- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
539-540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Argentiina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

539

Argentiini Argonauttien retki

540

jatkui espanjalaismielisten ja
vapaudenharras-tajien välillä tämänkin jälkeen. V. 1816
kokoontui Tucumaniin kansalliskokous, joka julisti
„Rio de la Platan yhdistyneet maakunnat"
itsenäiseksi valtioksi. Paraguay ja Uruguay
järjestyivät itsenäisiksi tasavalloiksi. Sisäisiä
riitoja yhä jatkui nyt voimakasta keskusvaltaa
haluavien unitaarien ja federalistien välillä,
jotka taistelivat maakuntien itsenäisyyden
puolesta. Federalistien puolue pääsi voitolle Juan
Manuel de Rosasin johdolla. Hän kukisti
taistelevat puolueet ja hallitsi maata diktaattorina
rajattomalla vallalla vv. 1829-52. Rosasin
kukistuttua jatkui sisäistä levottomuutta ja
muutamat maakunnat erosivat valtiosta. V. 1860
ne pakoitettiin jälleen yhtymään ja v. 1862
julistettiin A. liittotasavallaksi. Kysymys
pääkaupungista ja sen asemasta liittovaltiossa tuotti
paljon epävarmuutta. Se päättyi vasta v. 1880,
jolloin Buenos Aires tunnustettiin
pääkaupungiksi ja sille annettiin sama asema
liittovaltioon nähden kuin Washingtonilla ja Columbian
liittoalueella on Yhdysvalloissa.

Sisäistä levottomuutta A:ssa on yhä jatkunut
ja lähivaltioiden, etenkin Chilen kanssa on ollut
rajariitoja, jotka vihdoin 1902 saatiin
Englannin kuninkaan välityksellä sovituiksi. Vaikea
taloudellinen ahdinkotila v. 1890-91 saattoi
maan vararikon partaalle. Sen jälkeen on
hallitus voimakkaasti koettanut edistää maan
aineellista ja henkistä kehitystä. Tunnetuimmat
presidenteistä ovat kenraali Mitre (1862-68) ja
kenraali Roea (1898-1904). Nykyään (1909) on
presidenttinä Figueroa Aleorta. [Suomeksi
ilmestynyt: Arno ja Ossi Donner, „Matkustus
Argentiinassa ja Uruguayssa" (1891).]

A. R. B.

Argentiini. 1. Ilienorakeista tinaa, jolla
painetaan hopeanväriä kankaisiin. -— 2. Aine,
jolla kylmältään hopeoidaan messinkiä ja
kuparia.

Argentino, argentiinalainen kultaraha = 5
pesos naeionales = 25 mk.

Argentoratum
örä’-j, Strassburgin [-latinai-nen nimi.

Argentum /-e’-/ (lyli. Ag), hopean lat.
nimitys.

Argillander-suvun kantaisä Æ s c h i 11 u s
M at th i se Kau h a n e n oli Tavisalmen
(Kuopion) kirkkoherrana 16:nnen vuosis.
keski-paikoilla. Hänen jälkeläisistään jakaantui
suku vähitellen eri haaroihin, joista erään
jäsenet edelleen käyttävät vanhaa nimeä, eräs
otti nimen Skopa (ruots. skopa = kauha), ja
erään kantaisä taas omistamansa Savisaaren
kartanon nimestä sepitti nimen Argillander (lat.
argilla = savi). Tämän jälkeläisistä taas yksi
haara siirtyi Saksaan, käyttäen siellä
nimi-muotoa Argelander (ks. t.).

Abraham A. (1722-1800),
salpietaritehtai-den päällikkii, kuuromykkäopetuksen harrastaja,
tuli ylioppilaaksi Turkuun 1740, väitteli 1749
Upsalnssa „De origine et natura nitri"
(Salpietarin alkuperästä ja ominaisuuksista) sekä
nimitettiin 1750 Uudenmaan ja Hämeen läänien
salpietaritehtaitten tarkastajaksi ja 1758
sal-pietaritehtaitten päälliköksi, joita toimia hän
hoiti tarmokkaasti ja menestyksellä. Paitsi
salpietarin tutkimusta A. harjoitti tieteellistä tut-

