- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
525-526

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arcole ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

525

Arcole—Are Frode

52(1

kuoli heinäk. 12 p. 1777. Turun yliopistolle A.
lahjoitti kirjakokoelmansa, 450 nidettä,
harvinaisia käsikirjoituksia, rahoja y. m. sekä 8,000
liopeataalaria apurahoiksi. [Borgå lidn. 1838;
Malmström, Sveriges politiska historia; Sv. Lit.
sällsk. i Finl. Förh. oeh upps. 7]. O. M-e.

2. Kustaa Ludvig A. (1801-67), samaa
sukua kuin edellinen, lahjoittaja, tuomari, synt.
Kärkölässä, tuli ylioppilaaksi 1818, suoritti
lainopin tutkinnon 1821 tullen samana vuonna
hovioikeuden auskultantiksi. Nimitettiin 1846
Sääksmäen tuomiokunnan hoitajaksi ja sai 1856
hovioikeudenneuvoksen arvonimen. Lahjoitti
1864 ja 1866 20,000 markkaa apurahoiksi
köyhille jumaluusopin ylioppilaille (A:n stipendi).

Arcole, kylä Veronan lähellä Italiassa;
Napoleon Bonaparte voitti siellä itävaltalaiset 15-17
marrask. 1796.

Areot, kaksi Madrasin hallinnon alaista
aluetta Etu-Intiassa, Mysoren ja Bengalin
lahden välillä. Etelä-A:ssa 2,349,000 as.;
Pohj.-A:ssa 2,207,000 as., molemmissa yht. 50,000
kristittyä. Riisin viljelystä.

Arctium ks. Takiainen.

Arctomys ks. Murmelit.

Arctopitheci, kynsiapinat, ryhmä
uudenmaailman apinoita (Platyrrhina).
Suo-inal. nimi viittaa ryhmän enin
silmäänpistä-vään systemaattiseen tuntomerkkiin, nim.
varpaiden pitkiin, teräviin kynsiin. Ainoastaan
takaraajat muistuttavat enemmän käsiä, niissä
kuu on vapaa, litteä- ja lyhytkyntinen peukalo.
Pieniä eläimiä, joiden pyöreä pää ja litteä,
paljas tai harsukarvainen naama tekee ne
apinamaisiksi, mutta muun ulkomuotonsa ja
elinta-pojensa puolesta ne enemmän muistuttavat
jyrsijöitä, erittäinkin oravaa. Silmät ovat pienet,
korvat isot, karvapeite pehmeä, kiiltävä, häntä
tuuhea, ei kierteishäntä. Päässä, korvissa ja
hartioilla on usein karvatöyhtöjä, harjoja ja
kauluksia, jotka vielä selvemmin esiintyvät
eläinten kirjavien tai heleitten värien takia.
Ääni heikko, vikisevä, viheltävä tai muriseva.
Henkiset kyvyt heikommat kuin muilla
apinoilla; arkuus, oikullisuus ja veitikkamaisuus
ovat huomattavia luonteenominaisuuksia. —
Kynsiapinat ovat kotoisin troopillisesta
Etelä-Ameriikasta, jonka metsissä ja pensaikoissa ne
päivisin liikkuvat pienissä parvissa oravien
tapaan. Ravintona ovat sekä hedelmät että
linnunmunat, hyönteiset, hämähäkit y. m.
alemmat eläimet. Menestyvät hyvänlaisesti
kesytettyinä ja ovat siinä tilassa lisääntyneetkin.
Tärkeimpiä kynsiapinoita ovat s i 1 k k i a p
i-nat fTlnpale) ks. t.

Arctopolis [-to’-], „karhukaupunki", Bernin
(Sveitsissä) ja Porin (Suomessa) latinainen
nimi.

