- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
443-444

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Antigonos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vanha kirjallisuus, Ruotsin varhainen historia,
oikeustiede, kirkkohistoria ja sukutiede. Alussa
oli toiminta vilkasta, mutta herkeni aikain ollen.
Laitos muodostettiin 1692
Antikviteettiarkistoksi, jommoisena se vietti kituvaa
elämää satasen vuotta, kunnes se 1786 alistettiin
silloin uudestaan järjestetyn
Antikvitetsakademienin alaiseksi, jonka huostaan joutui osa
edelliseu tehtävistä. J. A-io.

Antikvitetsakademien
(Antikviteettiakatemia) ks. Vitterhets historie och
antikvitetsakademien
.

Antilegomena [-o’-] (< kreik. antile’gein =
vastustaa), oik. „vastustetut”, niin nimitti jo
Eusebius 4:nnellä vuosis. j. Kr. niitä Uuden
testamentin kirjoja, joiden aitoperäisyydestä ei
oltu varmoja, mutta joita kuitenkin pidettiin
arvossa ja käytettiin jumalanpalveluksessa; ne
ovat 2:nen Piet., 2:nen ja 3:s Joh., Jaak., Juud.,
Hebr. ja Ilm. vrt. Homologumena.

Antilibanon, vuoristo Syyriassa. Se kulkee
suunnassa SSW-NNE sen kanssa
yhdensuuntaisen Libanonin itäpuolella (siitä arab. Dšebel eš
-Šerki
= Itävuoret). A. on Palestiinan
kalkkiylätasangon jatkona, kork. kohta, Suuri
Hermon, 2,760 m yl. merenp. Täältä Jordan saa
alkunsa 900 m yl. merenp. 120 km pitkä ja 14 km
leveä el-Bekaa-laakso (muinoin kreik. Koilē
Syri’a
) erottaa vuoret Libanonista. Hermonin
pohj. puolella niitä leikkaa Barada-laakso, josta
Damaskos-keitaat saavat vetensä ja jonka kautta
tie käy Damaskoksesta Beirutiin. Eteläosa on
metsäinen, pohj. osa karu, kuiva ja metsätön.
Asukkaat ovat paimentolais-arabialaisia ja
drusialaisia. Monta luostaria. W. S-m.

Antillit, Länsi-Intiassa, jono suurempia ja
pienempiä saaria, jotka, ulottuen Yukatan
niemimaasta Meksikossa Marakaibo-lahteen
kaarena ympäröivät Karabian (Antillein) merta
pohjoisessa, idässä ja etelässä: 235,400 km2, 6
milj. as. Niihin kuuluvat: Suuret Antillit
pohjoisessa, 4 vuorista saarta, Kuba, Haiti,
Jamaika ja Puerto Rico, yht. 216,840 km2 ja 5 milj. as.,
sekä pienet Antillit eli Karibian saaret, n. 100
pientä saarta. Jälkimäiset jaetaan asemansa
mukaan koillispasadiin: „tuulen puolisiin”
(idässä) ja „tuulen suojaisiin” (etelässä)
saariin, eng]. Windward ja Leeward
Islands
. Puerto Ricon itäpuolella olevat 8
pientä saarta ovat nimeltään Virgin-(Neitsyt-)
saaret. Saarista on vain Haiti itsenäinen,
kahteen tasavaltaan jaettu, muut ovat siirtomaita.
Yhdysvalloille kuuluvat Kuba ja Puerto Rico;
Englannille: Jamaika, Trinidad, Tobago,
Grenada, Barbados y. m. Ranskalle m. m.
Martinique ja Guadeloupe; Hollannille St. Martin,
St. Eustatius, Saba ja Curaçao. Tanskallakin
on hallussaan muutamia pikku saaria.
Saarten ilmanala on troopillinen meri-ilmasto; ne
ovat hyvin viljeltyjä, niillä kun alkujaan
käytettiin neekeriorjia, myöhemmin vapautettuja
ja vapaita neekereitä maanviljelystöissä.
Tämän kautta on n. s. plantaasi eli
suurenmoinen istutusviljelys käynyt mahdolliseksi ja se
on korkealle kehittynyt. Päätuotteet ovat
sokuri, tupakka ja kahvi. Vilkasta
kauppaa käydään emämaitten välityksellä kaikkien
Vanhan- ja monen Uuden-maailman valtion
kanssa. Alkujaan saaret kuuluivat Espanjalle,
mutta sen on, joutuessaan aikojen kuluessa yhä
enemmän rappiolle, täytynyt luovuttaa ne niiden
nykyisille omistajille. Viimein Yhdysvallat
riistivät siltä Kuban ja Puerto Ricon tehden täten
lopun Espanjan vallasta Länsi-Intiassa. —
Saaret ovat jätteitä vulkaanisten voimain
ruhjomasta vanhasta vuorijonosta, joka aikoinaan
yhdisti Ameriikan molemmat mantereet, ja siis
vuorisia; kork. huippu La Tina, Haitilla, 3,150 m
yl. merenp.; myöskin ne ovat tuliperäisiä ja
maanjäristyksiä on usein. — Alkuväestö,
intiaanit (aruaakit, karibit) ovat sukupuuttoon
hävitetyt. Nykyään asuu saarilla eurooppalaisia ja
neekerejä sekä näistä syntynyttä sekakansaa,
kaiken värisiä ja karvaisia. — Jo ennen
Ameriikan löytöä esiintyi Antillein nimi vanhoilla
kartoilla: Länsi-Euroopan ja Itä-Aasian välille
piirrettiin salaperäinen saari nimeltä Antiglia
ja tämä antoi aihetta ensin moniin olettamisiin
maailman muodosta y. m., sekä vihdoin rohkean
Kolumbuksen menestyksellä tehtyihin
löytöretkiin.

