- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
559-560

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arkadi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

f>f><>

Arkebuseerata—Arkhilokhos

560

Arkebuseerata (rausk. arquebuser, vrt. A
r-kebuusi), ampumalla teloittaa.

Arkebuusi (ransk. arquebuse = pyssy), 1-1,3
metrin pituinen käsituliase, jota jalkaväki
(ar-kebusieerit) 15:nnellä vuosis. käytti sodassa;
ar-kebuuseissa käytettiin hyvin raskaita
lyijy-kuulia. il. v. II.

Arkeiset muodostumat (= alkuvuori),
vanhimpien geologisten muodostumien yhteisnimi.
Aikaisemmin oletettiin yleisesti, että alkuvuori,
joka pääasiassa on muodostunut graniitista ja
gneissistä sekä kidemäisesti liuskeisista
vuori-lajeista, syntyi lämpötilan ja muidenkin
olosuhteitten maanpinnalla tykkänään erotessa
nykyisistä. Varsinkin Suomen arkeisista
muodostumista on kuitenkin monesta paikasta löydetty
vuorilajeja, jotka huolimatta kovasti
muuttuneesta (metamorfoseerautuneesta) laadustaan
ovat ilmeisesti alkujaan olleet rakenteeltaan
myöhäisempien aikojen konglomeraattien,
hiekka-kivien, saviliuskeiden, vulkaanisten vuorilajien,
tullien y. m. kaltaisia, jonka vuoksi nykyään
yleisesti ollaan sitä mieltä, että olosuhteet
maanpinnalla äärettömät ajat ennen karabrista
aikaa, jolta vanhimmat selvästi tunnettavat
kivettymät ovat peräisin, ovat pääasiassa olleet
nykyisten tapaisia. Arkeisten vuorilajien
omituinen laatu selitetään tämän käsitystavan
mukaan siten, että ne myöhemmin ovat kovasti
metamorfoseerautuneet vuorenpoimuutumisen
johdosta ja maan syvyydestä ylös
tunkeutuneit-teu graniittimassojen kuumuudesta. Itä-Suomen
katarkeisia, alkuvuoren vanhimman osan
muodostavia graniittigneissejä on kuitenkin
tahdottu pitää maan vanhimman
jähmettymis-kuoren jäännöksenä. — Ne arkeiset
muodostumat, joista suurin osa Suomen vuoriperustasta
«n muodostunut, jaetaan meillä useihin
osastoihin, niinkuin laatokkalainen
(lado-galainen), bothnialainen (Pohjanlahden),
kalevalainen (kalevainen) y. m. osastot.
Viimemainittua muodostumaa eivät kuitenkaan
eräät tutkijat lue alkuvuoreen. J. J. S.

Arkelaos ks. A r k h e 1 a o s.

Arkeologia (kreik. arkha’ios = vanha, ja logos
= oppi), muinaistiede, muinaistutkimus, yleensä
jonkun muinaisajan kansan historiaa, tapoja,
lakeja, tarustoa y. m. s. käsittelevä tiede;
uudemmassa kielenkäytössä sanaa tavallisesti
käytetään ahtaammassa merkityksessä
tarkoittamaan vanhoja muistomerkkejä käsittelevää
tiedettä; esim. sellaisia muistomerkkejä, jotka
eivät ole säilyneet meille kirjateoksina, vaan
erinäisissä ainemuodoissa, niink. esim.
kivi-aseina, metalliesineinä y. m. s. Vielä
ahtaam-masti käytetään a.-sanaa joskus taidearkeologian
merkityksessä, ks. Muinaistiede. —
Arkeologinen, muinaistieteellinen.

Arkeologinen komissioni ks.
Muinaistie-teellinen toimikunta.

Arkesilaos [i’lä-] (lat. Arcesilä’us) (315-241
«■. Kr.), kreik. filosofi, n. s. Keskimäisen
akatemian perustaja. A. opetti, että
ihminen ei voi saavuttaa mitään varmaa tietoa, vaan
ninoastaan todennäköisyyttä, mutta se riittää
ihmisen käytännöllisen toiminnan ja elämän
ohjaukseksi. A. (Jr.

