- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
493-494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Apuhtin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

493

Apuhtin Apukoulu

494

3) poistaa metsästä sairaloisia (esim.
tervas-rosoisia), rumarunkoisia, kovin oksikkaita tai
muuten kelvottomia puita, joista ei tulisi
täysi-kelpoisia tukkipuita, mutta jotka varjostamalla
voivat tappaa virheettömiä naapuripuita; 4)
poistaa metsästä sellaisia puulajeja, joita ei
kan-uata kasvattaa, tai ainakin vähentää niiden
lukumäärää; 5) hankkia kasvamaan jääneille
puille väljempi tila (enemmän valoa
assimilat-sionitoimintaan, enemmän ravintoa juurille),
jonka kautta puiden paksuuskasvu tulee
nopeammaksi, mikä taas vaikuttaa lyhentävästi
kierto-aikaan. Apuharvennusten päätarkoituksena on
siis kasvattaa metsä sellaiseksi, että siitä
pää-hakkauksessa saa mahdollisimman arvokasta,
hyvässä hinnassa olevaa puuta ja että
päähak-kaus voitaisiin toimittaa mahdollisimman
aikaiseen; niillä on sitäpaitsi se lisä-tarkoitus, että
metsästä saataisiin jo ennen päähakkausta
mahdollisimman isot n. s. sivutulot. —
Apuharven-nuksia voidaan erottaa 3 pääryhmää: 1) n u
o-rennosten harventaminen
(harvennustoimenpiteet taimistoissa ja aivan nuorissa
metsissä) ,2) varsinaiset
apuharvennuk-set (kaikki seuraavat hakkaukset, mikäli niissä
ei latvusyhteyttä pysyvästi rikota) ja 3) v ä
1-jennysharvenn ukset (myöhemmällä iällä
toimitettavat hakkaukset, joissa latvusyhteys
pysyvästi rikotaan). Varsinaisia
apuharven-nuksia erotetaan monta kymmentä eri tapaa.
Yleisimmin tunnettuja ovat: 1) lievää., jossa
[loistetaan kuolleet, juuri kuolemassa olevat
sekä lumen maahan taivuttamat rungot,
2) keskinkertainen a., missä edellisten
lisäksi poistetaan sellaisetkin, jotka vielä ovat
elinvoimaisia, mutta joiden latvus jo on
joutunut varjoon, sekä kelinorunkoisimmat
valtapuut, mikäli niiden poistamisen kautta ei
muodostu pysyvää aukkoa, 3) vahva a., missä
poistetaan, mikäli sen kautta ei latvusyhteys
pysyvästi rikkoudu, kaikki muut paitsi runkonsa
ja latvuksensa puolesta normaalisesti
kehittyneet valtaluokan puut, vieläpä harvennetaan
näitäkin, jos ovat liian taajassa. Tavallisesti
aloitetaan lievänlaisilla apuharvennuksilla ja
sitä myöten kuin rungot puhdistuvat oksistaan,
jatketaan keskinkertaisilla; hyvällä maalla
voidaan myöhemmällä iällä toimittaa vahvojakin
apuharvennuksia; missä menekkisuhteet ovat
hyviä, voidaan toimittaa apuharvennuksia usein
ja lieviä; missä on huonot menekkisuhteet,
täytyy apuharvennuksia toimittaa harvoin ja
vah-vanlaisia. — Poikkeavia a.-tapoja ovat m. m.
valtapuiden harvennus (éclaircie par
le haut), jossa harvennetaan pääasiallisesti
valta-luokkaa ja säästetään varjostuneita puita
(etupäässä lehtimetsissä parhaalla maalla),
Borggreven h a r s i n t a-a puharvennus y. m.
Eri-ikäisessä metsässä varsinaiset
apuharven-nukset eivät tule kysymykseen, vaan sisältyvät
niissä kaikki erilaiset kasvatus- ja
päähakkauk-set yhteen hakkaukseen: harsintahakkaukseen.