Arctostaphylos uva ursi [-a’- Ü- -i],
sian-marja 1. sianpuolukka, £>icaccæ-heimoon
kuuluva, kankaillamme kasvava varpu, joka on
hyvin puolukan näköinen, mutta eroaa siitä
siinä, että lehdet ovat selvästi vastapuikeita
(puolukalla soikeita), kehä 5-lukuinen
(puolukalla 4-), heteitä 10 (puolukalla 8), hedelmä
jokseenkin mauton, jauhomaltoinen luumarja
(puolukalla imelän hapan oikea marja).
Sianpuolukan varsista keitettyä lientä käytetään
karjanlääkkeenä.

Arcturus [-ii’-], Karhunvartija-tähtikuviossa
oleva l:sen suuruusluokan tähti.

Arcus (lat.), jousi, kaari, holvi.

Ardea, cläint., ks. Haikarat.

Ardennes [-de’n], departementti
Pohjois-Ranskassa, Maas-virran molemmin puolin,
Belgian rajalla, 5,252 km3, 317,505 as. (1906).
Kuuluisa 105 km pitkä A r d e n n e s-k a n a v a
yhdistää Maasin ja Seinen vesistöt toisiinsa.
Pääkaupunki on Mézières ja sen kuuluisimpia
paikkoja Sedän.

Ardennilainen hevonen ks. Hevonen.

Ardennit, vuoriseutu eteläisessä Belgiassa ja
koillisessa Ranskassa; keskikorkeus n. 550 m;
ylängön halkoo Maas syrjäjokineen; jokilaaksot
ovat syviä ja viljavia; vuoristo on rikas
metalleista (rautaa, sinkkiä, lyijyä), polij. osassa
runsaita kivihiilikerroksia, joihin Belgian
suurenmoinen teollisuus perustuu. Pohjoinen osa on
metsäistä, eteläinen metsättömiä liitutasankoja.

Areaali (lat. ärea - pinta), pinta-ala.

Areca catechu, arekapalmu,
betel-p a 1 m u, 24 m korkuiseksi kasvava,
hoikka-ruukoinen sulkapalmu
Sundasaarilta.
Yleisesti viljelty Intiassa
ja Tyynen-valtameren
saaristossa. Hedelmät,
areka- 1.
betelpähki-nät, ovat keltaisen
luumun näköisiä ja sulkevat
sisäänsä sarvenkovan
siemenen. Tämä
leikel-lään raakaleena
palasiksi, jotka, tahi
siemen kokonaisuudessaan, kääritään
betel-pippurin (Piper Betle)
lehtiin, joiden
sisä-pin-nalle on sivelty
kostutettua, poltettua
kalkkia. Tällaisen pallon
pu-reksimisesta tuntee
ainakin tottumaton
huumausta. Pitempiaikainen käyttäminen turmelee hampaat, jotka ensin
punertuvat, sitten mustuvat ja lopulta hajoavat.
Betelin pureksiminen on hindulaisten ja
malai-jien keskuudessa levinnyt kaikkiin ikä- ja
kansanluokkiin. Arekapähkinöitä käytetään myös
palmukatekun valmistukseen, ks. K a t e k u.

Arecibo [-tsi’-], satamakaupunki
Länsi-Intiassa Puertoricon pohjoisrannalla
samannimisen joen suussa. Noin 30,000 as. Rautatie
San Juaniin. Kaupaksi viedään sokeria ja
tupakkaa. Ympäristö epäterveellinen.

Areena (lat. are’na = hieta), taistelukenttä
roomalaisessa amfiteatterissa, kilpakenttä;
näyttämö.

Are Frode, Torgilsinpoika, isl.
historioitsija, oli Hall Thorarinsson nimisen päällikön
kasvattama ja lähti 1088 hänen luotansa.
A. F:n elämästä ei paljoa tiedetä; hän vihittiin
papiksi, pidettiin oppinsa vuoksi suuressa
arvossa ja kuoli korkeassa iässä. Hänen
teoksistaan on säilynyt ,,Islendingab6k", lyhyt
Islannin historia saaren asuttamisesta alkaen
v:een 1120; sitä vastoin on hävinnyt hänen
kirjoittamansa „Konungabök", Norjan kuninkaitten

Arekapalmu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0293.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free