Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Argentiina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-537
Argentiina
Argentiinalaisia paimenia („gauchos").
alkuasukkaista ovat tehuelche-intiaanit
huomattavimmat ; he ovat yleensä kookasta väkeä ja
•elävät metsästyksestä ja kalastuksesta.
Elinkeinot. Maanviljelykselle ja
karjanhoidolle ovat edellytykset erittäin hyvät. Viime
vuosina nämä elinkeinot ovatkin suuresti
kehittyneet. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat vehnä
(sato 1905 4,2 milj. tonnia), maissi, pellava,
so-keriruoko, mailanen 1. luserniheiuä, viini,
tupakka, potaatit ja hedelmät. Lämpimämmissä
osissa viljellään myös banaaneja, maniokkia
ja kahvia, Kordillieereissä quinoa-savikkaa ja
coca-pensasta. Tärkeimmät vehnäseudut ovat
Santa Fé, Buenos Aires, Cordoba ja Entre Bios.
Yerba-puun viljelys, josta saadaan koko
Etelä-Ameriikassa käytettyä mateeta, on
lisääntymässä. Sen viljelemiseen myös suomalaiset
siirtolaiset Misiones-territorissa ovat ryhtyneet. —
Karjanhoito on sen jälkeen kuin lammas on
tuotu maahan ja englantilaiset ja saksalaiset
ovat kehittäneet lampaanhoitoa, muodostunut
A:n varallisuuden tärkeimmäksi lähteeksi (v.
1907 n. 78 milj. lammasta). Karjanhoidon
tärkeimmät tuotteet ovat villat, vuodat ja liha. -—
Vuorityö on vähän kehittynyt. Enimmin
saadaan jaloja metalleja, suolaa, jonkun verran
vaskea, lyijyä y. m. ja vähän kivihiiltä
Mendo-zasta. — Teollisuus on alullaan: enimmäkseen
karjanhoidon tuotteiden jalostamista, joka
tapahtuu suurissa teurastus- ja
suolauslaitok-sissa (saladeros), jäädytyslaitoksissa,
lihaneste-ja parkitustehtaissa. — Kauppa on huomattava;
vienti teki v. 1907 n. 286 milj. ja tuonti n. 295
inilj. kultapesoa. Kauppalaivastossa oli v. 1905
Härkävaunut (Argentiina).
131 höyrylaivaa ja 160 purjelaivaa (yht. n.
95,000 tonnia). Tärkeimmät vientitavarat ovat
vehnä, villat, pellavansiemenet, maissi, vuodat,
liha. Teollisuustuotteet ovat tärkeimmät
tuontitavarat. — Rautateitä oli A:ssa v. 1907 lopussa
21,668 km. — Maassa on 5 yliopistoa, joista 2
on valtion (Buenos Airesin ja Cordoban).
Kansanopetus on pakollinen ja maksuton.
Katolinen oppi on valtionuskontona, mutta kaikki
uskontunnustukset ovat suvaittuja.
Raha-asiat: valtion tuloarvio v. 1908:
83,766,359 paperipesoa ja 57,830,105 kultapesoa,
menoarvio 155,931,230 paperipesoa ja 24,450,259
kultapesoa. Valtion velka S1/u 1907 375,017,815
kultapesoa ja 664,724,627 paperipesoa. — Raha:
1 kultapeso = 5 mk, 1 paperipeso = 2,27—2,50 mk.
Sotavoima. Jokainen argentiinalainen on
asevelvollinen 20—45 ikävuotensa välillä, tästä
ajasta 10 vuotta vakinaisessa ja varaväessä, 10
vuotta kansalliskaartissa ja 5 vuotta
terri-toriaalikaartissa. Maasotajoukon rauhankanta
on 16,687 miestä ja lähes 600 upseeria.
Armeijan sotakauta on 120,000, kansalliskaartin yli
130,000 miestä; territoriaalikaartia käytetään
vain poliisipalvelukseen. Sotalaivastoon kuuluu
yhteensä 48 alusta. — Sotalippu: sininen,
valkoinen, sininen (vaakasuorassa), valkoisen
keskellä aurinko. Kauppalippu ilman aurinkoa.
Valtiomuoto. Liittovaltion muodostavat
seuraavat 14 valtiota: Buenos Aires ynnä
liitto-alue, Catamarca, Cordoba, Corrientes, Entre
Rios, Jujuy, La Rioja, Mendoza, ’ Saita,
San Juan, San Luis, Santa Fé, Santiago ja
Tueuman, sekä 9 piirikuntaa (Chaco, Chubut,
Formosa, Misiones, Neuquen, Pampa, Rio Negro,
Santa Cruz, Tierra de Fuego (Tulimaa).
Kullakin valtiolla on oma eduskuntansa ja oikeus
itsenäisesti järjestää sisälliset asiansa. Yhteistä
hallitusta johtaa 6:ksi vuodeksi valittu
presidentti. Lakiasäätävä valta on 2-kamarisella
kongressilla: senaatilla, jossa on 30 9:ksi
vuodeksi välillisillä vaaleilla valittua jäsentä ja
edustajakamarilla, jossa on 120 välittömillä
vaaleilla 4 vuodeksi valittua edustajaa, joista
puolet uudistetaan 2 vuoden jälkeen. Kongressi on
koolla joka vuosi toukok. 1 p.-syysk. 30 p.
Historia. Ensi kerran saapuivat
eurooppalaiset Argentiinan alueelle v. 1515, jolloin
espanjalainen löytöretkeilijä Juan Dingo de Solis
vastatuulen ajamana tuli La Platan suuhun
Hänet murhasivat alkuasukkaat, ja sitte kului
12 vuotta, ennenkuin eurooppalaiset jälleen
näyttäytyivät näillä seuduilla. V. 1527
saapui meriretkeilijä Sebastian Cabot sinne ja
perusti San Espiritun siirtolan. V. 1535
perustettiin Buenos Airesin kaupunki. La
Plata-mai-den varsinainen valloittaja oli v. 1555 asetettu
adelautado (siviili- ja sotilaskuvernööri)
Martinez de Irala. V. 1610 jesuiitat alkoivat
toimintansa ylisen Paranän varsilla. V. 1620
yhdistettiin kolme maakuntaa Tueuman, Buenos Aires
ja Paraguay erityiseksi hallintoalueeksi, La
Platan kuvernementiksi. V. 1776 muodostettiin
kaikista La Plata-maista erityinen Espanjan
varakuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli
Buenos Aires. Espanjan sortovalta esti
kuitenkin kaiken kehityksen. V. 1810 alkoi
luopuminen emämaasta ja v. 1813 karkoitettiin
viimeiset espanjalaiset joukot maasta. Taisteluja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