Antilocapra ks. Hanka-antilooppi.

Antiloopit (Antilopina), märehtijöiden
lahkon onttosarvisten (Cavicornia) ryhmään
kuuluva hyvin muotorikas heimo. Yleisen
ulkomuotonsa puolesta voidaan sanoa sen edustavan
kauriita onttosarvisten joukossa; mutta toiset lajit
muistuttavat kuitenkin enemmän hevosta.
Kokokin on hyvin erilainen vaihdellen härästä
jänikseen. Tavallisesti ovat molemmat sukupuolet
varustetut liereillä sarvilla, jotka milloin ovat
sileitä, milloin uurteisia, milloin pystyjä, milloin
sirosti kaarevia tahi kuten kaarna- eli
hartebeest-antiloopeilla jyrkästi taaksepäin
kääntyviä. Yhden aasialaisen suvun (Tetraceros)
uroksella on 2 paria sarvia, jotavastoin naaras on
nutipää. Karvassa on usein huomattavia
värikirjauksia, jotka kuitenkin tavallisesti ovat
sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.
Harvapuiset arot ovat a:n oikea kotipaikka; jotkut
ovat kuitenkin tunturieläimiä. Ne ovat
kuuluisat ripeistä, kestävistä ja yleensä kauniista
liikkeistään. Pako on niiden paras turva
petoeläinten vainoomisia vastaan. Sitäpaitsi ne ovat
hyvin valppaita ja seuraa rakastavia, eläen
pienissä parvissa tahi suurissa laumoissa, joihin
saattaa kuulua tuhansiakin eläimiä. Afrikassa
on suurin määrä eri antilooppi-lajeja, sitten
seuraa Aasia. Euroopassa tavataan ainoastaan
saiga-a. ja kemssi, samoin P.-Ameriikassa
ainoastaan muutama muoto, jota vastoin a.
E.-Ameriikasta ovat sukupuuttoon hävinneet.
Kivettyneitä antilooppeja on löydetty Brasiliasta.
Tärkeimpiä antilooppi-lajeja (katso
erikoisartikkeleita niistä) ovat: sassi (Antilope
cervicapra)
, gaselli (Gazella dorcas),
matkustaja-a. (Gazella euchore), saiga-a. (Saīga
tatarica)
, tšikara (Tetraceros quadricornis),
kuudu (Strepsiceros kudu), vesi-a. (Kobus
ellipsiprymnus)
, sapeli-a. (Oryx leucoryx),
gnuu (Catoblepas gnu), kaama (Bubalis
caama)
, nilgai (Portax pictus),
kuninkaan a. (Nonotragus pygmæus), kemssi
(Capella rupicapra), vuohi-a. (Haploceros
americanus)
, hanka-a. (Antilocapra
americana)
.

Antimakhos [-i’-], kreik. runoilija, kotoisin
Vähän-Aasian Kolophonista, eli 5:nnen vuosis:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0250.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free