Arkhelaos [-e’lü-] (lat. Arcltelä’us). 1.
He-raklidi Temenoksen poika, tarun mukaan Make-

donian kuningassuvun kantaisä. — 2.
Makedonian kuningas, 413-399 e. Kr., Perdikkas II:n
äpäräpoika, pääsi valtaistuimelle murhaamalla
oikean kruununperillisen. A. ahkeroitsi
valtakunnan sivistyksen kohottamista ja hänen
hovissaan oleskelivat m. m. runoilija Euripides ja
maalari Tseuksis. — 3. Mithridates Suuren
sotapäällikkö, syntyperältään kappadokialaineu,
puolusti Peiraieusta Sullaa vastaan, mutta
joutui myöhemmin tappiolle Ivhaironeian luona 86
e. Kr. Sittemmin jouduttuaan Mithridateen
epäsuosioon hän pakeni roomalaisten turviin. —
4. Edellisen poika, joka 56 e. Kr. naituansa
Egyptin kuninkaan tyttären Bereniken kohosi
Egyptin hallitsijaksi, mutta menetti jo kuuden
kuukauden kuluttua valtansa ja henkensä
taistelussa Syyrian prokonsulia Gabiniusta vastaan.

— 5. Judean kuninkaan Herodes Suuren poika,
joka v. 4 j. Kr. peri isänsä arvon ja tärkeimmän
osan hänen valtakunnastaan (Judean, Samarian,
Idumean ja rannikko-alueen). V. 6 j. Kr. hänet
pantiin viralta ja karkoitettiin Viennaan
(Galliassa) ; hänen alueensa yhdistettiin Syyrian
maakuntaan.

Arkhetypos (kreik.), alkukuva, alkumalli.
originaali, alkuperäinen käsikirjoitus.

Arkhi ... 1. Arki ... 1. Arkki ...
(vokaalin edellä myös ilman i:tä), kreik. verbistä
arkhein, olla ensimäisenä, esiintyy etusanana
useissa kreikan- ja latinankielisissä sanoissa,
varsinkin arvonimissä, antaen sanan
merkitykselle arvolisän.

Arkhidamos [-i’dä•] (lat. Archidamus).
usean Spartan kuninkaan nimi: 1. A. II..
Tseuksidamoksen poika, Leotykhideen pojanpoika
ja seuraaja, hallitsi vv. 468-427 e. Kr., lopetti
3:nnen messenialaissodan ja teki
peloponnesolaissodassa tuhoavia hävitysretkiä Attikaan, minkä
vuoksi tämän sodan ensi osaa nimitetään A r
k-hidamoksen sodaksi. — 2. A. III,
edellisen pojanpoika, Agesilaoksen poika ja seuraaja,
vv. 361-338, voitti arkadialaiset, argolaiset ja
messenialaiset Megalopoliin taistelussa („itkuton
taistelu") v. 367 ja kaatui v. 338 Italiassa
taistelussa tarentumilaisten liittolaisena lukanialaisia
vastaan, kunniakkaan ja sotaisan hallituksen
jälkeen. (E. R-n.)

Arkhigenes [ c’nè-], kuuluisa lääkäri, kotoisin
Apameiasta Syyriasta, eli Trajanuksen aikana
Roomassa.

Arkhilokhos
i’-J (lat. Archi’lochus), kreik.
runoilija, kotoisin Paros-saarelta, eli 7:nneu
vuosis. alkupuoliskolla e. Kr. nänen isänsä [-Te-lesikles kuului saaren ylhäisöön, mutta äidin
kerrotaan olleen orja. A. eli levotonta
seikkai-lijaelämää ja sai paljon kovia kestää. Oleskeli
jonkun aikaa Thasos-saarella, johon
Paros-saa-ren asukkaat, Telesikles johtajana, olivat
perustaneet siirtokunnan, ja näki muutenkin
laajalti maailmaa, palvellen sotajumalaa yhtä
rei-masti kuin runottariakin. Kaatui lopulta
taistellen kansalaistensa riveissä naksolaisia vastaan.

— A. on elegia- ja jambirunouden vanhimpia
tunnettuja edustajia. Mitä suurimman
maineen saavuttivat varsinkin hänen jambirunonsa,
jambiseen tai trokhaiseen runomittaan laaditut
hyökkäys- ja herjauslaulut, joissa hän milloin
tulisella kiihkolla ja musertavalla voimalla sätti
niitä, jotka olivat häntä sortaneet tai lonkan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0310.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free