Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - A priori ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
48!) A priori
rilli, huhtikuuu ensimäisen päivän
narraus-pila, joka on yleinen suuressa osassa Eurooppaa.
A priori /-ö’-/ (lat., oikeastaan a p. pårte =
„edellisestä osasta"), edclläkäyvästä eli
perusteesta lähtien, osoittaa filosofisessa tieto-opissa
sellaisia väitteitä, joita johdetaan
kysymyksessä olevien tosiasiain perusteista eli siitä,
mikä on, kuten Aristoteles lausui, „itsessään
ensimäistä" (esim. kun tähteintutkija yleisen
gravitatsionilain nojalla laskee, koska
auringonpimennys tulee tapahtumaan). A.
posteriori ovat sitä vastoin sellaiset tiedot, joita
johdamme seurauksista eli siitä, mikä on
..itsessään myöhempää" (esim. kun tutkija
vaa-rinottaa odottamattoman ilmiön ja etsii sen
syytä). Vielä jyrkemmässä ja ehdottomassa
merkityksessä a priori on sellainen tieto, joka ei
millään tavoin johdu kokemuksesta, vaan
perustuu yksistään järkeen eli omaan henkeemme.
On paljon kiistelty siitä, onko mitään
viimemainitussa merkityksessä apriorista tietoa.
Ny-kyänsä myöntävät melkein kaikki, ettei ole
sielussa mitään „synnynnäisiä aatteita", vaan
kaikki mielikuvat syntyvät vasta saadun
kokemuksen aiheuttamina. Mutta sittenkin täytyy
tunnustaa tiedossamme olevan eräitä
apriorisiakin aineksia. Sellaisia ovat ensiksikin
matematiikan ja logiikan aksiomit (ks. t.). Mutta
muutenkin tietokykymme oman apriorisen
luontonsa johdosta lisää vaarinotettuihin
kokemuksiin muutamia tärkeitä edpllytyksiä: käsitämme
välttämättä kaikkia objekteja eli kaikkea
olevaista yhtenäiseksi ja etsimme
kokemuksen tuottamissa havainnoissa kaikkialla
lainmukaisuutta; vieläpä ajatuksemme
kerrassaan edellyttää, johtopäätöksiään
tehdessään, että tosiaankin olevainen on j’htenäistä
ja lainmukaista. Filosofisen tieto-opin pitää
koettaa tarkemmin selvittää, mitä apriorisia
olettamuksia tästä johtuu. — Jokapäiväisessä
kielessä arvelu tai väite sanotaan olevan a priori,
kun se on ennakolta omaksuttu, tutkimatta
usiata erityiskohtaisesti. — A p r i o r i s m i, se
mielipide, että järjessämme on apriorisia
tietoja tahi ainakin tiedonaineksia. A. Gr.
A propos
pö’J (ransk.), oikeaan aikaan;
puheena ollen; sattumalta.
Apseron, niemimaa Kaukaasiassa. [-Kaspianmeren länsirannalla. Naftalähteitä, joista nafta
putkia myöten johdetaan Bakuhun, missä siitä
tislaamalla valmistetaan polttoöljyä
(petroleu-mia, fotogenia y. m.). Tulenpalveluksen
kotipaikka (vanha temppelinsija sekä vanha
luostari-rakennus) . vrt. Baku.
Apsidit 1. Absidit (< kreik. apsi’s =
pyöristys) , kierto- tai pyrstötähden radan kaksi
pistettä. joissa taivaankappale on aurinkoa lähinnä
(perihelium) tai siitä kauimpana (aphelium).
siis ellipsin suuren akselin päätepisteet; tätä
•lkselia sanotaan senvuoksi apsidivii vaksi.
Apsis (kreik.), puoliympyränmuotoinen,
puo-likupukattoinen syvennys kirkkorakennuksen
(varsinkin muinaiskristillisen basilikan)
keskilaivan yläpään seinämuurissa. Sen edessä oli
alttari.
Apteekkari (< kreik. apoth&kë =
varastohuone) on Suomessa jokainen, jonka
Lääkintä-hallitus on siksi julistanut. Aikaisemmin
annettiin apteekkarin arvonimi suoritetun apteek-
Apteekki iho
karintutkinnon perusteella, mutta nykyään ei
sen saamiseksi eri tutkintoa vaadita, vaan
annetaan apteekkarinkirja ilman muuta jokaiselle
proviisorille, joka asianmukaisella luvalla on
perustanut tai muutoin haltuunsa ottanut
apteekin maassa. Ammattitaito on hankittava
käytännöllisesti palvelemalla apteekissa vähintäin
3, tahi jos oppilas on fvysillis-matemaattisten
tieteiden kandidaatti Helsingin
Aleksanterin-yliopistossa, vähintäin 1 */a vuotta, minkä
jälkeen farmasianoppilas on oikeutettu
käymään kuulustelun määrätyissä aineissa ja
sitten, ilmoituksen jälkeen, Lääkintähallituksen
edessä suorittamaan
farmasianopiskeli-j a n tutkinnon. Sitten vielä vähintään 3 vuotta,
tahi jos hän on fyysillis-matemaattisten tieteiden
kandidaatti, 1 !/a vuotta palveltuaan apteekissa,
tulee farmasianopiskelijan läpikäydä 2-vuotinen
kurssi yliopiston farmaseuttisessa laitoksessa,
minkä jälkeen hän on oikeutettu, ilmoituksen
jälkeen, Lääkintähallituksen edessä
suorittamaan proviisorin-tutkinnon, joka tuottaa
oikeuden joko hoitaa toisen apteekkia tai
hankkia itselleen oma taikka saada oikeudet
johonkin uuteen apteekkiin (Keis. aset.
farmaseuttisesta opetus- ja tutkintotoimesta Suomessa,
annettu 26 p:nä taminik. 1S97). O. K:nen.
Apteekki (kreik. apothtfkë = varastohuone ■,
lääkkeiden myynti- ja valmistuslaitos.
Muutamissa harvoissa maissa, kuten useimmissa
Poh-jöis-Ameriikan Yhdysvaltoihin kuuluvissa
valtioissa ja Irlannissa, on lääkkeiden kauppa yhtä
vapaa kuin muukin porvarillinen elinkeino,
mutta useimmissa maissa se on erityisen
suojelevan lainsäädännön esineenä. Suomessakin on
lääkkeiden valmistus ja myynti erotettu
vapaiden elinkeinojen joukosta ja sijoitettu
apteekkeihin ja rohdoskauppoihin.
Apteekkilaitos on Suomessa järjestetty
täydellisesti ammattikuntaiseen tapaan. Sen
johtavana periaatteena on, että apteekkiliikettä
omalla vastuullaan saavat harjoittaa ainoastaan
sellaiset henkilöt, jotka ovat käyneet läpi
määrätyt oppivuodet ja suorittaneet määrätyt
opinnäytteet sekä saaneet apteekkiliikkeen
harjoittamiseen erityisen luvan, n. s. apteekki-
Apteekki. (Yanhanaikuisen piirustuksen mukaan, i
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