A. C.

Apuhtin. 1. Aleksei Nikolajevitj
A. (1841-93), ven. runoilija, on Puskinia
esikuvanaan pitäen kirjoittanut hienoja muotokauniita
runoja. — 2. Aleksandr Ljvovits A.
(1822-1903), venäläistyttäjä; opinnoiltaan
soti-lasinsinööri : hän sai Katkovin suosituksesta

Varsovan opetuspiirin kuraattorin viran, jossa
hallituksen rajatonta luottamusta nauttien toimi
1879-97 koettaen pitää huolta siitä, ettei
yksikään lapsi Venäjän Puolassa saisi opetusta
äidinkielellään. Kaikista kouluista poistettiin
puolan kieli niin tarkoin, että puolalaiset
oppilaat rangaistuksen uhalla kiellettiin
keskenäänkin puhumasta puolaa; myöskin puolalaisten
kotiopettajien pitämistä perheissä koetettiin
hallinnollisin keinoin tehdä mahdottomaksi,
puolalaisiin lastenkoteihin sai ottaa ainoastaan
ihan pieniä lapsia j. n. e. J. J. M.

Apukassat, keskinäisyyteen perustuvia,
vähävaraisten, etupäässä työväen muodostamia
yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on jäsenten
avustaminen. varsinkin vakuuttaminen, sairauden,
vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden,
kuoleman ynnä muun sellaisen varalta.
Saksassa a:oilla on ollut verraten vähän merkitystä,
sen jälkeen kuin siellä pantiin toimeen
pakollinen työväenvakuutus (ks. t.). Mutta muissa
maissa, mikäli niissä ei ole olemassa
saksalaismallista työväenvakuutusta, tämä vakuutus on
juuri etupäässä a:in varassa. Suurin merkitys
a:oilla on Englannissa. Siellä a:t, n. s. f r i e n
d-1 y s o c i e t i e s, ovat työväen
yhteenliittymisen vanhin muoto, josta useimmat muut
työväen yhdistyinismuodot ovat kehittyneet.
Oltuaan alkuansa hyväntekeväisiä sairauden- ja
kuolemantapausten varalle perustettuja
avustus-yhdistyksiä ja seurallisia yhdistyksiä, ne nyt
ovat taloudelliselle perustukselle rakennettuja
vakuutuskassoja. A:in ohella on myöskin
Englannin ammattiyhdistyksillä (ks. t.) tärkeä
merkitys sairaudenvakuutuksessa, mutta niitä ei
kuitenkaan ole pidettävä a:oina. 1903 oli
Englannissa 30,000 a:a, niiden jäsenluku 14
miljoonaa ja omaisuus 45 milj. puntaa. Myöskin
muissa sivistysmaissa apukassalaitos on osittain
laajalle levinnyt ja valtion puolesta laeilla
järjestetty. Tarkkaa tilastoa ei ole olemassa.
Suomessa, jossa a:in jäseninä on etupäässä
teolli-suustyöväkeä, niiden järjestelyn pohjana on 2 p.
syysk. 1897 annettu asetus työntekijäin
apukas-soista, joka koskee sairaskassoja ja
eläkekassoja. V. 1S89 oli a:oja, jotka osallisilleen
myönsivät sairasapua (osaksi muutakin avustusta),
74, niissä jäseniä 14,978 eli 38,1 % koko
teolli-suustyöväestön lukumäärästä, v. 1905 niitä oli
147, jäseniä 40,637 eli 37," % koko
teollisuustyö-väestön lukumäärästä. Muutamissa teollisuus
-haaroissa, niinkuin kutomateollisuudessa,
työntekijäin suuri enemmistö, aina 65 ja 70
prosenttiin saakka, on sairasapukassoissa osallisena,
kun taas toisissa vastaava prosenttiluku ou
mitättömän pieni. Eläkekassoissa oli v. 1889
jäseniä 7,510, eläkkeitä annettiin 189, niiden
rahamäärä oli 18,395 Smk. V. 1905 oli
eläkekassoja 43, jäsenluku n. 12,200, eläkkeiden luku 355,
niiden rahamäärä 54,371 Smk. J. F.

Apukone ks. Auksiliaarikone.

Apukoulu on sellaisia lapsia varten
järjestetty koulu, joita vähälahjaisuuden takia ei voi
opettaa yhdessä toisten kanssa varsinaisessa
kansakoulussa. Ensimäiset tällaiset laitokset
pantiin toimeen Saksassa 19:nnen vuosis.
keskivaiheilla, jolloin huomio ensi kerran
voimakkaammin kääntyi tylsämielisten ja
vähälahjais-ten kasvatukseen. Sittemmin on tehty ero suo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0277.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free