Tietosanakirja / 1. A-Confort / 411-412 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aniliinimyrkytys ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

itämailta, mutta sitä viljellään nykyään kaikissa
lämpimissä maissa. Pienissä, karvaisissa
vihreän-harmaissa hedelmissä on useita haaraisia
tiehyeitä, jotka sisältävät haihtuvaa öljyä,
anisöljyä. A. joutuu kauppaan varsinkin
Venäjältä ja Thüringenistä.

Anisetti (ransk. anisette), anislikööri.

Anisofka, ven. hyvin säilyvä talviomenalaji.
Hedelmä on pieni, aivan säännöllinen,
muodoltaan litteän-pyöreä. Pohjaväri vihreä, mutta
melkein koko hedelmän peittää
ruskean-punertava väri, jossa on harvassa muutamia
katkonaisia tummempia juovia. Kuori on aivan
kiiltävä, rasvaiselta tuntuva. Maku
miedon-hapahko. Menestynyt hyvin Viipurin läänissä.
Valamon arvokkaimpia omenalajeja. W. B. H.

Anisofyllia, kasvit., se ominaisuus eräillä
versoilla, että lehdet verson ylä- ja
alapuolella ovat erilaisia: tavallisimmin yläpuolella
pienemmät kuin alapuolella ja sivuilla. A:n
kautta lehdet pääsevät osallisiksi niille kaikille
välttämättömästä valosta.

Anisometropia (kreik. kielteinen an, isos =
yhtä, metron = mitta, ja ōps = silmä), erilainen
valon taittumissuhde kummassakin silmässä.

Anisotrooppinen l. heterotrooppinen
on kiteinen aine, jolla eri suunnissa on erilaiset
fysikaaliset ominaisuudet. Kaikki kiteiset
aineet ovat ainakin johonkin ominaisuuteen
nähden anisotrooppisia.

Anisöljy on Pimpinella anisumista saatu
eetterinen öljy, joka tavallisessa lämmössä on
nestemäinen, mutta jähmettyy jähdytettäessä. Sen
pääaineosa on anetoli. Yskänlääke.

Anitškovin palatsi, Pietarissa, samannimisen
sillan korvassa, Nevskin varrella, oli Aleksanteri
III:n asuntona. Yksinkertainen, mutta sievä
fasadi on pihalle päin. Palatsissa on kaunis
taulu- ja asekokoelma. L. H.

Anjala. 1. Kunta, Uudenmaan l., Pernajan
khlak., Elimäki-Anjalan nimismiesp.; kirkko
lähellä Kyminjokea, 2 km Inkeroisten asemalta;
148,9 km², joista viljeltyä maata 4,211 ha (1901) ;
22,04 manttaalia: 513 ruokakuntaa, joista
maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 251, teollisuutta
89 (1901); 2,726 as., joista 2% ruotsink.; 409
hevosta, 1,770 nautaa (1906). Teoll. lait.:
Ummeljoen paperitehdas. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Porvoon hiippak., Iitin rovastik.:
oma kirkko ainakin 1690-luvulla, oli Elimäen
ja Loviisan alainen; itsenäis. khrakunnaksi
1/8 1865 (Keis. k. 13/4 1863). Kirkko puinen
(1748). [R. Hausen. „Anteckningar. Anjala
kyrka”. (Vet. Soc. Bidr. n:o 44.)] K. S.

Anjalan-kartano.

Anjalan-kartano, maatila Anjalan pitäjässä,
historiallisesti huomattava. Oltuansa ennen
talonpoikaiskylänä se lahjoitettiin 1608 Henrik
Wreden (ks. t.) leskelle Gertrud von Ungernille,
joka sinne perusti säterikartanon. A. oli sitten
Wrede-suvun hallussa v:een 1837. Kustaa III:n
Venäjän sodan aikana solmittiin täällä n. s.
Anjalan liitto (ks. t.). Keisari Nikolain
määräyksestä Suomen valtio 1842 osti A:n ja
lahjoitti sen sukukartanoksi kenraalikuvernööri
ruhtinas Menšikoville. Vihdoin 1907 Suomen
valtio osti sen takaisin hänen perilliseltään
luutnantti Menšikov-Koreišilta, jakaaksensa sen
kartanon alustalaisten lunastettavaksi. K. G.

Anjalanliitto on nimenä sillä liitolla, jonka
suuri joukko ruotsalais-suomalaisen armeijan
upseereja 12 p. elok. 1788 Anjalankartanossa teki
kuningas Kustaa III:tta vastaan. Edellisellä
ajalla yhä kasvanut tyytymättömyys kohosi
huippuunsa, kun kuningas, vastoin perustuslain
määräystä, säätyjä kuulematta 1788 julisti sodan
Venäjää vastaan. Sittenkuin muutamat
henkilöt jo ennen olivat keisarinna Katariinalle
lähettäneet n. s. Liikalan kirjeen (ks. t.),
kokoontuivat mainittuna päivänä
Anjalankartanossa ja sen ympärillä majoitettujen
sotajoukkojen upseerit miehissä ja allekirjoittivat n. s.
Anjalan liittokirjan, jossa lausuivat
paheksumisensa sodan laittomasta alkamisesta ja
hyväksyvänsä sen, että oli käännytty keisarinnan
puoleen sovinnon aikaansaamiseksi. Kunnon
ruotsinmiehinä he tahtoivat uhrata henkensä ja
omaisuutensa isänmaan puolesta ja tekivät nyt
keskenänsä lujan liiton, luvaten tässä
pyrkimyksessä seistä yhdessä ja auttaa toisiansa.
Anjalan liittolaisissa on erotettava kaksi eri
ryhmää: ruotsalaiseen oppositsioniin kuningasta
vastaan kuuluvat osanottajat, joita oli
liittolaisten suuri enemmistö, ja suomalaiset
itsenäisyysmiehet (ks. t.), joita luvultaan oli vähän,
mutta jotka muodostivat liiton toimeliaimman
osan ja olivat sen varsinaiset toimeenpanijat,
nimenomaan J. A. Jägerhorn ja K. Klick,
(Sprengtporten oli jo Venäjälle siirtynyt).
Näiden oli m. m. onnistunut taivuttaa ylipäällikkö
K. K. Armfeltkin ottamaan liittoon osaa. Muista
osanottajista olivat huomattavimmat everstit R.
Montgomery, J. H. Hästesko, V. Leyonstedt ja
S. v. Utter; yhteensä oli allekirjoittajia 111
upseeria. Ensin näytti Anjalan liitolla olevan
menestystä. Muihin sotaväenosastoihin
toimitettiin lähettiläitä ja hankittiin sieltäkin
allekirjoituksia liittokirjan alle. Kustaa kuningas
joutui aluksi varsin tukalaan asemaan;
kerrotaanpa että liittolaiset jo ajattelivat hänen
vangitsemistansa. Mutta sittenkuin Tanskan sodan
syttyminen oli antanut hänelle tervetulleen
tilaisuuden lähteä pois Suomesta Ruotsin puolelle,
Anjalan liitto kukistui pian. Syynä siihen oli
se puuttuva kannatus, mikä liitolla oli oman
piirinsä ulkopuolella, ja se suuttumus, minkä
upseeriston kapinallinen esiintyminen keskellä
riehuvaa sotaa oli muissa kansanluokissa
herättänyt. Uudella vuodella oli kuninkaan asema
kylliksi vakaantunut, jotta hän voi vangituttaa
liiton päämiehet; useat suomalaiset
itsenäisyysmiehet, niiden joukossa Jägerhorn ja Klick,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>