Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Argelander ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
535
Argentiina
536-
Misionesissa), etelämpänä n. 35°:n seuduille etel.
lev. on subtroopillinen ilmasto ja siitä
eteläänpäin lauhkea. Sisämaassa vallitsee yleensä
mannerilmasto, kesät ovat lämpimät ja talvet
kylmemmät, päivät kuumat ja yöt kylmät.
Rannikoilla on lauhkea meri-ilmasto. Itäisissä osissa
on ilmanala yleensä kylmempää kuin muissa
samalla leveysasteella olevissa seuduissa. Tulimaan
vuoden keskilämpö on 6°. -— Kosteusmäärä
on rannikolla pohjoisosissa runsas, Buenos
Airesissa 900 mm, Rosariossa 1,000 mm, mutta
vähenee sisämaahan ja etelään päin. Se on
vähäinen pampas-alueella, mutta vielä pienempi
Andien alueella, jossa Riojan kaupungissa
kosteus-määrä on ainoastaan 250 mm ja Mendozassa
vain 190 mm. 1’atagonian sisäosissa se on n.
400 mm ja rannikolla n. 400-500 mm.
Pohjoisosissa kesäkuukaudet ovat saderikkaat,
jota-vastoin talvet ovat kuivat. Patagoniassa sataa
enemmän syksyllä ja talvella, kevät ja kesä ovat
kuivemmat. Rannikoilla puhaltaa talvisaikaan
useasti rajuja, pitkäaikaisia tuulia, kuten
lounaistuulet La Platan seuduissa. Pampaksilla
riehuvat usein Andeilta tulevat myrskyt
(pam-peros). Muissa A:n seuduissa on ilma yleensä
tyyntä.
Kasvikuntansa suhteen ovat A:n eri
osat varsin paljon toisistaan eroavia. Tämä
perustuu sekä ilmanalan että maaperän
erilaisuuteen. Koillisessa, Paranän ja Uruguayn väli
sissä seuduissa, on laajoja troopillisia
aarniometsiä (ks. t.). Toisin seuduin on metsä mata-
Argentiinalaincn iuirnioniPt.su.
lampaa, mutta sisältää arvokkaita puulajeja
kuten allgarrobo (Prosopis) mimosa, akaasia,
que-bracho (Schinopsis, Aspidosperma), magnoliar
yerba y. m. puita. Gran Chaeon kasvullisuus
muodostaa ikäänkuin välimuodon aro- ja
metsä-kasvullisuuden välillä. Rehevää metsää on siellä,
missä kosteus on suurempi, muualla on
pensas-ja ruohokasvullisuus voitolla. Pampastasangot
kasvavat etupäässä kuivahkoa, usein miehen
korkuista heinää; seassa on useasti myös kaktus- ja
aaloepensaita sekä ohdakkeita. Etelässä
muuttuu pampas Patagonian kiviperäiseksi
enimmäkseen okapensaikkoa kasvavaksi asumattomaksi
aroseuduksi. — Viljelyskasveista mainittakoon,
vehnä, etenkin idässä, maissi, pellava ja
mailanen 1. luserniheinä (Medieago). Vihanneksia ja
hedelmiä, banaaneja, ananaseja, viikunoita,
persikoita y. m. viljellään yleisesti ja paljon.
Viiniköynnöstä viljellään A:n sisäosissa, sokeriruokoa
etupäässä Tucumanissa.
Eläinkuntaan kuuluu pohjoisessa ja
idässä troopillisia, etelässä ja lännessä lauhkean
vyöhykkeen eläimiä. Petoeläimiä on monta eri
lajia kissaeläimiä (jaguaari, kuguaari eli
puuma), karhuja ja susia. Apinoita on
pohjois-ja itäosissa. — Jyrsijöitä on runsaasti
kaikkialla. Pampassetidun kuvaavin eläin on
pampas-kaniini eli vizcaeha (Lagostomus triehodactylus),
jyrsijä, joka kaivaa itselleen syvät maanalaiset
käytävät, joista ainoastaan yöllä tulee
vahingoittamaan asukasten istutuksia. Toinen
tyypillinen pampaseläin on nandu-strutsi. —
Luoteisosissa asustaa kaksi laamaeläinlajia,
tavallinen laama ja vikunja, joita molempia pidetään
kotieläiminä arvokkaan villansa tähden. —
Lintumaailma on hyvin rikas, aina nandusta ja Andein
vuorilla elävästä kondorista pieniin kolibreihin
saakka. Näiden välillä on määrätön paljous
erikokoisia lintuja. — Suurilla ruohotasangoilla
kulkevat laitumella suuret määrät lampaita,
sarvikarjaa ja hevosia. Aaseja ja muuleja
käytetään paljon.
Asukkaat. A:n nykyisen väestön
muodostavat maalian muuttaneet eurooppalaiset ja
heidän jälkeläisensä, sekakansat ja vähäinen määrä
maan varsinaisia alkuasukkaita (intiaaneja).
Asukasluku on nopeasti kasvanut. Ensimäisessä
väenlaskussa v. 1869 se oli 1,836,490, vähemmän
kuin nyt Buenos Airesin kaupungissa ja
maakunnassa, viimeisessä v. 1901 toimitetussa se oli
4,926,913 ja v. 1907 se arvioitiin n. 6 milj.
hengeksi. Väestön suuri ja nopea lisääntyminen
johtuu suuresta siirtolaisuudesta. Suurin osa
siirtolaisia on ollut italialaisia, espanjalaisia ja
ranskalaisia, siis romaaneja; paitsi näitä
englantilaisia, puolalaisia, saksalaisia, sveitsiläisiä
y. m. Misionesiin asettui v. 1906 pieni
suomalainen siirtokunta, johon kuului enimmäkseen
sivistyneitä. Epäedulliset liikeneuvot ovat
lähinnä estäneet siirtolan kehitystä. —
Alkuasukkaat ovat Gran Chacon alueella
guayeuru-ryh-mää, josta mainittakoon Pileomayon rannoilla
asuvat toba- ja pilaga-heimot. Pampas-alueen
alkuasukkaina olivat puelehe- eli
pampasintiaa-nit. — Gauchot, jotka elävät pikkutilallisina tai
karjanhoitajina pampaksella. ovat
maahanmuut-taneiden espanjalaisten ja alkuasukasnaisten
jälkeläisiä. Suurtilalliset (estaneieros) ovat taval
lisesti valkoihoisia. — Patagoniassa asuvista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
