- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
573-574

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Armeenian kirkko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

573

Armeenian kirkko—Armentièrs

571

rikko Durian, individualistinen runoilija
Isaa-kian, satiirikko Parouian, „Armeenian haavat"
nimisen merkittävän ja kuuluisan
tendenssiro-maanin kirjoittaja Abovian sekä hänen
oppilaansa, taiteellisempi Raffi, herättävät
aikakaus-kirjailijat ja sauomalehtimiehet Mamurian,
Nazariants, Nalbandian, sekä nykyään ehkä
suosituin armeenialainen kirjailija Avetik
Aha-roniau ja kansanelämän kuvaaja Prosian y. m.
[Neumann, „Versuch einer Geschichte d. arm.
Literatur", (Leipzig 1836) ; Karekin,
„Armee-nialaisen kirjallisuuden historia"
(armeenian-kielellä, 2:n pain., Venetsia 1886) ; Minas
13er-herian, „Armeenian uusin kirjallisuus", Valvoja
1907, siv. 617.3 V- K-i.

Armeenian kirkko. Kristinusko levisi
Ar-meeuiaan jo 3:nnella vuosis. Syyriasta käsin;
mutta A:n varsinainen apostoli oli
syntyperäinen armeenialainen Gregorius Lusavorits. Hän
ja hänen käännyttämänsä kuningas Trdat
järjestivät A:n kirkon, joka alun pitäen sai
täysin kansallisen ja samalla valtiokirkollisen
luonteen; Armeenia oli vanhin
kokonaisuudessaan kristillinen valtakunta maailmassa. Piispat
olivat alkuaikoina naiueita ja katholikos-arvo
(ylimäinen pappius) kulki perintönä
Gregoriuk-sen suvussa monessa polvessa. Noin 380 A:n
kirkko tuli, oltuaan siihen saakka riippuvainen
Kappadokian Cæsarean metropoliitoista,
itsenäiseksi ja sai oman patriarkkansa, jonka
asuinpaikaksi tuli pääkaupunki Valarsapat.
Katho-likos Nerses Suuren (k. n. 373) ja Sahak Suuren
(390-439) aikoina levisi munkkilaisuus
Armee-niaan; munkit vaikuttivat tehokkaasti
kristinuskon juurruttamiseksi kansan syviin riveihin,
ja korkeampi papisto otettiin siitä lähtien
etupäässä munkeista. Sahakin, hänen ystävänsä
Mesropin ja muiden työ armeeniankielisen
Raamatunkäännöksen (ihn. 432), liturgian ja
uskonnollisen kirjallisuuden luomiseksi edisti
tehokkaasti kirkon kansallistumista, samalla
kuin yhteys kreikkalaisen kirkon kanssa
vieläkin heikkeni, kun A:n kirkko hylkäsi
Kalke-donin kirkolliskokouksen (451) määritelmät ja
liittyi monofysitismiin (ks. t.) lievennetyssä
muodossa. Seuraavain vuosisatain vaiheet
tuottivat A:n kirkollekin monenlaisia vaikeuksia;
mutta kuta enemmän A:n valtiollinen
itsenäisyys heikkeni, sitä suuremman merkityksen
saavutti kirkko hajanaisen kansallisuuden
yhdyssiteenä. Läpi koko keskiajan yritettiin
saada aikaan lähempää yhteyttä sekä
Konstantinopolin että Rooman kanssa ; Firenzen
kirkolliskokouksessa (1439) hyväksyivät A:n kirkon
edustajat yhtymisen, mutta näin syntyneeseen
..unieerattuun armeenialaiseen kirkkoon" on
ainoastaan pieni osa armeenialaisia liittynyt.
Valtava enemmistö on pysynyt yhteydessä
kan-sallis-armeeuialai.sen kirkon kanssa, jonka
keskuksena 15:nneltä vuosis. asti — pienillä
keskeytyksillä — on ollut Etsmiadzinin luostari.
Uuden ajan alussa oli A:n kirkko rappiotilassa;
Turkin hallitus määräsi katholikos-arvosta ja
antoi sen usein kelvottomille. Mutta
1600-lu-vulta alkaa taas kohoaminen. Sen tukena olivat
Eurooppaan siirtyneet armeenialaiset;
kirjapainoja perustettiin Lembergiin, Amsterdamiin
y. m. ja armeenialaisia nuorukaisia lähetettiin
opintoretkille länsimaille. Tehokkaasti vaikutti

tähän suuntaan munkki Mechitar (1676-1749)
ja hänen perustamansa Mechitarilaisten
veljeskunta (ks. t.). Oltuaan jo samassa kuolleessa
tilassa kuin enimmät itämaiset kansalliskirkot
(esim. jakobiitit ja nestoriolaiset), on A:n
kirkko nykyään henkisesti virkein ja
kehitys-mahdollisin niistä kaikista ja sillä näyttää
olevan suurikin tulevaisuus edessään.

