- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
503-504

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arabia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

008

liikkeelle nähtävästi Keski-Arabiasta.
Sahalaisten valta, jonka pääkaupunkina oli ensin Sirvväh
sitten Saha (Ma’rib), menetti merkityksensä,
kun ptolemaiolaiset johtivat kauppatien Intiaan
merta mvoten A:n ohitse. Sahalaisten sijaan
pääsivät 2:sella vuosisadalla e. Kr. himjarilaiset
valtaan, joitten hallitsijat nimittivät itsensä
Saban kuninkaiksi. V. 26 e. Kr. keisari
Augustuksen sotapäällikkö Ælius Callus Saban
rikkauksien houkuttelemana teki
onnistumatto-man yrityksen valloittaa Etglä-Arabian. Vasta
noin 300 j. Kr. himjarilaisten valta kukistui
ja joutui Abessiiniasta palanneitten kristittyjen
arabialaisten käsiin. Juutalaisten avulla
himjarilaiset perustivat uuden juutalais-sabalaisen
valtakunnan, joka sekin v. 525 sortui
abes-siinialaisteu jalkoihin. Vähän myöhemmin
abes-siinialaiset saatiin kukistetuiksi persialaisten
avulla, jotka vuorostaan olivat pakoitetut
väistymään muhaminedilaisten edestä. — Mitä
Pohjois-Arabiaan tulee, ei etelän valtioilla ollut
i iittävää voimaa vaikuttaa siihen sen jälkeen
kuin minalaiset olivat menettäneet Musrin.
Musrilaisten sijaan astuivat 7:nnellä
vuosisadalla Kedar ja Nebajot nimiset arabialaiset
heimot, jotka mainitaan Raamatussakin. Heitä
seurasivat salamilaiset ja vihdoin 3:nnella
vuosisadalla nabatealaiset (ks. t.), joitten
valtakunnasta keisari Trajanuksen sotapäällikkö Palma
v. 105 j. Kr. teki roomalaisen maakunnan
Arabia Petræan. Palmyran kaupunkikin joutui
roomalaisten vallan alle ja Zenobian uhkarohkea
vapaudentaistelu aiheutti sen häviön, 273 j. Kr.
Kohta tämän ajan jälkeen esiintyivät historian
näyttämölle heimot, joihin sana arabialainen
nykyisellä merkityksellään sopii. Niitten
joukkoon kuuluvat lihjanilaiset ja thamudilaiset,
joitLen piirtokirjoituksia on löydetty el ulasta
llidzasissa ja Safasta läheltä Ilaurania (ks.
Arabian kieli). Kun Sisä-Arabiasta tuon
tuostakin esiintyi heimoja, jotka ryöstivät
bysanttilaisten kulttuurialuetta, jättivät nämä
rajan suojelemisen jonkun arabialaisen heimon
tehtäväksi. Siten syntyi Hauranissa ja
Damaskoksessa hallitseva gassanidien ruhtinaskunta.
Samanlainen oli lakhmidien ruhtinaskunnan
synty Hirassa sassanidien yliherruuden alla.
Vaikka nämä ruhtinaskunnat olivat
riippuvaisia muukalaisista suurvalloista ja keskenään
olivat alituisessa riidassa, ne kuitenkin suuressa
määrässä edistivät pohjoisarabialaisten
heimojen yhteenliittymistä ja kansallistunnetta.
Niiden hovissa harrastettiin arabian kieltä ja
arabialaista runoutta. Sekä Pohjois- että
Etelä-Arabian tuontuostakin joutuessa muukalaisten
vallan ja vaikutuksen alaiseksi, pysyi
Iveski-Arabia sitävastoin aina ulkovaikutuksista
vapaana. Nedzdissä beduiinit elivät halki
vuosisatojen vapaata elämäänsä, alituisten riitojen
heimojen kesken ehkäistessä pysyväisten
val-tiomuodostusten syntymistä. Sitä vastoin oli
Mekka Hidzasissa vanhoine Kaaba
temppeleilleen sekä uskonnollisessa että
kauppasuhteessa tärkeä keskus. Siellä syntyi
Muhammedin (ks. t.) aloitteesta se liike, joka pian
käsitti koko Arabian, yhdisti sen heimot yhdeksi
kansallisuudeksi, synnytti arabialaisen valtion
(ks. Kalifi) ja pitkäksi ajaksi tuotti
arabialaisille maailmanhistoriallisen tehtävän. Kalifi-

