- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
497-498

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Apulehdet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

-41)7 Apulehdet

Kainiittia .............. 4,567,000 5,970,000

Puhdistettuja kalisuoloja 255.000 707,000
Chilesalpietaria ........ 190,000 271,000

Tärkeimmät typenpi toiset
apulannoitus-aineet ovat: lioiu 1 5% typpeä sisältävä
Chile-salpietari (ks. t.), jota saadaan Chilestä,
jossa sateettomilla alueilla on lähellä
maanpinta.! salpietarikerrostumia ; a m m o n i u
m-sulfaatti, kaasutehtaitten sivutuote, sisältää
u. 20 Jo typpeä. Lannoituksena se vaikuttaa
hitaammin kuin edellinen ja sen typen vaikutus on
noin 20-30 pienempi kuin chilesalpietaritypen.
NT orjan salpietari, kalkkisalpietari, jota
Norjassa äskettäin on ruvettu valmistamaan
Birkeland-Eyden menettelytavan (ks. t.)
mukaan kalkista ja ilman typestä, on
tähänastisissa kokeissa osoittanut, että sen typpi
on chilesalpietaritypen veroista kasviravintona
Se sisältää 11-13 % typpeä. Suuren
hygroskooppisuutensa vuoksi se lähetetään kauppaan
laatikoissa ja tynnyreissä eikä säkeissä. Sitä
haittaa toistaiseksi se, että siitä säilytettäessä
haihtuu typpeä ja että se on
syövyttäväisyy-tensä takia vaikeata käyttää. (Vähemmän
hygroskooppisuutensa vuoksi käytetään emäksistä
nitraattia apulantana). Typpikalkki 1.
kalkkityppi valmistetaan sähkön avulla
kalsiumkarbidista (ks. t.) ja ilman typestä;
antanut viljelyskokeissa enimmäkseen yhtä
hyviä tuloksia kuiu ammoniumsulfaatti; on
kokoumukseltaan pääasiassa
cyaaniamidikalsiu-inia, sisältää 18-20% typpeä. Guano (ks. t.) on
merilintujen ulostuksista sateettomissa seuduissa
muodostuneista kerrostumista saatu typen- ja
fosforihaponpitoinen apulanta. Pudretti
iks. t.) on ihmisulostuksista, kaikenlaisista
jätteistä tuhkaa tai turvepehkua lisäämällä
valmistettu apulailta.

Apulantoina enimmän käytetyt fosfaatit
ovat: tuomaskuona (ks. t.), joka on
vaikuttavin niityillä ja monivuotisilla heinänurmilla
sekä hiekkaisessa ja kalkkiköyhässä maassa;
superfosfaatti (ks. t.) helposti liukenevan
fosforihappousa vuoksi sopiva kasveille, joiden
kasvu on nopea; luujauhot (ks. t.), joita
käytetään varsinkin syyskylvöille.

Kaliuminpitoisista apulanta-aineista
mainittakoon kainiitti (ks. t.) ja puhdistettu
kalisuola (ks. t.). J. J-s.

Apulehdet, „lehtimäisiä osia, jotka
muutamissa kasveissa peittävät ja suojaavat
lehtisilmuja tahi kukkasilmuja" (Mela). Vanhentunut
nimitys.

Apuleius /-&-] (s. n. 125 j. Kr.), roomalainen
kirjailija, kotoisin Madaurasta Afrikasta,
kaunopuheisuuden opettaja, sofisti ja
romaaninkir-joittaja. A., joka kirjoitti sekä kreikaksi että
latinaksi, liikkui kaikilla kirjallisuuden aloilla;
enimmin tunnettu on kuitenkin hänen
fantastinen muunnos- ja seikkailuromaaninsa
„Meta-morphoses" (myös tunnettu nimellii
„Kulta-aasi"), satiirinen ajankuvaus, jonka kauneimpia
episodeja on kreikkalaisen esikuvan mukaan
sepitetty tarina Amorista ja Psykhestä.
[Apuleius, „Amor ja Psyke". Suomentanut ja
johdannolla varustanut Edv. Rein (Helsinki 1907).]

