- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
407-408

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Anglikanismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Angorakaniini on Angoran (ks. t.)
seutuvilta Vähästä Aasiasta kotoisin oleva hieno- ja
pitkäkarvainen valkea kaniinirotu, jonka villoja
käytetään hienojen sukkien ja sormikkaiden
kudontaan.

Angorakissa, Angoran (ks. t.) seutuvilta
Vähästä Aasiasta kotoisin oleva pitkä- ja
tavallisesti valkokarvainen kissarotu.

Angoravilla, angoravuohen (ks. t.) villa.
Väri tav. kiiltävän valkea. Kehrätään langoiksi,
joista kudotaan kamlottia, angorašaaleja, poil
de chèvreä y. m. Sitä nimitetään myös
mohairiksi ja väärin kamelinkarvaksi.

Angoravuohi (Capra angorensis) Vähästä
Aasiasta on pitkä- ja valkeakarvainen. Siitä
saadaan arvokas
angoravilla.

Angoravuohi.
Angoravuohi.


Angostura [-ū’-] ks.
Ciudad Bolivar.

Angoulême [âgulē’m],
Ranskan departementin
Charenten pääkaupunki
samannimisen joen varrella:
37,507 as. (1906).
Paperiteollisuutta, viina- ja
konjakkitehtaita. Läheisyydessä viinitarhoja ja
kivilouhimoita. A. on
Margareta Valois’n syntymäpaikka. Bourbonien
vanhemman sukuhaaran prinsseillä oli A:n herttuan
arvonimi.

Angra-Pequena [pekēna], „pikku lahti”,
satama Saksan Lounais-Afrikassa, n. 140 km pohj.
Oranje-joen suusta, hedelmättömässä seudussa.
Saks. kauppias Lüderitz osti lahden ympäristöt
v. 1883 ja myöhemmin koko rannikon
Oranje-jokeen asti. A. asetettiin 1884 Saksan
suojeluksen alaiseksi ja siitä kehittyi sitten Saksan
Lounais-Afrikka. Sataman nyk. nimi on
Lüderitz-lahti.

Anguilla [-vī’l-] (lat.) ks. Ankerias.

Anguilla [äŋgui’lə] (Snake’s Island =
„käärmesaari”), engl. saari Länsi-Intiassa Vähissä
Antilleissä, 91 km®, n. 4,000 as. etupäässä
neekereitä.

Anguillulidæ, sukkulamatoihin kuuluvia
pieniä, rihmanmuotoisia matoja, jotka elävät
kosteassa maassa, elimellistä ainetta sisältävissä
nesteissä, loisina kasveissa ja eläimissä.
Etikkamato, Anguillula aceti, vanhassa etikassa;
olkimato, Tylenchus devastatrix, rukiin ja kauran
oraissa vahingollinen; Strongyloides intestinalis
ihmisen suolessa aikaansaa eräissä lämpimissä
maissa ripulitaudin. K. M. L.

Anguis fragilis ks. Vaskikäärme.

Anhalt, herttuakunta Saksassa,
Pohjois-Saksan alatasangolla, Elben kummallakin puolen,
melk. kokonaan Preussin Sachsen-maakunnan
ympäröimänä; ainoastaan koillisessa se sen
lisäksi rajoittuu Brandenburgiin ja lounaassa
Braunschweigin herttuakuntaan; 2,299 km2,
330,000 as. Pääk. Dessau. — A. on melkein
yksinomaan tasanko- ja alankomaata, lounaassa
tulevat kuitenkin Harz-vuorten itäiset haarat
sen alueelle. Pääelinkeinona on maanviljelys,
etupäässä sokerijuurikkaan viljelys. Sen ohella
harjoitetaan sokeri-, panimo- ja
polttimoteollisuutta sekä vuorityötä (sen tuotteet ovat: hopea,
lyijy, ruskohiili ja suola). Kauppaa edistävät
rautatiet ja purjehdukselle kelpaavat joet (Elbe,
Saale). — 13:nnella vuosis. A. oli itsenäinen
ruhtinaskunta, mutta jaettiin myöhemmin 3
sukuhaaran kesken ja joutui vasta v. 1863
Dessaun suvulle. — Herttuan valtaa rajoittavat
valtiopäivät, joihin kuuluu 36 jäsentä. A:lla on
1 ääni Saksan liittovallan neuvostossa
(Bundesrat) ja se lähettää 2 edustajaa Saksan
valtiopäiville. W. S-m.