kimustyötä muutenkin luonnontieteiden ja
maantieteen alalla ja oli kirjeenvaihdossa m. m.
Linnén kanssa. Muistettavin A. on kuitenkin
sen johdosta, että hän itsenäisesti on keksinyt
ja selvästi esittänyt kuuromykkäin opetuksessa
nykyään yleisesti käytetyn n. s. puliemetodin
perusteet. Esitys julkaistiin liitteenä Rosén v.
llosensteinin kirjaan ,,Handbok i
barnsjukdo-mar" (2 painos Tukholmassa 1771). Kuitenkin
vasta 1846 aloitettiin Suomessa kuuromykkäin
opetus ja vasta 1870-luvulla alettiin käyttää
n. s. puhemetodia, joka sekin opittiin Saksasta,
missä sen, samoihin aikoihin kuin A. Suomessa,
oli keksinyt Heinieke. 1771 A. kutsuttiin
Au-rora-seuran jäseneksi. Hän erosi virastaan 1795.

K. B:dt.

Argo [-gö’] (lat. Argo), kreikkalaisessa
tarustossa argonauttien ihmelaivan nimi. ks.
Argonauttien retki.

Argo-laiva (Argo NävisJ, suuri tähtikuvio
eteläisellä taivaalla; jaetaan kolmeen osaan:
köliin (carina), purjeisiin (vela) ja perään
(pup-pis).

Argolis f-i’-], maakunta Peloponnesoksella.
Alitaimmassa merkityksessä A. nimellä
tarkoitettiin Argoksen kaupunki-valtion aluetta, johon
kuului Inakhoksen tasanko sekä sen reunalla
olevat vanhat kaupungit Mykenai, Tiryns y. m.
Laajemmassa merkityksessä A. käsitti
Pelopon-nesoksen koko koillisosan, s. o. Saronilaisen ja
Argoksen lahden välisen niemimaan ynnä
Argoksen lahden länsirannikolla olevan
Kynuria-alueen. A. tässä merkityksessä rajoittui
lännessä Akhaiaan ja Arkadiaan, lounaassa
I.ako-niaan sekä ulottui luoteessa Korinthoksen
lahteen asti, ja siihen luettiin Sikyon, Korinthos.
Phleius, Epidauros, Troitsen ja Hermione
uimiset kaupunki-valtiot. Argolis on enimmäkseen
vuorimaata, rannikot osaksi hyvin
hedelmällisiä. Pinta-ala n. 4,320 km’J. — Asukkaat
puhuivat historiallisella ajalla doorilaista murretta.

O. E. T.

Argon, alkuaine ilmassa, josta sen 1894
keksivät Rayleigh ja Ramsay. Kemiallisesti a. on
aivan tehotonta, josta syystä se on
pysynytkin näin kauan tuntemattomana, vaikka sitä
on ilmassa verrattain paljon, 1 tilavuusprosentti.
Erotetaan ilmasta esim. niin, että tästä ensin
poistetaan happi hehkuvan kuparin avulla sekä
senjäikeeu typpi kuumennetun magnesiumin
avulla. Se on väritöntä, hajutonta kaasua, jonka
tiheys ilmaan verrattuna on 1,379 ; molekyli- ja
atomipaino on 39,0 ; nestemäiseen tilaan
saatettuna kiehumap. — 186°C. S. K-i.

Argonauta
a’u-J ks. P a p e r i v e n e.

Argonauttien retki, kreikkalaisten [-tarustossa ihmeellinen matka, jonka I a s o n, Aisonin
poika, tovereineen teki Argo-laivalla Aiaan
(Kolkhis-maahan) noutaakseen sieltä sen oinaan
kultaisen taljan, jonka selässä Phriksos ja
Helle-olivat paenneet äitipuolensa vainoa (ks. A t h
a-m a s). Retkeen, jonka Iasonille oli
määrännyt tehtäväksi hänen setänsä. Iolkoksen
hallitsija Pelias, ottivat osaa Kreikan kuuluisimmat
tarusankarit, n. s. Argonautit. Ile kulkivat
ensin Lemnos-saareen, missä viipyivät pitemmän
ajan, sieltä Propontis-mereen, jonka seuduilla*
heitä kohtasivat monet seikkailut, ja viimein
vaarallisten Symplegadien välitse Eukseinos-me

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0300.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free