- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
455-456

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Antitoksiinit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Antoninus Pius.
Antoninus Pius.


Antoninus [-ōnī’-], Titus Aurelius A.,
liikanimeltä Pius (hurskas), Rooman keisarina
138-161 j. Kr., synt.
86 Etelä-Galliassa,
tuli konsuliksi v.
120 ja sitten
maaherraksi Aasiaan. V.
138 keisari
Hadrianus hänet
adopteerasi ja samana
vuonna hän nousi
valtaistuimelle. Hänen
lempeän ja
rauhaarakastavan hallituksensa aikana
valtakunta vaurastui.
Hän antoi hyviä
lakeja, suosi
taiteilijoita ja oppineita,
oli antelias ja
auttoi hädänalaisia
kaupunkeja. A. ei koettanut laajentaa valtakuntaa,
vaan vahvisti sen rajoja. Kristittyjä A. kohteli
lempeästi.

Marcus Antonius.
Marcus Antonius.


Antonius [-ō’-], Marcus (83-30 e. Kr.),
roomal. triumviiri, preetori Marcus A. Creticuksen
poika, palveli jo Gallian
sodan aikana ratsuväen
päällikkönä Cæsaria ja oli
sitten tämän harras
puoluelainen taistellen
Dyrrhakhionin ja Pharsaloksen
luona Cæsarin vihollisia
vastaan. V. 44 hän oli
konsulina yhdessä Cæsarin
kanssa, jonka murhan
jälkeen hän otti haltuunsa
valtionrahaston ja
Cæsarin jälkeensä jättämät
paperit, kutsui kokoon
senaatin ja sai sen
hyväksymään Cæsarin
määräykset; samalla murhaajat
saivat anteeksiannon.
Mutta Cæsarin hautajaisissa hän piti intohimoisen
ruumispuheen herättäen sillä kansan
kostonhalun, jonka johdosta Brutus ja Cassius eivät enää
tunteneet itseään Roomassa varmoiksi. A:n
kanssa vallasta kilpailemaan nousi nyt nuori
Octavianus (ks. Augustus), joka liittyi
senaattiin ja sai pian kansan puolelleen.
Octavianus lähetettiin A:ta vastaan ja voitti tämän
Mutinan taistelussa (huhtik. v. 43), jonka
jälkeen kuitenkin A., Lepidus (ks. t.) ja
Octavianus tekivät liiton (toinen triumviraatti)
jakaakseen ylimmän vallan keskenään. He poistivat
ensin tieltään vihamiehensä Roomassa ja
voittivat Brutuksen ja Cassiuksen Philippin luona
Makedoniassa (42). A. sai nyt jaossa Itämaat
osalleen; täällä hän pian joutui Egyptin
kuningattaren Kleopatran (ks. t.) tuttavuuteen, jolla oli
häneen suuri vaikutusvalta. Myöhemmin A.
naikin hänet lähetettyänsä edellisen puolisonsa,
Octavianuksen sisaren Octavian, takaisin
Italiaan. A. eleli Egyptissä kuin mikäkin
itämainen ruhtinas, jaellen omille ja Kleopatran
lapsille Rooman maakuntia. Hänen ja
Octavianuksen välit olivat kuitenkin rikkoutuneet.
Senaatti julisti sodan Kleopatraa ja tämän
puolustajaa A:ta vastaan. A. lähti silloin
sotajoukkoineen Octavianusta vastaan, mutta joutui
erittäinkin egyptiläisen laivaston petoksen kautta
tappiolle Aktionin taistelussa, Kreikan
länsirannalla syysk. 2 p. 31. Seuraavana vuonna A.
välttääkseen joutumasta Octavianuksen käsiin
syöksyi omaan miekkaansa ja kuoli Kleopatran
syliin. (K. G.)

Antonius [-ō’-] Padovalainen, pyhimys
(n. 1195-1231), synt. Lissabonissa ylhäisestä
suvusta, liittyi 1220 fransiskaaneihin.
Kannattaen sitä suuntaa munkistossa, jota johti Elias
Cortonalainen, ja vieden munkistoa — vastoin
perustajan tarkoitusta — tieteellisten opintojen
uralle hän vaikutti teologisena opettajana
Bolognassa ja muualla. Suurimman maineensa hän
kuitenkin saavutti valtavana
parannussaarnaajana: legenda kertoo, että kalatkin kuuntelivat
hänen saarnaansa, kun eivät ihmiset siitä
välittäneet. Hän on nykyään katolisen
kansanhurskauden lempipyhimyksiä, jota varsinkin
kunnioitetaan auttajana jokapäiväisen elämän
tarpeissa. Lukuisat hartausyhdistykset vaalivat
hänen palvelustansa. J. G.

Antonius [-ō’-] Pyhä, kristillisen
munkkilaisuuden isä, synt. n. 250 keskisessä Egyptissä,
kuoli 356. 20-vuotiaana kuullessaan saarnan
rikkaasta nuorukaisesta hän jakoi kaiken
omaisuutensa köyhille ja siirtyi erakkona elämään
ensin eräässä hautakammiossa, sittemmin Egyptin
erämaassa, taistellen lihansa kiusauksia vastaan.
Hänen esimerkkinsä houkutteli tuhansia
samanlaiseen erakkoelämään. Kahdesti hän kävi
Aleksandriassa: 311 vainon aikana rohkaisemassa
kristityitä ja myöhemmin areiolaisen riidan
aikana. Hänen ystävänsä ja ihailijansa
Athanasius kirjoitti hänen elämäkertansa („Vita
Antonii”, Mignen Patrologiassa, XXVI). J. G.

Antonofka [-ō’n-], ven. omenalaji, jotakuinkin
levinnyt Suomessa, varsinkin viimeisen
vuosikymmenen kuluessa. Hedelmä keskikokoa
suurempi, epäsäännöllinen, leveäsärmäinen,
tavallisesti litteähkö ja päistään litistynyt, mutta
väliin korkearakenteinen. Pohjaväri viheriä,
muuttuu hedelmän kypsyessä yhä kellertävämmäksi.
Tuleentumisaika tavallisesti vasta lokakuussa,
pari viikkoa puusta ottamisen jälkeen.
Suomessa viljellyt hedelmät säilyvät hyvin ainakin
jouluun saakka. Voidaan viljellä Suonien koko
hedelmäviljelysalueella. W. B. H.

Antrakinoni, hiiltä, vetyä ja happea
sisältävä kinoni (C14H8O2), saadaan antraseenia
hapettamalla ; ilkeänhajuisia, keltaisia,
neulamaisia kiteitä; sulamisp. 285° C.

Antraseeni (kreik. anthraks = hiili), kem.
yhdistys, joka sisältää hiiltä ja vetyä (C14H10);
hiilivety kivihiilitervassa; esiintyy värittöminä,
hajuttomina kiteinä, jotka vaikeasti liukenevat
alkoholiin ja eetteriin; sulamisp. 213° C;
kiehumap. 351° C. Hapettamalla siitä saadaan
antrakinonia (ks. t.), jonka disulfonihaposta
kuumentamalla kaliumhydraatin kanssa saadaan
alitsariinia; myös muita väriaineita
valmistetaan a:sta.

Antrasiitti, amorfista, kiiltävän mustaa
kivihiiltä. Sisältää 70-98% puhdasta hiiltä.
Esiintyy osaksi geologisesti hyvin vanhoissa
hiilikerroksissa, osaksi, vaikka harvoin, pieninä
pallonmuotoisina kappaleina malmisuonissa hopean ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0258.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free