- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
499-500

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Apulehdet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

499

Aquifoliaceæ—Arabia

500

Aquifoliaceæ, piikkipajahtimet,
kaksisirkkaisheimo Frangulinæparvesta.
Pensaita ja puita. Lehdet hajallisia, nahkeita,
talvehtivia, pienikorvakkeellisia. Kukat
kaksikotisia tahi sekasopuisia. Hedelmä luumarja.
Heimossa 5 sukua, joissa n. 180 lajia, enimmät
Ameriikan troopillisista ja subtroopillisista
osista. Tärkein suku Ilex (ks. t.).

Aquila ks. Kotka t.

Aquila, Johannes Kaspar (1488-1560),
synt. Augsburgissa, opiskeli 1502 Uimissa,
sittemmin Italiassa; tuli 1515 Franz von
Sickin-genin sotasaarnaajaksi ja 1516 papiksi
Jen-geniin. Liityttyään uskonpuhdistukseen hän
hyvänä hebrean kielen taitajana oli Lutherille
-uureksi avuksi raamatunkäännöstyössä. 1527
hän tuli papiksi varsinaiselle vaikutusalueelleen.
Saalfeldiin. Kaarle V
julisti hänet
valtio-kiroukseenkin masen-taakseen hänen
rohkeutensa.

Aquilegia, a k i 1 e i a,
kasvisuku
Ranuncula-cetc-heimossa. Yrttejä,
joilla on
kolmisormiset lehdet ja
säteet-täiset viisilukuiset
kukat. Terälehdet
kannuksellisia. A. vulgaris on
sangen harvinainen
Etelä- ja Kaakkois-Suomen
lehdoissa; puutarhoissa
sitä viljellään monta eri
värimuunnosta.

Aquileja [-Ü’-], vanha kaupunki Adrian-meren
pohjoispäässä Itävallan Gradiscan alueella,
lähellä Italian rajaa, perustettu 182 e. Kr.
veneet-tien maahan, n. 15 km merenrannasta, oli
Rooman vallan vankimpia linnoituksia. V. 452
Attila hävitti sen maan tasalle. Myöhemmin se
rakennettiin jälleen ja oli v:een 1750 patriarkan
asuinkaupunki. Nyt A. on pikkukaupunki, jossa
on n. 1,000 as. Vanhoja muistomerkkejä.
Kaunis tuomiokirkko v:lta 1042.

Aquinas
i’-J ks. Tuomas [-Akvinolainen.

Aquincum /-£’-/, roomalainen siirtola
muinaisessa Pannoniassa, nyk. O-Budan eli Vanhan
liudan (siis erään Budapestin osan) paikalla.
Aikoinaan kauppakaupunkina ja strategisena
asemapaikkana eritt. tärkeä. Mainitaan
historiassa viime kerran v. 375 j. Kr. Laajat
rauniot (teattereiden, kylpylaitosten, vesijohtojen
y. m.) todistavat A:ti muinaista mahtavuutta.

Aquino [akui’no] (lat. Aqui’num), kaupunki
Casertan (Kampanian) maakunnassa Italiassa,
Rooma-Napolin radan varrella, 1,214 as. (1901).
Muinaisjäännöksiä. Runoilija Juvenaliksen ja
skolastikko Tuomas Akvinolaisen
syntymäkau-punki.

Ara [ä-J (lat.), alttari.

Ara, eläint., ks. Silmälasikäärme ja
P a p u k a i a t.

Ara, satama Kuolan niemimaalla
Pohj.-Jäämeren rannalla Venäjällä.

Araba, V a d i el, vedetön, asumaton,
kallio-seinien ympäröimä laakso Kuolleen-meren ja
Akaba-lahden välillä, Jordanin laakson jatko.

Aquilegia vulgaris.

Arabat [-ba’t], kylä itäisellä Krimillä,
samannimisellä 112 km pitkällä, 1-4 km leveällä
maakaistaleella; melkoinen suolansaanti.

Arabeski, keksijöistään arabialaisista nimensä
saanut kaaviollinen viivaornamentiikka, johon
on sovitettu
hyvin vapaalla
mielikuvituksella
kaavailtuja
kas-vimuotoja. Nykyään arabeskilla tarkoitetaan
yleensä
arabialaisen rakennustaiteen ornamentteja eli
kaikenlaista runsaasti
kasviaiheita
viljelevää koristelua. Arabeskit
muistuttavat
mitä suurimmassa
määrin
maurilaisten mores-k e j a,
jotavastoin vanhojen
roomalaisten
huo-neenkoristeissa, groteskeissa, on
kasviaiheiden ohella sekä eläin- että ihmiskuvia.

(E. R-r.)

Arabi pasa (Ahmed) (1839-1902), egypt.
kenraali, syntyisin eräästä fellah-perheestä, kohosi
jo nuorena upseeriksi,
otti osaa siihen
kapinaan, joka kumosi
Nu-bar pasan
ministeris-tön (1879) ja jonka
tarkoituksena oli
poistaa turkkilaiset
armeijan korkeimmista
viroista. A. nimitettiin
sitten everstiksi ja
kohosi suuren
kansansuosionsa vuoksi sen
kansallis-sotilaallisen
liikkeen johtajaksi,
jonka tarkoituksena oli
lakkauttaa
rauskalais-englantilainen raha-asiainvalvonta ja
toteuttaa ohjelma: „Egypti egyptiläisille". Hän
pakoitti kediivin 1881 ottamaan uudet
ministerit ja pääsi itse sotaministeriksi ollen samalla
melkein Egyptin diktaattorina. Silloin
Englanti ryhtyi valvomaan etujaan, Gladstone antoi
laivasto-osaston pommittaa Aleksandriaa ja
maallenoussut sotaväki voitti A:n
Tell-el-Kebi-rin luona 13 p. syysk. 1882. A. ajettiin
maanpakoon Ceyloniin; sai 1901 luvan palata
takaisin, mutta kuoli (1902) ennenkuin ehti lähteä
kotimatkalle.

Arabia (kotimainen nimi: dzezirat al’arab =
„arabialaisten niemimaa"), maapallon suurin
niemimaa, Aasian lounaiskulmassa, 13°-30° pohj.
lev. ja 35°-60° it. Greenw. Sen rajat ovat idässä
Persianlahti, etelässä Intian-meri ja lännessä
Punainen-meri. Pohjoisessa se on yhteydessä
Aasian mannermaan kanssa ja lännessä Suezin
kannas yhdistää sen Afrikkaan. Suurin pituus on

Arabi nasa,

Maurilainen arabeski Alhambrasta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0280.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free