- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
459-460

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Antrea ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Antskog [-ūg] ks. Anskuu.

Antti Laurinpoika (k. 1614), Puotilan herra
(Halikossa), kuului Sigismundin ja Kaarle
herttuan välisessä taistelussa edellisen uskollisiin
puoluelaisiin. 1597 hän koetti viimeiseen asti
puolustaa Turun linnaa herttuata vastaan.
Vankina Ruotsiin vietynä hän tiesi kuitenkin
voittaa herttuan luottamuksen ja lähetettiin jo 1600
tämän valtuutettuna Suomeen rälssitarkastusta
pitämään. Myöhemmin A. L. kunnialla otti
osaa Liivin ja Venäjän sotiin ja oli
käskynhaltiana Tallinnassa. K. G.

Antverpen (vanha satama).
Antverpen (vanha satama).


Antti Niilonpoika (k. 1580), Talin herra, on
luultavasti sama A. N., joka jo 1552 tuli
Kivennavan voudiksi ja semmoisena
partioretkellään Venäjän puolelle antoi aihetta sodan
syttymiseen 1555. Oli sitten Eerik kuninkaan
sotapäälliköitä sodassa Juhana herttuaa
vastaan, sai siihen aikaan aatelisarvon ja käyttää
tämän jälkeen joskus vaakunansa mukaan
nimeä Sabel tai Sabelfana. 1566 Viipurin
linnanisännäksi nimitettynä hän tiesi pysyä
Juhana kuninkaankin suosiossa ja hankkia
itsellensä melkoisen omaisuuden maatiloissa ja
läänityksissä. K. G.

Anttola. 1. Kunta, Mikkelin l., Mikkelin
khlak., Mikkelin it. piirik., Anttolan
nimismiesp.; Mikkelin asemalta kirkolle 31 km,
laivalaituri kirkon lähellä; 236,6 km2, joista viljeltyä
maata 5,015 ha (1901); 24 323/480 manttaalia;
545 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 417, teollisuutta 104 (1901);
2,659 as., joista 1 ruotsink.; 366 hevosta, 2,553
nautaa (1906). Teoll. lait.: Anttolan
osuusmeijeri, A:n höyrysaha ja -mylly, Kokkosen
höyrysaha ja mylly. — Säästöpankki. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Mikkelin rovastik.; rukoushuonekunnaksi 1867,
itsen. khrakunnaksi 1/5 1899 (Keis. k. 20/6 1872)
Mikkelistä. Kirkko puinen (1871). K. S.

Antura, rakennust., rakennuskiven
makuupinta.

Antverpen (< holl. ane de Werp = lähellä
satamaa), ransk. Anvers. 1. Belgian
maakunta, 2,832 km2, sijaitsee Hollannin rajalla;
on täydellistä tasankomaata, jonka läpi
liikekelpoinen Schelde-joki juoksee. Hedelmällisen
maakunnan ilmasto on maanviljelykselle
suotuisaa meri-ilmastoa. Karjanhoitoa harjoitetaan
suuressa määrin. Teollisuus ja sen tuotteet ovat
samat kuin pääkaupungin; 944,350 as. (1907) l.
338 km2:lla, eniten flaamilaisia. — 2. Belgian
toinen kaupunki ja samannimisen maakunnan
pääkaupunki sijaitsee 350 m leveän ja 10 m
syvän Schelde-joen oikealla (itäisellä) rannalla,
70 km sen suulta ja 12 km Hollannin rajalta.
Pinta-ala 15 km2, n. 310,903 as. (1907)
etukaupunkien väestö mukaan luettuna, etupäässä
flaamilaisia. A. on Belgian ja Euroopan lujimpia
linnoituksia. 1859 korvattiin vanhat
varustukset valleineen 18 km pitkällä linnavallilla ja 53
pikku linnoituksella. Hyökkäysten torjumiseksi
voidaan saattaa ympäristö tulvaveden valtaan.

Vanhoista valleista on
rakennettu leveitä
bulevaardeja ja kaupunki on
suuresti kasvanut
tämän jälkeen. Ulompi
kaupunginosa on
täydellisesti uudenaikainen
leveine, suorine
katuineen, kauniine
puistoineen ja säännöllisesti
rakennettuine
taloineen; se on vanhan ja
kunnioitusta herättävän
sisemmän, vanhan
kaupungin täydellinen
vastakohta, täällä kadut
ovat kapeat ja käyrät,
mutta siellä tavataan
myös loistorakennuksia
vanhoilta ajoilta, kuten
goottilaiseen tyyliin
rakennettu tuomiokirkko,
123 m korkeine
torneineen, vanha linna, „der
Steen”, raatihuone,
Hansa-talo y. m. A. on
tärkeä tehdaskaupunki (viinapolttimoita,
olutpanimoita, sokeri- ja sikaritehtaita,
pitsinvalmistusta ja timantinhiontaa), mutta vielä tärkeämpi
se on kaupalle ja merenkululle; se oli jo 1500
luvulla Euroopan ensimäinen merikaupunki. 1648,
kun hollantilaiset sulkivat Schelden, rappeutui
A:n kauppa, mutta se kohosi taas 1798, kun
laivakulku tehtiin vapaaksi ja nousi
suunnattomasti Schelde-tullin lakattua 1863. — Satama,
jossa on laitureita 5,500 m pituudelta ja 11
telakkaa, on maailman parhaimpia. A. on
Hampurin jälkeen Euroopan mantereen tärkein
merikauppakaupunki. Se ei ainoastaan välitä
Saksan ja sisä-Ranskan kauppaa, vaan se on
myöskin tärkeä siirtomaantavaroiden ja etenkin
troopillisten tuotteiden (kautsun, norsunluun,
puuvillan, villan, vuoriöljyn, tupakan, kahvin,
kaakaon y. m.) tuontipaikka. V. 1903 tuli
satamaan n. 5,800 laivaa, joitten tonniluku nousi
9 milj:aan; näistä oli 1/2 engl. ja vain 1/18
belgialaisia. — Myöskin siirtolaissatamana on
kaupunki tärkeä. — A:n historiaa saattaa
seurata hyvin aikaisilta ajoilta: 7:nnellä vuosis. se

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0260.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free