Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arabialainen rakennustyyli ... - Arabialaiset numeromerkit - Arabian kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
507
Arabialaiset—Arabian kieli ja kirjallisuus
508
tivät ke taidettansa ympäri maailmaa
Ganges-virralta Pyreneihin saakka. Arabiassa,
Palestiinassa (Sakhra moskeia, jota
väärin on nimitetty Omarin moskeiaksi,
Jerusalemissa Salomonin temppelin paikalla),
Egyptissä, Persiassa, Intiassa ja
Sisilian saarellakin on arabialainen
rakennustaide ollut vallalla, mutta suurimman
kukoistuksensa se saavutti Espanjassa, varsinkin
Granadassa, mihin Alhambran linna (ks. t.)
rakennettiin vv. 1311-1390. Kun Turkki 1453
valloitti Konstantinopolin, muutettiin täällä
kaunis Sofian kirkko moskeiaksi, tullen monen
muhamettilaisen moskeian esikuvaksi.
Arabialaiset on niitten kansojen yhteinen
nimitys, joitten äidinkieli on arabia.
Arabialaisiksi sanotaan
sen-tähden enimmät
asukkaat Afrikan
pohjoisrannikolla
ja Maltan saarella
sekä Egyptissä,
Sudanissa,
Zanzi-barin saarella,
Palestiinassa, Syyriassa, Mesopotamiassa, Babyloniassa ja
Arabiassa. Mutta
kansa-tieteellisesti tällä
sanalla
tarkoitetaan ainoastaan
Arabian
niemimaan asukkaita.
Nämä varsinaiset arabialaiset kuuluvat
seemiläiseen kansanryhmään ja polveutuvat
Raamatun mukaan osaksi Joktanista osaksi
Abrahamin pojasta Ismaelista. Joktanilaisten
kotiseutu oli
Jemen Etelä-Arabiassa, is-
maelilaisten
taas
Pohjois-Arabia. Edelliset olivat pe-
rintätiedon
mukaan
vanhempaa sukua
ja puhtaita
arabialaisia.
Jälkimäisiä
pidettiin
ara-bialaistuneina.
Itse asiassa
[-etelä-arabialaiset-]
{+etelä-arabia-
laiset+} (ks. M
i-□ alaiset; [-Sahalaiset) edustivat-]
{+Sahalai-
set) edusti-
vat+} Arabian
vanhinta
kulttuuria ja valtiomuodostusta. Mutta puhtaina
arabialaisina ainakaan islamin synnyn jälkeen
ei enään pidetä Etelä-Arabian joktanilaisia,
vaan Pohjois-Arabian ismaelilaisia. —
Yhteiskunnallisessa suhteessa a. jakaantuvat kahteen
ryhmääu, beduiineihin (ks. t.) ja vakinaisesti
asuviin, vrt. Arabia. Arabian kieli ja
kirjallisuus. K. T-t.
Arabialaiset numeromerkit, meidän
tavalliset numeromerkkimme 0—9; ne ovat
todennäköisesti kotoisin Intiasta ja ovat
arabialaisten välityksellä saapuneet Eurooppaan, jossa
m-alkoivat yhä enemmän tulla käytäntöön
12:n-nesta vuosisadasta alkaen. Niille on ominaisin
se, että kullakin merkillä on paitsi omaa
arvoaan arvo sen aseman mukaan, mikä sillä on
merkittävässä luvussa, vrt. Numerot.
Arabian kieli ja kirjallisuus. 1. Arabian
kielellä tavallisesti tarkoitetaan sitä seemiläistä
kieltä, jota alkuaan käytettiin ainoastaan
Poh-jois-Arabiassa, mutta joka etelä-arabialaisen
sivistyksen kukistuessa tunkeutui
Etelä-Arabiaankin ja muhamettilaisen uskonnon vaikutuksesta
vihdoin levisi hyvin laajalle Aasiaan ja
Afrikkaan. Aikakaudella ennen Muhammedia
poh-jois-arabialaiset jo käyttivät äidinkieltänsä
kirjallisestikin, kuten useilta seuduilta
Damaskoksesta Ilidzasiin saakka löydetyt n. s.
safa-laiset, lihjanilaiset ja thamudilaiset
kivipiir-rokset osoittavat. Vanhin varsinainen
arabialainen kirjoitus, jonka kieli on melkein
yhtäpitävä myöhemmän kirjakielen kanssa, löy
dettiin äskettäin enNemärasta Damaskoksen
läheltä; se on hautakirjoitus v:lta 328 j. Kr.
Ainakin jo 6:nnella vuosis. oli keski-,
pohjois-ja itä-arabialaisilla vakaantunut yhteinen
kirjakieli, jota etupäässä runoilijat
viljelivät. Tämä n. s. klassillinen arabian kieli on
muodollisessa ja kieliopillisessa suhteessa
kehittyneempi kuin mikään muu seemiläinen kieli,
samalla kuin sen sanavarasto on
hämmästyttävän suuri. Koraanin kautta klassillinen
arabian kieli sai pyhän leiman ja levisi yhtä kauas
kuin islam, ollen kaikkien muslimien
uskonnon-kieli ja kaikkien arabiaa puhuvien yhteinen
kirjakieli. Toista tuhatta vuotta kestäneen
ajanjakson kuluessa arabian kielen
sanavarastoon on tullut hyvin paljon lainasanoja
aramea-laisista murteista, kreikan, latinan, persian,
turkin, vieläpä italian ja ranskan kielistä.
Si-sälliseltä rakenteeltaankin se luonnollisesti on
paljon muuttunut, mutta kirjakielessä
muutokset ani vähän tulevat näkyviin, niin että se
edelleen on kaikkien sivistyneitten arabialaisten
ymmärrettävissä. Puhekieli sitävastoin on
jakaantunut useihin murteisiin, joista
tärkeimmät ovat Arabian niemimaalla, Mesopotamiassa.
Syyriassa, Egyptissä ja Luoteis-Afrikassa pulni
tut. Merkillinen on se arabian kielen murre,
jota puhutaan Maltan saarella ja kirjoitetaan
latinalaisilla kirjaimilla. Arabialaisten omat
kirjaimet ovat muodostetut syyrialaisista
kirjaimista. Niitä on 28 kappaletta, jotka kaikki
ovat kerakkeita ja joilla eri asemassa on
erilainen muoto. Vokaali äänteillä on kolme
merkkiä, joita ei lueta kirjainten lukuun ja joita
käytetään ainoastaan oppineitten kirjoituksissa.
[Klassillisen arabian kielen oppikirjoja ovat
julkaisseet de Sacy, Ewald, Lagus, Caspari,
Ho-well, Soein y. m. Arabian rahvaan murteita
ovat tutkineet: varsinaisessa Arabiassa Wallin,
Soein. Landberg, Reinhardt ja Snouek-Hurgronje.
Mesopotamiassa Soein, Sachau, Meissner ja
Weissbach, Syyriassa Berggren, Wetzstein.
Landberg, Jewett, Tallqvist, Oestrup, Dnlman,
Littmann ja Lohr, Egyptissä Spitta-Bey ja
Völlers, Luoteis-Afrikassa Stumme. Marcais, Ler-
Egvptin arabialainen.
(Negroidi-tyyppi).
Arabialainen beduiini.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
