Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Armfelt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
579
Armida Armo
580
lisuusvaliokunnan puheenjohtajana. 1880-luvulla
hän otti osaa „Varsinais-Suomen
maanviljelysseuran" perustamiseen, ollen sen
puheenjohtajana kuolemaansa asti.
7. Carl Magnus Mauritz A.
(1836-91), kreivi, teollisuudenharjoittaja ja
taiteenharrastaja, johti parinkymmenen vuoden ajan
menestyksellä Turun rautateollisuusosakeyhtiötä
ja otti huomattavalla tavalla osaa julkiseen
toimintaan Turussa. Varsinkin taiteellisissa ja
sivistyshistoriallisissa kysymyksissä hän osoitti
sekä harrastusta että asiantuntemusta. Hän oli
jäsenenä m. m. Turun tuomiokirkon
muinaismuistojen uudistamiskomiteassa ja Turun
historiallisen museon johtokunnassa. Suomen
Talousseuran puheenjohtajana 1888-89.
8. Carl Aleksander (s. 1850), kreivi,
eut. ministerivaltiosihteerin apulainen, palveli
Suomen asiain kansliassa Pietarissa, jossa
kohosi toimituspäälliköksi. Oli 1900-01
ministerivaltiosihteerin apulaisena, mutta sai eronsa
kun voimiensa mukaan vastusti Bobrikovin
venäläistyttiimis-toimenpiteitä. Hoitaa nykyään
Joensuun sukukartanoa Halikossa, samalla ollen
hevoshoitokoulun johtajana. K. B:dt.
Armida [i’-], naishenkilö Torquato Tasson
„Vapautetussa Jerusalemissa", saa kauneudel-
Arniida ja Rinaldo
Poussinin taulun mukaan.
laan ja taikakeinoillaan aikaan hämminkiä
ristiretkeläisten keskuudessa ja kietoo rohkean
Rinaldon pauloihinsa, pidättää hänet lumotuissa
puutarhoissaan tai satumaisessa palatsissaan.
Oopperoissa ovat m. m. Gluck ja Rossini tätä
aihetta käsitelleet. Antanut myös aiheen
monelle kuuluisalle maalarille: Poussinille, Van
Dyckille y. m.
Armiilaarikehä, kone, missä on useita kehiä,
joiden avulla vanhalla ja keskiajalla määrättiin
tähtien asentoja; erittäin havainnollinen
näyte-kalu taivaaupallon päiiympyröiden keskinäisiä
asennoita esitettäessä. ks.
Tähtitieteelliset koneet.
Armillaria mellea, mesisieni,
metsissämme erittäin yleinen, tummasti
hunajankel-tuinen lakkisieni. Kuuluu metsiemme
vaiiingol-lisimpiin ja samalla merkillisimpiin
loiskasvei-hin. Sen huovasto punoutuu paksuiksi, mustiksi,
juurennäköisiksi jänteiksi, joita on pidetty eri
sienisukuna, Uhizomorpha. Vahingoittaen puuta
tuntuvasti se elää loisena kuoressa tahi kuoren
Armillaria mellea.
n. kuusen juunhaara.
b. rhizomorpha. e—f
itiflemia eri
kehitysasteilla. 11 kokoa-
ja puun välissä tunkien sienirihmojansa
ydin-säteitä pitkin puun sisään. Saattaa myös elää
mädännäisloisena
lahokannoilla y. m.
Arminiaanit, Jakob A
r-m i n i u k s e n mukaan
nimitetty uskonnollinen puolue
Alankomaiden
reformeeratus-sa kirkossa. He hylkäsivät
oikeaoppisuutta edustavien
gomaristien puolustaman opin
ehdottomasta
predestinatsio-nista. Kun gomaristit
syyttivät heitä pelagiolaisuudesta
ja vaativat valtiota
asettumaan tätä. lahkolaisuutta
vastaan, antoivat arminiaanit
kenraalistaateille selityksen
eli n. s. remonstranssin (siitä
remonstr antit), jossa
oli 5 artikkelia. Dordrechtin
synodissa (161S-19) heidät
erotettiin kirkosta. Oltuaan
jonkun aikaa vainottuja he
saivat uskonvapauden v. 1630.
V. 1632 he pitivät kokouksen
Rotterdamissa ja perustivat oman kirkkokunnan,
joka vasta 1795 tuli virallisesti tunnustetuksi.
Arminius [ mi’-] (saks. Armin, usein väärin
nimitetty Hermanniksi), (17 e. Kr.-21 j. Kr.),
germaanilaisten kheruskien päällikkö, joka
houkutteli roomalaisten maaherran P. Quintilius
Va-ruksen syvälle Saksan metsäseutuihin ja siellä
Teutoburgin metsässä tuhosi hänet ja hänen
joukkonsa v. 9 j. Kr. Tämän voittonsa jälkeen
A. vielä kaksi eri kertaa joutui taisteluun
roomalaisia vastaan. A:n murhasivat muutamat
hänen sukulaisensa, jotka epäilivät hänen
tavoittelevan kuninkaanvaltaa. Saksalaiset
kunnioittavat A:ta „Germaanian vapauttajana".
Arminius [-mi’-], Jakob (1560-1609),
alankomaalainen jumaluusoppinut, arminiaanein (ks.
t.) kirkollisen
puolueen perustaja.
Har-joitettuaan perusteellisia opintoja
Leidenissä ja
varsinkin Genevessä
Bé-zan johdolla
nimitettiin hän v. 1588
reformeeratun
seurakunnan saarnaajaksi Amsterdamiin.
Etevillä lahjoillaan
hän saavutti
seurakunnan suosion,
mutta kun hän yhä
selvemmin poikkesi
jyrkästä
predesti-natsioniopista, ruvettiin häntä syyttämään harhaopista. Siitä
huolimatta hän v. 1603 kutsuttiin professoriksi
Leideniin. Täällä hyökkäsi häntä vastaan kiivas
ja suvaitsematon professori Frans G o m a r u s,
ja ankara riita syntyi. Suuren uskonopillisen
väittelyn jälkeen Arminius sairastui ja kuoli.
S. K-a.
Armo, uskonnollisessa kielessä Jumalan
vapaaehtoisen, ansaitsemattoman rakkauden osoi-
Jakob Arminius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
