- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
529-530

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arendal ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Arendal—Ares

530

lehdikoissa, A. serpyllifolia kuivilla mäillä,
ruispelloissa j. n. e.

Arendal, satamakaupunki Norjan eteläisellä
rannikolla Nedenesin amtissa, n. 11,130 as.
(1908). Kaupunki on etupäässä
puutavarakaupan ja merenkulun kautta kohonnut
varallisuuteen. Kauppalaivasto on suuri. Suuret
laivan-veistämöt. Kaupunki on kauniisti rakennettu.
Museo.

Arends, Leopold (1817-82), syntyjään
Länsi-Venäjän saksalaisia, erään
pikakirjoitus-järjestelmän keksijä; se on ollut käytännössä
varsinkin Ruotsissa ja Unkarissa, ks.
Pika-kirjoitus.

Arenga saccharifera, sokeripalmu,
Intiassa ja Sunda-saarilla viljelty, 9-12 m korkea
pariliuskaisia lehtiä kantava palmu. Ytimestä
valmistetaan saagoa, lektituppien- jouhimaisista
syistä punotaan köysiä, nuoria lehtiä syödään
vihanneksina. Poikkileikatuista
kukintolapa-koista vuotaa runsaasti sokerinpitoista nestettä,
josta käymisen kautta saadaan
miellyttävän-makuista palmuviiniä tahi, kuiviin keittämällä,
sokeria.

Arenicola ks. Hietamato.

Arenius [-&-], Olaus (1611-82), vanhimpia
ruotsinkielisiä saarnakirjailijoitamme. A. oli
kotoisin Värmlannista Ruotsista, kuoli
Maa-lahden kirkkoherrana. A. on julkaissut suuren
joukon homileettisia teoksia.

Arensburg (vir. Kuresaar), kaupunki
Lii-vinmaalla, Saarenmaan etelärannalla, 4,620
as. A., joka on Saarenmaan ainoa kaupunki,
oli muinoin linnoitettu, mutta linnoitukset
hävitettiin, kun saari v. 1710 valloituksen kautta
siirtyi Ruotsilta Venäjän haltuun. — Kristiina
kuningatar antoi 1648 Saarenmaan läänitykseksi
Magnus Gabriel de la Gardielle ja tätä
läänitys-aluetta nimitettiin A:n kreivikunnaksi.

Arenskij [-e’-], Anton Stepanovits
(s. 1861), ven. säveltäjä, kyvyltään
huomattavimpia, tuli 1883 sävellyksen opettajaksi
Moskovan konservatoriin, 1895 hovikuoron
johtajaksi Pietariin; on säveltänyt oopperoita,
sin-fonioja, kamarimusiikkia, pianosävellyksiä,
kirkkokuorosävellyksiä, y. m., on myös
sepittänyt musiikinoppikirjoja. 1. K.

Arenti (mlat. renda < lat. reddita < lat.
reddere = antaa takaisin, antaa satoa), vuokra;
osaksi se oikeussuhde, joka syntyy, kun joku
sopimuksen (vuokrasopimuksen) kautta antaa
toiselle määrätyksi ajaksi ja määrätyillä
ehdoilla nautinto- ja käyttö-oikeuden johonkin
(maahan, metsästykseen j. m. s.), osaksi se
korvaus, mikä tällaisesta oikeudesta sopimuksen
mukaan on suoritettava, vrt. Vuokra.

Areola [äre’-] (lat., dimin. sanasta ärsa = avoin
paikka, piha), kehikko kuun ympärillä,
kuun-kehä; rintanäppylän ympärillä oleva tumma
kehä.

Areometri (kreik. araio’s = ohut, ja metron =
mitta), uppovaaka, millä määrätään sekä
jähmeiden että nestemäisten aineitten
ominaispainoja. Sen käyttö perustuu Arkhimedeen
sääntöön. On paino- ja asteikko-areometrejä.
Edellisistä on yleisin Nicholsonin, jolla voidaan
määrätä sekä nesteiden että jähmeäin kappalten
ominaispainoja. Jälkimäinen suoritetaan siten,
etti kappale ensin pannaan veden yläpuolella

Nicholsonin
areometri.

olevaan ja sen jälkeen vedessä olevaan
vaakakuppiin, jolloin yläpuolella olevaan kuppiin om
asetettava niin paljo painoja, että
a. vaipuu yhtä syvälle kuin ensi
mittauksessa. Lisäpainot
vastaavat silloin sitä painoa, minkä
kappale Arkhimedeen lain (ks.
t.) mukaan vedessä menettää, ja
ominaispaino on siis kappaleen
oman painon ja lisäpainojen
suhde. Nesteen ominaispaino saadaan
upottamalla a. yhtä syvälle
tutkittavaan nesteeseen ja veteen.
Lisäpainot ynnä a:n oma paino
yhteensä antavat silloin
kumpai-sessakin tapauksessa
poissyrjäy-tettyjen nestemäärien painot,
jolloin tutkittavan nesteen painon
suhde yhtä suureen vesimäärän
painoon on vaadittu ominaispaino. —
Asteikko-areometriä käytetään ainoastaan
nesteiden-ominaispainon määräämiseen. A:n alaosassa
on elohopea tahi lyijypaino, joka pitää sen
pystyssä. Kone uppoaa kevyeeseen nesteeseen
syvempään kuin raskaaseen. Yläosassa oleva
asteikko joko suorastaan ilmoittaa
ominaispainon, jolloin a:n nimenä on d e n s i m e t r i,.
tahi nesteeseen uponneen a:n osan tilavuuden,
jolloin ominaispaino on erittäin laskettava.
A:a on aina käytettävä määrätyssä
lämpötilassa, koska nesteen tiheys lämpötilan
vaihtuessa muuttuu. Paitsi yleisiä, kaikkia nesteitä,
varten soveltuvia, on olemassa eri nesteitä varten
laadittuja asteikkoareometrejä, jotka ilmaisevat
montako prosenttia jotakin ainetta on liuoksessa,.
□. s. alkoholometrit, galaktometrit,
lipeämit-tarit, y. m.

Areopagi ks. Areiopagi.

Areopyknometri, (kreik. araio’s = ohut,
pyk-no’s = paksu, ja metron = mitta), koje, millä
määrätään hyvin pienten nestemäärien
ominaispainoja. Se on areometri, jonka pieneen onteloon
tutkittava neste pannaan, ja joka sitte
upotetaan tislattuun veteen.

Arequipa [areki’pa]. 1. Perun maakunta
Tyynen valtameren rannikolla, 56,857 km!r
230,000 as. — 2. A. pääkaupunki, „kauniitten
naisten kaupunki", maan hedelmällisimmässä
seudussa 6,100 m korkean tulivuoren Mistin eli
Arequipan juurella. Puuvillan, rikin, kulta- ja
hopeatavarain sekä jalokivien vienti. Rautatie
Mollendon satamaan. Ankaroita
maanjäristyksiä 1868 ja 1877.

Ares [-es],
kreikkalaisten jumalia, Zeuksen ja
Heran poika,
Aphroditen rakastaja, sodan,
varsinkin
taisteluntel-meen jumala, jonka
seurassa esiintyvät
Dei-mos („Pelko"), Phobos
(„Kauhu") ja Eris
(„Riita"). Hänen
mielipaikkansa on Traakia,
sotaisten heimojen ja
myrskyjen koti. Paitsi
Traakiaan oli hänen
palveluksensa levinnyt
Boio-tiaan, Spartaan y. m. Ares Ludovisf.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0295.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free