Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Apuhtin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
495
rastaan tylsämielisten ja vähälalijäisten välillä,
ja näitä jälkimäisiä varten, jotka
kansakoulussa eivät pystyneet riittävästi opetusta
seuraamaan, alettiin vaatia erityistä apukoulua
(„Nachhilfeschule"). Vuosisadan jälkipuoliskolla
on a:ja perustettu moniin kaupunkeihin
Saksassa, ja sai niissä 1903 11,000 lasta opetusta.
Myöskin useissa muissa maissa on tällaisia
kouluja perustettu, kuten Ameriikassa, Belgiassa,
Tanskassa, Englannissa, Hollannissa, Italiassa.
Itävallassa ja Sveitsissä. — A:n tarpeellisuus
perustuu siihen sielutieteelliseen tosiasiaan, että
on lapsia, jotka eivät ole tylsämielisiä, mutta
kumminkin siksi vähälahjaisia, etteivät pysty
hyväkseen käyttämään opetusta toisten kanssa
varsinaisessa kansakoulussa. Yhteiskunnan
velvollisuus ou valmistaa heille erikoista opetusta,
joka vaikuttaisi edullisesti heidän henkisiin
kykyihinsä ja samalla auttaisi heitä omin voimin
saamaan toimeentulonsa yhteiskunnassa. —
Oppilaiksi apukouluun otetaan Saksassa
sellaisia lapsia, jotka ovat käyneet 2 vuotta
kansakoulua siellä menestymättä. Oppiaika kestää
0 vuotta. Oppimäärät ovat paljoa suppeammat
kuin kansakoulussa. Havainto-opetuksella on
erittäin tärkeä sija. [„Hilfsehulen für
Schwachbefähigte", Beinin Encyklop. Handbuch d.
Pädagogik TV.] O. Me.
Apulainen, apulaisvirkamies, jollaisia on
useilla virkamiehillä tahi virkakunnilla.
Mai-nittakoot erityisesti entisten kiinnaasien
apulaiset, ministerivaltiosihteerin apulainen,
yliopiston apulaiset ja pappien apulaiset.
Apulaismetsänhoitaja ks. Metsänhoit
o-virkamiehet.
Apulaisopettaja, kansakoulunopettaja, joka
ei ole koulun johtaja eikä hoida itsenäisesti
koulua; Suomessa on vielä apulaisopettajan suhde
koulun johtajaan jotenkin epämääräinen.
M. S.
Apulannoitus ks.
Apulannoitusai-ii e e t.
Apulannoitusaineet, kaupassa olevat
kasvin-ravintoaineet. Näistä ovat ainoastaan typen-,
fosforin-, kaliumin- ja kalsiuminpitoiset
käytännöllisesti tärkeät, sillä ainoastaan näiden
alkuaineinen muodostamia kasvinravintosuoloja
puuttuu useasti pelloista. Jo
apulannoitusaineiden nimi ilmaisee niiden tarkoituksen. Niitä
käytetään etupäässä eläimenlantalannoituksen
täydennyksenä. Koska eläimeulnnta itse
sisältää suuria määriä typpeä, tarvitsee se
täydennyksekseen etupäässä fosforin-, kaliumin- ja
kal-siuminpitoisia apulannoitusaineita. Pellon
maan-laatu ratkaisee, mitä näistä kulloinkin
eläimen-lannan lisänä on käytettävä. Savimaat ovat
tällöin liarven)min kaliumin, mutta usein
fosforin puutteessa. Kalkitsemisesta ne myös usein
ovat kiitollisia. Santamailta puuttuu, paitsi
typpeä, erittäinkin kaliumia, mutta myös fosforia.
Multa- ja suomailla voidaan menestyksellä
käyttää fosforin- ja kaliumiupitoisia
apulannoitusaineita yksinomaan, sillä nämä maat sisältävät
useimmiten runsaasti typpeä eivätkä senvuoksi
yleensä kaipaa eläimenlantaa tai typenpitoisia
apulannoitusaineta. — Eri kasvilajit vaativat
eri määriä ravintoaineita. Niinpä vaativat
juurikasvit suhteellisesti runsaasti kaliumsuoloja.