Anhidroosi l. anidroosi (kreik.
anī’drōsis), hikoilemattomuus.

Anholt, Tanskan saari Kattegatissa, 22 km2,
350 as. Vaarallisia hiekkasärkkiä; majakka ja
loistolaiva. Saari on äskettäin saanut sataman.
Pääelinkeinona on kalastus; vähäpätöistä
maanviljelystä harjoitetaan saaren länsiosassa.
Metsät ovat sieltä hävinneet, nyt on pienelle alueelle
ruvettu istuttamaan puita.

Anhydridi (kreik.), kem. yhdistys, jonka
voidaan ajatella syntyneen toisista yhdistyksistä
veden erottumisen kautta. A:ejä muodostavat
varsinkin hapot, emäkset ja alkoholit ja
sanotaan niitä silloin happo- tai emäsanhydrideiksi
tahi eettereiksi. Siten muodostuu veden
erottuessa rikkihaposta rikkihappoanhydridi (H2SO4,
—H2O = SO3) ; kalsiumhydraattia vastaa a:nä
kalsiumoksidi (Ca(OH)2—H2O = CaO) ja
tavallista alkoholia eetteri (2 C2H5OH—H2O =
(C2H5)2O).

Anhydriitti, mineraali, joka on kidevettä
vailla olevaa kalsiumsulfaattia. Esiintyy usein
yhdessä kipsin ja vuorisuolan kanssa
sinertävänä tai punertavana kiteisenä massana,
harvoin selvinä kiteinä.

Anianpelto l. Anjanpelto, kylä
Asikkalassa, Vesijärven ja Päijänteen välisellä
kannaksella, ennen kuuluisa markkinoistaan. A:n l.
Vesijärven kanava, pituus 1,3 km,
loivuus 3 m, 1-sulkuinen. K. S.

Aniliini (amidobentsoli, fenyliamiini), hiiltä,
vetyä ja typpeä sisältävä kem. yhdistys
(C6H5NH2), on aromaattinen amiini, jota teknillisesti
valmistetaan pelkistämällä nitrobentsolia
raudalla ja suolahapolla, jolloin syntyy
suolahappoista aniliinia. Tästä vapautetaan aniliini
kalsiumhydraatilla ja tislataan pois vesihöyryllä.
Väritön, ilmassa ruskeneva, omituisen hajuinen,
polttavan makuinen myrkyllinen neste.
Kiehumap. 184°, sulamisp. — 8°, om.-p. 1,03.
Liukenee vaikeasti veteen, helposti alkoholiin ja
eetteriin. Vhtyy happojen kanssa yleensä
hyvin kiteytyviksi suoloiksi, joista ylläm.
suolahappoista suolaa sanotaan a.-suolaksi. A:a
käytetään etenkin monien a.-värien
valmistukseen sekä antifebriiniin y. m. kem. yhdistyksiin.
A:n valmistuksen nitrobentsolista keksi Zinin
v. 1842, mutta sitä ennen oli aniliinia saatu
kivihiilitervasta sekä myös tislaamalla indigoa
kalilipeän kera. Tästä johtuu a:n nimi, sillä
portugalilaiset ensin toivat indigoa Eurooppaan
anil-nimellä, joka sana sanskritissa merkitsee
„sininen”.

Aniliinikeltainen, orgaaninen väriaine,
amidoatsobentsolin suola; kiteytyy keltaisina
prismoina. Käytetään verrattain vähän muitten
keltaisten väriaineitten ohella. S. K-i.

Aniliinimusta, on suolahappoisesta aniliinista
hapettamalla saatu, veteen ja laimeisiin
happoihin liukenematon musta värijauhe. Sitä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0232.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free