- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
543-544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Argoniini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Argulus ks. Kalatäi.

Argumentti (lat. argūme’ntum),
todistusperuste, todiste. Argumentum ad
hominem
, todiste, joka perustuu johonkin
subjektiiviseen seikkaan siinä henkilössä, jota vastaan
todistetaan. A. a priori ja A. a
posteriori
, todisteita, jotka edellisessä tapauksessa
ovat saadut järjestä ja jälkimäisessä
kokemuksesta. — A. a baculo, todistus, jonka
vakuuttava voima on kepissä.

Argun, Amurin (ks. t.) lähdejoki.

Argus, on käytetty eri aikakauskirjain
nimenä, niinkuin esim. „Then Svenska Argus”. vrt.
Dalin O. v. ks. Argos.

Argyll (Argyle) [āgai’l], skotlantilaisen
Campbell-suvun aatelisarvonimi, jota kukin
suvun päämies vuorostaan kantaa. 1.
Archibald (1598-1661), A:n markiisi, oli
presbyteriaanipuolueen päämiehiä ja Kaarle I:n
Stuartin yksinvaltiuden vastustajia sekä Cromwellin
ystävä. Stuart-suvun päästyä restauratsionin
kautta jälleen valtaistuimelle, A. mestattiin
valtion kavaltajana v. 1661. — 2. Archibald
(k. 1685), A:n kreivi, edellisen poika, oli
kuninkaanvallan puoltajia, mutta kuului
kirkollisessa suhteessa presbyteriaaneihin. Joutui
katolismielisen Yorkin herttuan vihoihin ja
tuomittiin kuolemaan, mutta pelastui pakenemalla
mannermaalle. Yorkin noustua v. 1685 Jaakko
II:n nimisenä valtaistuimelle, A. yhtyi Kaarle
II:n äpäräpojan Monmouthin herttuan
salaliittoon kuninkaan kukistamiseksi ja astui toukok.
1685 asevoimineen maalle Skotlannissa, mutta
yritys raukesi, A. joutui vangiksi ja mestattiin
30 p. kesäk. s. v. Edinburghissa. — 3. Georg
John Douglas Campbell
(1823-1900),
A:n herttua, valtiomies ja kirjailija, peri 1847
herttuan arvon isältään. Kannatti ylähuoneessa
vapaamielisiä periaatteita ja oli useampia
kertoja jäsenenä whig-ministeristöissä, mutta erosi
Gladstonesta Irlannin maanlain kysymyksessä.

G. R.

Argyllshire [āgai’lšiə], kreivikunta
Skotlannin länsirannalla Lorne-vuonon ympärillä, 8,195
km2, 73,642 as. (1901), joista n. 6,000 puhuu
yksinomaan gaelien kieltä. Tämän ihanan,
Grampian-vuorten eteläisten haaranteiden täyttämän
vuoriseudun rannikot ovat syvien ja
pitkien vuonojen rikkiuurtamat. Vuorten rinteet
ja laaksojen rannat ovat metsäin peittämät.
Karjanhoito on asukasten pääelinkeino;
kalastus ja vuorityö myös huomattavat. Ainoastaan
pieni osa maata on viljelyskelpoista. Ihana
luonto on aikaansaanut runsaan
matkailijaliikkeen. A:n saarista ovat tärkeimmät Tiree,
Coll, Mull, Iona, Staffa (Fingalin luola), Jura
y. m. Pääkaupunki Inverary.

Argynnis, hopeatäpläperhonen,
mustan- ja ruskeankirjavia päiväperhosia, joiden
lukuisat lajit eroavat toisistaan pääasiallisesti
takasiipien alapinnassa olevien täplien kautta.
Suomessa 16 lajia. U. S-s.

illustration placeholder
Argyresthia conjugella.


