- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
551-552

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aristeides ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tai varallisuuden nojalla; harvainvallan
kannattaja; hienostoon kuuluva.

Aristokratia (kreik. aristokrati’a = parasten
hallitus), valtion hallintomuoto, jonka mukaan
valtiovalta on jonkun muitten valtion
kansalaisten rinnalla etuoikeutetun kansalaisluokan
käsissä. Nykyisin ei aristokraattista
valtiojärjestyksen muotoa enää ole käytännössä.
Vanhalla sekä keski-ajallakin se sitävastoin
esiintyi varsin yleisesti. Kreikan valtioista edusti
aristokratiaa erikoisesti Sparta. Patriisien
vallassa ollessa oli myös Rooman tasavalta
aristokratia. Samoin vanha Saksan valtakunta
keisarivallan rappeutumisen aikana. Kaikkien
aikain merkillisimpiä aristokraattisia
hallitusmuotoja oli Venetsian, jossa a. säilyi pitkät ajat.
Kuitenkin puhutaan vielä nykyäänkin
aristokratiasta, jolloin tarkoitetaan yleensä
kansanluokkaa, joka jonkun olosuhteen perusteella on
muitten kansalaisten edellä; niinpä on aatelisto
aristokratia synnyn perusteella: edelleen
puhutaan virkamies- ja raha-aristokratiasta
(viimemainitusta käytetään myös nimitystä
plutokratia), samoin hengen aristokratiasta, jolle
erikoisen korkea sivistysaste hankkii
yhteiskunnassa muihin nähden edullisemman aseman.

K. B:dt.

Aristoksenos [-to’-], (4:nnellä vuosis.), kreik.
filosofi ja musiikkiteoriantutkija, kotoisin
Tarentista. A. oli Aristoteleen etevimpiä
oppilaita. Hänen lukuisista teoksistaan ovat, tosin
vain osittain, säilyneet tärkeät tutkimukset
harmoniikista ja rytmiikista. (I. K.)

illustration placeholder
Aristolochia.

a clematitis; b. grandiflora.


Aristolochia, piippuruoho,
Aristolochiaceæ-heimoon kuuluvia, useimmin
köynnöstäviä ja
puumaisia kasveja,
joiden lehdet
ovat
herttamaisia, 5-7-suonisia.
Kukat usein
piipunmuotoisia,
kehä
vastakohtainen, heteet
kasvaneet
yhteen vartalon
kanssa
siitintukuksi. Lajit,
n. 180, kotoisin
kuumasta ja
lauhkeista
vyöhykkeistä. —
Pohj.-ameriikkalaista
A. siphoa
ja moniaita
brasilialaisia lajeja
viljellään isojen,
kauniitten lehtiensä tai kukkiensa vuoksi
koristuskasveina.

Aristomenes [-me’nēs], kreikkalaisten
muistotarinan mukaan messenialaisten johtaja n. s.
toisessa messenialaissodassa, missä hänen
kerrotaan taistelleen suurella menestyksellä
lakedaimonilaisia vastaan, kunnes oli pakoitettu
vetäytymään Eiran vuorilinnaan. Siellä hän
puolustautui yksitoista vuotta, mutta antautui lopulta,
jolloin hän läksi Rhodokseen, missä kuoli Ialysos
kaupungissa. A:n vaiheet ovat kuitenkin
suurimmalta osaltaan tarunomaiset. E. R-n.

Aristo-paperi (kreik. aristos = paras).
hopeakloridipitoisella liivatteella (šelatiinilla)
valmistettu valokuvauskopiopaperi.

Aristophanes [-pha’nēs], (lat. Aristo’phanes).
1. A. (n. 450- n. 385 e. Kr.), ateenalainen
komediain kirjoittaja; kuului Kydathenaion
deemokseen (kuntaan). A. oli n. s. vanhemman
attikalaisen komedian etevin edustaja.
Mielikuvituksen rikkauteen ja rohkeuteen, sattuvaan
sukkeluuteen ja vastustamattomaan iloisuuteen
nähden A:lla ei ole maailmankirjallisuudessa
monta vertaistaan, yhtä vähän kuin tyylin
luontevaan sujuvuuteen ja miellyttävyyteen nähden.
Samalla hänen komediojensa lyyrillisissä osissa
esiintyy mitä herkintä luonnontunnelmaa ja
runollista lentoa. A:n pilanteko kohdistui
pääasiallisesti ajan johtavia valtiollisia ja
yhteiskunnallisia suuntia vastaan; sen
esineinä ovat sen tähden etupäässä
kansanvaltaisen puolueen johtajat sekä niiden
henkisten suuntien merkkimiehet, jotka muka
uusilla hajoittavilla aatteilla turmelivat kansaa
(niink. sofistit ja Euripides). Mutta eipä hänen
pilaltaan mikään säästynyt, jumalat yhtä vähän
kuin ihmiset. — Vanhan komedian luonteen
mukaista oli, etteivät mitkään säädyllisyyden
siteet sulottarien vallatonta lemmikkiä sitoneet. —
A:n teoksia on säilynyt 11: Akharnalaiset
(v:lta 425), tähdätty sotapuoluetta vastaan:
Ritarit (424), jossa Kleonia armottomasti
ruoskitaan; Pilvet (423), jossa Sokratesta on
esitetty ihmisiä turmelevana pää-sofistana;
Ampiaiset (422), jossa pilkataan Ateenalaisten
kiihkeää halua olla mukana
kansantuomioistuimissa; Rauha (421); Linnut (414), neroa
säteilevä ja viehkeätä luonnontunnelmaa
henkivä teos; aine: kaksi ateenalaista seikkailijaa
turvautuu pahasta ihmismaailmasta lintujen
valtakuntaan ja rakentaa niiden kanssa
ilmoihin „Pilvikäkelän” ihanneyhteiskunnan;
Lysistrate (411), jossa naiset pakoittavat
miehet tekemään pitkällisestä sodasta lopun;
Naiset Thesmophoria-juhlassa (411),
jossa Euripidesta pilkataan; Sammakot (405),
jossa Aiskhylos ja Euripides manalassa
esiintyvät vanhan ja uuden ajan hengen
edustajina; Naisten kansankokous, jossa
naiset saivat toimeen omaisuuden tasajaon, naisten
yhteisyyden j. n. e.; Plutos (rikkauden
jumala, 388), heikoin A:n teoksista, edustaa jo aikaa,
jolloin vanhan komedian valtiolliset ja
yhteiskunnalliset edellytykset ovat hävinneet.

2. A. Bysanttilainen (n. 257- n. 180
e. Kr.), etevä kreikkalainen grammatikko, eli ja
toimi Aleksandriassa, jossa hän tuli maankuulun
kirjaston hoitajaksi. Hän oli monipuolinen
tutkija, mutta etupäässä hänen työnsä kohdistui
vanhemman runouden tuotteisiin; niiden
tekstejä hän järjesti ja varmensi, niiden sanastoa
selitti, niistä kokoili kirjallis-historiallisia y. m.
tietoja. Hänestä johtuvat m. m. ne
kirjallisuushistorialliset johdannot, jotka käsikirjoituksissa
liittyvät useihin säilyneisiin tragedioihin.

O. E. T.

Aristoteleen lyhty ks. Merisiilit.

Aristoteles [-te’lēs] (384-322 e. Kr.), kreik.
filosofi, muinaisajan monipuolisin ja tiedokkain
oppinut, synt. Stageirassa, joka oli kreikkalainen
siirtokunta Khalkidiken, nykyään Makedoniaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0306.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free