504

kunnassa A. kuitenkin ennen pitkää menett i
valtiollisen merkityksensä ja jäi historian
näyt-tämöu ulkopuolelle. Arabian eri osissa
hallitsivat jokseenkin itsenäisinä erinäiset
ruhtinassuvut, esim. Benu Häsim Mekassa (1063-U00),
sijadiitit ja soleihiitit Jemenissä. Kun
abba-sidien kalifaatti rupesi hajoomaan, joutuivat
muutamat länsi A:n osat egyptiläisten
hallitsija-sukujen tulunidien, fatimidien ja ejjubidien
alaisiksi. Jälkimäiset hallitsivat Jemenissäkin
(1175-1230), jossa heitä sitten seurasivat
resu-lidit (1231) ja tahiridit turkkilaiseen
valloitukseen saakka (1517). Seidiittien toimesta
ryhtyi koko länsirannikko kapinaan turkkilaisin
vastaan, jotka vasta pitkällisten taistelujen
perästä saivat yliherruutensa jälleen
tunnustetuksi (1630). Jemenin itsenäisyyden kasimidit,
kuitenkin saivat säilytetyksi vuoteen 1872,
jolloin turkkilaiset jälleen valloittivat tämän
maakunnan, josta tehtiin vilajeetti San’a.
Hadra-tnaut ja Oman ovat aina pysyneet itsenäisinä,
paitsi että Oman jonkun ajan (1508-1659)
kuului portugalilaisille. Sisä-Arabiassa, Nedzdissä
ja Sa’mmar-alueessa, eivät turkkilaisetkaaan ole
saaneet jalansijaa. Täällä syntyi 1700-luvun
keskivaiheilla vahhabiittien (ks. t.) uskonnollinen
liike, joka levisi yli koko Arabian. V. 180:!
vahhabiitit valloittivat itse Mekan ja uhkasivat
turkkilaisten valtaa Syyriassa ja Palestiinassa.
Vasta Egyptin sijaiskuninkaan Mehemed Alin
(ks. t.) onnistui (1818) kukistaa vahhabiitit.
mutta hänen yrityksensä itseänsä varten pitiiä
hallussaan valloittamansa osat Arabiaa ja
Syyria raukesi tyhjiin eurooppalaisten valtojen
väliintulon vuoksi. Keski-Arabiassa P.vsyy
vahhabiittien liike vieläkin vireillä ja Turkilla
on siellä verrattain vähän sanomista. Omiansa
vahvistamaan turkkilaisten valtaa sekä tärkeä
I.änsi-Arabian taloudelliselle ja henkiselle
kehitykselle on valmistumaisillaan oleva rautatie
Damaskoksesta Mekkaan. [Forster, „Ilistoricnl
geography of Arabia" (1844) ; Sprenger. „Alte
Geogr. Arabiens" (1875) ; Glaser, „Skizze der
Gesch. n. Geogr. Arabiens" (1890) ; Zelime,
„A. u. die Araber seit 100 Jahren" (1875) :
Hogarth, „The penetration of Arabia" (1905) :
Gaussin de Perceval, „Essai sur l’hist. des arabes
avant l’islamisme" (1847) ; Flügel, „Gesch. der
Araber" (1867) ; Müller. Der Islam" (1887) ;
Zwemer, „Arabia, the eradle of Islam" (1900) :
Weber, „Arabien vor dem Islam" (1904) : Le
Bon, „La civilisatiou des Arabes" (1884) :
matkakertomukset, joita ovat laatineet Niebuhr
(1761-67), Burckhardt (1813-15), Wallin
(1845-49). Burton (1853, 1877). Palgrave (1862-63).
Maltzan (1S60. 1870-71), Halévy (1870), Doughtv
(1876-77), Glaser (1882-84, 1885-88, 1892-94),
Iluber (18S4), Nolde (1892), Euting (1884).
Hirsch (1S93), Landberg (1895-98) y. m.]

A’. T-t.

Arabia, posliini-, kaakeli- ja fajanssitehdas.
4 km koilliseen Helsingistä, omistajana
osakeyhtiö, osakepääoma 600,000 mk.

Arabialainen hevonen ks. H e v o n e n.

Arabialainen kumi ks. Arapikumi.

Arabialainen musiikki on saanut paljon vai
kutteita persialaisesta musiikista; eteviä arab.
musiikkiteorcetikoita eli 8-10 vuosis. Arab.
musiikki on yksiäänistä ja käyttää usein run-

Arabia Arabialainen musiikki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0282.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free