K a n s a 11 i s-a r m e e n i a 1 a i s e e n eli
gregoriaaniseen kirkkoon kuuluu
nykyään noin 2,300,000 henkeä, joista puolet
venäläisellä ja melkein saman verran turkkilaisella
alueella. Etsmiadzinin patriarkka on
„kaikkein armeenialaisten ylin patriarkka ja
katho-likos" ja samalla lähinnä Venäjän ja Persian
armeenialaisten kirkollinen esimies. Hänen
rinnallaan hoitaa hallintoa 7-miehinen „synodi" ja
hänen allaan on 16 piispaa.
Katholikos-istui-ineen on yhdistetty teologis-filosofinen akatemia
ja kirjasto, jossa on paljo arvokkaita
käsikirjoituksia. Venäjän vallan alaiset armeenialaiset
saivat aluksi nauttia verrattain suurta vapautta,
mutta v:sta 1897 supistettiin kirkon oikeuksia
askel askeleelta: kouluja suljettiin sadoittain,
ukaasilla "1,1903 määrättiin että kirkon
omaisuus (noin 113 milj. ruplaa) oli otettava
Venäjän hallituksen hoitoon ja vähää myöhemmin
riistettiin kirkolta valta itse nimitrtää pappinsa
ja opettajansa. Nämä toimenpiteet synnyttivät
suunnatonta mielenkuohua, ja lopulla vuotta
1905 lievennettiin määräyksiä jonkun verran. —
A:u kirkon turkkilaisen osan kirkollista
hallintoa johtavat Konstantinopolin ja Jerusalemin
patriarkat lukuisine alapiispoineen. Sielläkin
A:n kirkko on kärsinyt paljon sortoa; kauheat
armeenialaisteurastukset varsinkin 1895-97 ovat
suureksi osaksi olleet uskounollista vainoa.

Unieeratussa armeeuialaisessa
kirkossa, joka tunnustaa paaviuden, mutta
on saanut säilyttää oman rituaalinsa, on hiukan
yli 100,000 jäsentä, jotka asuvat osaksi
hajallaan Turkin alueella, osaksi Länsi-Venäjällä
(Galitsiassa) ja Unkarissa. Korkein arvo on
„Kilikian patriarkalla", joka nykyään asuu
Konstantinopolissa.

V:sta 1831 on evankelinen lähetys
vaikuttanut Armeenian kirkon keskuudessa:
Raamattuja on levitetty ja kouluja sekä
lähetysasemia perustettu varsinkin Vähän-Aasian ja
Syyrian rantakaupungeissa. Kaukaasiassa on
Ruotsin vapaakirkollisten saarnaajia. Noin
50,000 armeenialaista on liittynyt
protestanttisuuteen. Välillisesti on tämä lähetys
vaikuttanut elvyttävästi A:n kirkkoon, ja monet sen
johtomiehistä ovat harjoittaneet opintoja
Saksan protest. yliopistoissa. J. O.

Armeija (ransk. armée), valtion varustetut
maajoukot; jollakin määrätyllä seudulla tai
sotanäyttämöllä toimivien sotajoukkojen
kokonais-nimitys.

Armeijaosasto, eri aselajeista kokoonpantu
koko aseissaolevan armeijan alaosasto; Venäjän
armeijassa niitä on 31. Kuhunkin
armeija-osastoon kuuluu 2 jalkaväen, 2 tykkiväen ja 1
ratsuväen d i v i s i o n a.

Armeniaca ks. A p r i k o o s i p u u.

Armentièrs [-mätjä’r], kaupunki Ranskassa,
Nordin depart., Lys-joen varrella, 30,000 as.
Pellava- ja pumpulikutomoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0317.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free