Argyresthia, pikkuperhossuku
Yponomeutida-heimossa. Pieniä (koi-)perhosia, joilla on hento
ruumis ja kapeat, suipot, pitkäripsiset siivet.
Etusiivet usein kirkaskiiltoisia, yhdenvärisiä,
milloin vaaleamman milloin tummemman
kirjavia. Meillä on kaksi lajia: A. conjugella
pihlajanmarjakoi, ja A. ephippiella
kirsikkakoi, jotka toukka-asteella usein ovat suuressa
määrässä vahingollisia. Molemmat perhoset ovat
hyvin toistensa
näköisiä. A.
ephippiellan

etusiipien etureuna on
keskustaan asti sekä
kärjestä
ruosteenpunainen,
A. conjugellan
sinipunaiseen
vivahtava.
Molempien lajien
etusiivet tumma- ja vaaleapisteisiä, pitkin
takareunaa leveä kellanvalkea juova, jonka jokseenkin
keskellä siipeä oleva mustahko poikkiviiva
katkaisee; pää ja selkä kellanvalkeita. Siipikärkien
väli 20-23 mm. A. conjugellan toukka (kuv. g)
on nuorempana harmahtava, vanhempana
vaaleanpunainen, pää tumma, pituus täysikasvuisena
7 mm, elää pihlajanmarjoissa tahi myös,
pääasiallisesti marjattomina vuosina, omenoissa,
useita samassa hedelmässä. A. ephippiellan toukka
sitruunankeltainen, usein heikosti vihertävä, pää
ja niskakilpi ruskeita, pituus 6 mm; elää
keväisin kirsikkapuiden silmuissa, vrt.
Tuhohyönteiset. E. R.

Argyria (kreik. argyros = hopea), myöskin
Argyroosi, hopeavalmisteitten pitkällisestä
sisällisestä tai ulkonaisesta käyttämisestä
aiheutuva näkyvien ruumiinosien sinertävän harmaa
väritys, joka perustuu metallisen hopean
kertymiseen m. m. ihon sidekudokseen.
Argyrismi, pitkällisen hopeamyrkytyksen
aikaansaama taudinkuva kokonaisuudessaan. M. O-B.

Argyroidi l. Argyrofaani, eräs
uushopealejeerinki.

Argyroneta ks. Vesihämähäkki.

Argyropulos [-ū-], Johannes (1416-86),
kreik. humanisti, synt. Konstantinopolissa,
siirtyi Italiaan ja opetti Padovassa, sitten
Firenzessä ja Roomassa kreikan kieltä ja
kirjallisuutta sekä filosofiaa ja välitti siten
kreikkalaisen sivistyksen kotiutumista länsimaihin.

(L. H.)

Arhangelskij [-a’-], Aleksandr (s. 1846),
ven. kuoronjohtaja ja kirkkosäveltäjä; perusti
oman kuoron 1880, jonka johtajana on
menestyksellä esiintynyt useissa eri maissa. I. K.

Arhippa, Iivananpoika, Perttusien
sukua, etevin Vienan läänin runonlaulajista.
Arhipan runot, varsinkin kertovaiset, olivat sekä
sisällykseltään että muodoltaan muita Vienan
läänin runoja etevämmät. Hän lauloi
Lönnrotille v. 1831 viidettäkymmentä pitkää ja eheätä
runoa, joita kesti kirjaanpanna kolmatta päivää.
Hänen kertomarunonsa tulivat tärkeiksi
aineksiksi Lönnrotilla silloin paraikaa tekeillä
olevaan Kalevalaan, jonka asuun ne suuresti
vaikuttivat. Runonsa oli Arhippa oppinut isältään
„Suurelta Iivanalta” jo lapsena nuotalla isänsä
kanssa käydessään, jolloin tämä, Arhipan
kertomuksen mukaan, erään apumiehen kera
yökaudet käsitysten valkean ääressä lauleli vanhoja
runoja. Arhippa eli Latvajärven kylässä, jonne
hänen isänsä isoisän kerrotaan Suomesta,
Oulunjoelta muuttaneen. V. 1834 Arhippa oli jo
80-vuotias ukko ja kuoli 1840:n paikoilla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0302.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free