E. R-n.

Aquaviva 4KS

Apulia (lat. Äpulia. Appulia: it. Pvglii),
Italian kaakkoisin maakunta, Adrian meren
rannalla ; siihen kuuluvat provinssit Foggia. Bari ja
Lecce, 19,109 knr, 2,054,000 as. A. on
suurimmaksi osaksi tasaukomaata, koilliskulmassa
kohoaa yksinäinen Monte Gargano (1,056 m)r
länsiosan täyttävät Apenniinien matalat
sivuhaarat. Ilmanala on epäterveellinen. Pitkin
rannikkoa ou joukko järviä, joista saadaan
suolaa. Pohjoisin osa on hedelmättömin, rannikot
ovat hedelmälliset, eteläosan täyttävät suuret
laitumet. Tärkeimmät kaupungit ovat Foggia.
Barletta, Bari, Brindisi ja Tarauto.
Vientituotteet ovat öljy, viini, mantelit, tupakka, vilja ja
karja. Muinaisajalta oli A:n rannikko tiheään
asuttu ja hyvin viljelty; silloin A:ksi nimitettiin
vain pohjoista osaa nykyisestä. Sen
alkuasukkaat olivat illyrialaisia, jotka vasta kovien
taistelujen jälkeen v. 317 e. Kr. joutuivat Rooman
vallan alle. Keskiajalla, ll:nnellä vuosis. sen
valloittivat normannit ja se yhdistettiiii
Sisiliaan. Myöhemmin se kuului Xeapelin
kuningaskuntaan ja yhdistettiin v. 1S60 Italiaan.

Apupitäjä = aneksi (ks. t.).

Apure /-li’-/, Orinocon vasen syrjäjoki
Venezuelassa. Se saa alkunsa Cordillere de
Méri-dalta, pituus 1,580 km, joista 1,400 km
purjeli-duskelpoista.

Apusana, partikkeli, ks. Sanaluokat.

Apusolut, l.asvit. ks. S i e m e n a i h e.

Aputehdikkö ks. Apuverbi.

Aputiede, tiede tai tieteenhaara, jota toinen
tiede käyttää apunaan suorittaakseen
tutkimustehtävänsä. Xiin esim. melkein kaikki
luonnontieteet käyttävät matematiikkaa aputieteenään,
historia käyttää apunaan kielitiedettä,
saadakseen selville asiakirjojen merkitvksen, j. n. e.

A. Gr.

Apuverbi, merkitykseltään „vaillinainen""
verbi, jota käytetään toisen verbin
infiuiitti-muotojen kanssa muodostamaan tämän
yhdistettyjä I. liittomuotoja, esim. suom. olen: o.
tehnyt.

Apyreksia (< kreik. kielteinen n, ja pyr
-tulij, kuumeettomuus; uudistuvan kuumeen
kuumeeton väliaika; apyreettinen, kuu
meesta vapaa.

Aq., lyh. sanasta aqua (lat.) = vesi.

Aqua (lat.), vesi.

Aqua regia [rc-] (Aqua r e g i s) ks. Ku
ningasvesi.

Aquæ (lat., monikko sanasta aqua = vesi).
Tämän nimen inuinaisroomalaiset antoivat
kaupungeille, joissa oli terveyslähteitä ja joita sen
vuoksi käytettiin kylpypaikkoina, esim. A.
Sex-tiæ (Aix" Proveneessa), A. Aureliæ
(Baden-Baden), A. Matiacæ (Wiesbaden), A.
Mortuæ-(Aigiies-Mortes).

Aquatinta ks. Akvatinta.

Aquaviva [-V-], Claudio (1543-1615),
je-suiittain munkkikunnan neljäs kenraali. Häntä
pidetään tämän järjestön uudestaan luojana ja
Loyolan työn täydentäjänä. Erityisesti hän
harrasti järjestön vastaisten jäsenten kasvatusta
ja jesuiittakoulujen kellitystä. Hänen
toimestaan julkaistiin m. m. näiden koulujen
kuului-| sat ohjesäännöt („llatio et institutio studiorum
. societatis Jesu" 1586). il. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0279.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free