Palkokasvit vaativat niinikään paljon kalium-
49(>
suoloja sekä myös kalsium- ja
fosforihapposuo-loja, inutta tulevat juurissa elävien, ilmasta
typpeä ottavien bakteeriensa avulla hyvin toimeen
ilman typpilannoitusta. Korsiviljalajit,
samoinkuin varsinaiset heinäkasvit — apilaslajit
kuuluvat palkokasveiliin — ovat erikoisen kiitollisia
typpi- ja fosforihappolannoituksesta. Muutamat
niistä, kuten kaura, eivät ainakaan savimaalla
kaipaa kaliumsuolalanuoitusta; sillä on
nimittäin erikoisen suuri kyky käyttää hyväkseen
savimaan suuria, vaikka vaikeasti liukenevia
kali umsuola varastoja.
Apulannoitusaineiden arvo ja hinta
riippuu ensinnäkin siitä, mitä kasvinravintoainetta
ne sisältävät. Kasvinravintosuoloja muodostavat
alkuaineet maksavat nykyään Suonien
satamakaupungeissa kilolta:
typpi chilesalpietarissa ........................1,85 Smk.
fosfori, sitraatissa liukeneva, tuomas-
kuonassa ................................................1,0.". „
kaliumi kainiitissa ................................0.03 .,
Käytännössä ilmoitetaan fosforin- ja
kaliumin-pitoisuus oksideina; kaliumi kaliumoksidina 1.
kalina K.O ja fosfori fosforipentoksidina PuO..
jota käytännöllisessä elämässä nimitetään
fosfori-hapoksi. Näinä yhdistyksinä laskettuna ovat
hinnat kilolta:
fosforipentoksidi (fosforihappo) tuo-
maskuonassa .................... 0,45 Smk.
kaliumoksidi 1. kali kainiitissa .... 0,4.". „
Toiseksi riippuu apulantojen hinta siitä, ininä
kemiallisena yhdistyksenä ravintoaine niissä on.
Typpi on kalleinta nitraattina, jommoisena se
esiintyy ehilesalpietarissa ja kalkkisalpietarissa,
halvempaa taas ammoniumsuoloina. Fosfori on
kalleinta helposti liukenevana
monokaliumfosfaattina, jonnnoisena se esiintyy
superfosfaa-teissa.
Apulannoitusaineiden hinta riippuu vielä
siitäkin, kuinka hienoksi jauhettuja ne ovat. Tämä
koskee ennen kaikkea vaikeasti liukenevia
aineita kuten luujauhoa ja tuoniaskuonaa.
On aineita, jotka, sisältävät varsin suuria
määriä typpeä, fosforia ja kaliumia, ja jotka
kumminkin ovat arvottomia
kasvinravintoainei-na. Tämä riippuu joko siitä, että nuo aineet
ovat liukenemattomia tai siitä, että typpi,
fosfori ja kaliumi niissä ovat semmoisina
kemiallisina yhtyminä, ettei kasvi voi käyttää niitä
hyväkseen. Fosfori esim. kelpaa ravinnoksi
ainoastaan. kun se on fosforihappoisten suolojen
muodossa.
Suomessa valmistetaan
apulannoitus-aineista ainoastaan kalkkia ja luujauhoja.
Teollisuustilaston mukaan oli kalkin tuotannon arvo
V. 1906 917,000 Smk. Luujauhoja valmistettiin
Suomessa 1906 ll:ssa työpaikassa 635,800 kg.
— Apulannoitusaineiden maahantuonti oli:
v. 1906 v. 1907
kg. kg.
Luujauhoja ............ 10,282,000 11.592,000
Tuomaskuonaa ja super-
fosfaatteja .......... 11,874,000 12,000,000
Apulainen Apulannoitusaineet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
