- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
519-520

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arapia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

:>i!i

kiehkuroissa. Neulaset litteitä tai äimämäisiä,
leveäkantaisia. Kävyt palleroisia. —
Huomattava laji on A. imbricata, joka Etelä-Chilen
Andeilla muodostaa laajoja metsiä.
Tummanvih-reitten neulasten peittämät oksat ovat kaartuneet
ylös, jonka vuoksi koko puu on haaraisen
kynt-tiläjalan näköinen. Käpy lapsenpään suuruinen,
siemenet mantelia kaksi kertaa isommat ja sen
makuiset; olivat aikoinaan alkuasukasten
tärkeimpänä ruoka-aineena. A. excelsa
Norfolk-saaresta Itä-Austraalian rannikolla tulee 60 m
pituiseksi ja on mainiointa
laivanrakennus-ainetta. Molemmat lajit joks. yleisesti viljeltyjä

Araucaria.

koristuskasveina. A. brasiliana, „pinheiro",
muodostaa Etelä-Brasiliassa tiheitä metsiä,
kasvaa 50 m korkuiseksi, on hyvä rakennuspuu,
sisältää hyvänhajuista pihkaa. Siemenet
syötäviä. A. Uiduilli, „bunja-bunja", kasvaa
Itä-Austraaliassa Brisbane-joen tienoilla. Sen
syötävät siemenet ovat vielä isommat kuin A.
imbri-catan.

Arauco (a’u-J, Chilen maakunta, Andein ja
Tyynen-meren välillä, 5,340 km’, 73,051 as.
(1905). Väestö harjoittaa maanviljelystä ja
vuoriteollisuutta. Pääkaupunki Lebu.

Araukaanit, etelä-chileläinen intiaaniheimo,
joka asuu etupäässä Valdivian ja Araucon
(ks. t.) maakunnissa sekä niihin rajoittuvissa
osissa Argentiinaa. A:t ovat suurikasvuisia ja
voimakkaasti kehittyneitä, ruumiin väri
vaaleahko. Luonteeltaan he ovat sotaisia ja
säilyttivät riippumattomuutensa vuoteen 1870 asti.
Pitkällisissä sisäisissä taisteluissa espanjalaisia
ja chileläisiä vastaan heidän väkilukunsa on
huvennut n. 40,000:teen. Nykyään a:t ovat
pääasiallisesti ratsastavia paimentolaisia.

Araukaaria ks. Araucaria.

Araxes ks. A r a s.

Arbe, hedelmällinen saari Dalmatian
rannikolla, 175 km’, 4,500 as. Väestö harjoittaa
maan- ja viininviljelystä.

Arbeiderens faglige Landsorganisation ks.
A m m a t ti y h d i s t y s.

520

Arbela [-ë] (A r b a i 1 u, uyk. Erb il),
assyrialainen temppelikaupunki Niniven
itäpuolella. Sen läheisyydessä on Gaugamela, jossa
Aleksanteri Suuri voitti Dareioksen 331 e. Kr.

Arbiter 1. Arbitrator /-«’-] (lat.),
väli-tystuomari, välimies, vrt. Välitystuomio.

Arbitrage [-ä’z] (ransk.), eri pörssipaikoissa
vallitsevien vekselien, arvopaperien, tavaroiden
hintojen eron selville ottaminen ja
määrääminen, missä milloiukin on edullisinta myydä ja
missä ostaa. Tätä määräämistä varten on
olemassa n. s. arbitratsionikamareita.

Arbo, Peter Nicolai (1831-92), norj.
taidemaalari, opiskeli 1852-61 Diisseldorfissa,
siirtyi sitten Pariisiin ja palasi 1871
kotimaahansa. Hänen parhaimmat ja tunnetuimmat
taulunsa (esim. „Valkyria" Kristianian ja
Tukholman kansallismuseossa ja „Asgaardsreien"
Kristianian kansallisgalleriassa) käsittelevät
mytologisia aiheita. A. oli myöskin suosittu
muotokuvamaalaaja. E. R-r.

Arboga, kaupunki Västeråsin läänissä
Väst-manlannin maakunnassa Ruotsissa Mälariin
laskevan Arboga-joen molemmilla rannoilla 15 km
sen suusta, n. 5,200 as. Kaupungilla oli
menneinä aikoiua suurempi merkitys kuin nykyään.
Sen asema kuljettavan joen varrella keskellä
maata teki, että yleiset valtakunnan kokoukset
pidettiin siellä. Paitsi useita neuvoston
kokouksia ja herrainpäiviä pidettiin siellä keskiajalla
useat valtiopäivät, m. m. ensimäiset tunnetut
lluotsin valtiopäivät 1435, ja monet
kirkolliskokoukset. Kustaa Vaasakin piti siellä
herrainpäiviä. Erityisesti huomattavat ovat v. 1561 ja
1597 pidetyt valtiopäivät; edellisillä
hyväksyttiin n. s. „Arbogan säädökset" (ks. t.).
1600-luvun keskivaiheilla kaupunki rupesi
rappeutumaan, mutta on viimeisten vuosikymmenien
ajalla elpynyt. — Kaupungissa on kaksi
kirkkoa, molemmat keskiajalta. Toisessa on
runsaasti keskiaikaisia freskomaalauksia.

A. R. B.

Arbogan olut johtuu ruots. sananparresta
„Det kommer efter sora Arboga öl" =. tulee
pe-rästäpäin kuin Arbogan olut.

Arbogan säädökset (Arboga artiklar) on
nimenä niillä herttuain vallan supistamista ja
ku-ninkaanvallan vahvistamista sisältävillä
määräyksillä, jotka Eerik XIV kuninkaaksi
tultuaan hyväksytti Arbogan valtiopäivillä 1561.

Arbois de Jubainville [ bua’ da zybävi’1],
Marie-Henri d’ (s. 1827), ransk.
historioitsija ja muinaistutkija, tuli 1882 keltin kielen ja
kirjallisuuden professoriksi Collöge de Franceen.
Tärkeimmät teokset: „Tlistoire des ducs et des
comtes de Champagne" (1859-69, 7 nid.) ; „Les
|ireiniers habitants de 1’Europe" (2:nen pain.
1889-94, 2 nid.) ; „Cours de littératur celtique"
(1883-1902, 12 nid.) ; „Études sur le droit celtique"
(1894-96, 2 nid.).

Arbor day [Hba dei] (engl.), „puu-päivä",
Pohjois-Ameriikan kouluissa juhlapäivä, joka on
omistettu puiden istuttamiselle. Tätä kaunista
tapaa on ruvettu noudattamaan myös
Austraa-liassa ja Italiassa. (il. S.)

Arboretum
rè’-J (< lat. nr6or = puu), [-puu-ja pensasistulus kasvitieteellisissä ja
koulupuu-tarhoissa. Kasvit istutetaan systemaattiseen
järjestykseen tahi maantieteellisten näkökohtien

Arauco—Arboretum

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0290.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free