- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
583-584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Armonjärjestys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

583

Arnaut Arnim

584

ehtoiseeii maanpakoon Alankomaihin; kuoli
Brysselissä.

Arnaut [-u’t] (turk.), albanilainen: siitä: a
r-nautti, jolla tarkoitetaan vars. turkkil.
sotapalveluksessa olevaa albanialaista.

Arnautluk
u’lcj, Albanian turkkilainen nimi
(vrt. Arnaut).

Arnberg, Johan Wolter (1832-1900),
ruots. taloustieteilijä ja pankkimies, on [-julkaissut muutamia historiallisia ja taloudellisia
tutkimuksia: ,.Om upphandlingsdeputationen"
(1855), ,,Om arbetets och bytets frihet" (1864),
„Anteckningar om frihetstidens politiska
ekonomi" (I, 1868). Näistä on varsinkin
viimemainittu arvokas.

Arndt, Ernst Moritz (1769-1860), saks.
isänmaanystävä, synt. Ruotsin alamaisena 26 p.
jculuk. 1769 Rügenin saarella, tuli ensin
historian dosentiksi sitten professoriksi
Greifswal-din yliopistoon. Kirjoitelmillaan „Germania
und Europa" ja „Geist der Zeit" hän huomautti
kansalaisiaan Ranskan valloitushalusta, mutta
näiden neuvojensa vuoksi hänen täytyi lähteä
Napoleon I:n kaikkivaltaisuutta pakoon
Ruotsiin; kuningas Kustaa IV Aadolf oli jo ennen
puolustanut häntä aatelisia tilanhaltijoita
vastaan, joiden epäsuosioon hän oli joutunut
kirjallaan „Versuch einer Geschichte der
Leibeigenschaft in Pommern und Rügen". 1812 hän
siirtyi Venäjälle, jossa hän jatkoi
Napoleonin-vastaista kirjailijatoictansa ja kirjoitteli
kehoituksia kansallren, m. m. isänmaallisen laulun „W as
ist des Deutschen Vaterland!" V. 1818 A. tuli
professoriksi Bonniin, mutta erotettiin
vapaamielisten aatteidensa vuoksi jo 1820; virkansa
hän sai takaisin vasta 1840. 1848 hän tuli
Frankfurtin parlamentin jäseneksi, jossa
puolusti Saksan keisarikunnan jälleen perustamista.
Ruotsin oloista hän on julkaissut teokset
„Erinnerungen aus Schweden" (1818) ja „Schwedische
Cischichten unter Gustav III, vorzüglich aber
unter Gustav IV Adolf" (1839). — A. oli myös
voimistelun ’ innokas puoltaja. Viimeiseen asti
virkeästi taistellen aatteidensa puolesta A.
90-vuotiaana kuoli Bonnissa 29 p. tammik. 1860.

K. O.

Arndt (Arnd).JohaDn (1555-1621),
evan-kelis-luterilaisen kirkon parhaita opettajia,
toimi pappina useissa paikoin Saksaa, viimeksi
ylisuperintendenttinä Cellessä. Hänen
erinomaisista hartauskirjoistaan on kuuluisin ..Totisesta
kristillisyydestä" (1605-10), joka on käännetty
useimmille Euroopan kielille, myös suomen
kielelle samoin kuin „Paratiisin yrttitarha". A.
kuului vanhempaan pietistiseen suuntaan.

Arnell, H a m p u s Vilhelm (s. 1848),
ruots. kasvitieteilijä ja koulumies. Tutkinut
sammalia sekä fenologisia ilmiöitä. Julkaisuja:
„Musei Asiæ borealis" (Vet. Akad. handl., 23,
1888-80) ; „Lebermoosstudien im nördlichen
Norwegen" (Jönköpings lärov. Arsb. 1892) ; „Om
vegetatiouens utveckling i Sverige 4reu
1873-75" (Upsala univ. årsskr. 1878).

Aroheim, Fritz Heinrich (s. 1866),
saks. historioitsija, fil. tohtori 1887, tutkinut
etupäässä Ruotsin historiaa, miltä alalta on
julkaissut esim. tutkimuksen „Die Memoiren der
Königin von Schweden, Ulrike Luise" (1S88).
Myöskin Suomen historian ja olojen tuntemusta

on A. harrastanut, kirjoittaen saksaksi tekijän
tarkastaman mukailun M. G. Schybergsonin
„Suomen historiasta" (1896), sekä julkaisten
maamme oikeustaistelua Bobrikovin aikana
esittävän teoksen „Der ausserordentliche
finnläti-dische Landtag 1899" (Leipzig, 1900).

Arnhem. Gelderlandin maakunnan
pääkaupunki Alankomaissa Reinin varrella, 63.113 as.
(1908). Kaupungin rakennuksista mainittakoon
iso kirkko (valmistunut 1452), raatihuone y. m.
Useita oppilaitoksia, myös opettajatarseminaari
ja taidekoulu, museo, arkisto. Kaupungissa
valmistetaan huonekaluja, ajopelejä, matemaattisia
ja fysikaalisia koneita, peilejä y. m. Vilkas
vilja- ja tupakkakauppa.

Arnhemin maa, Austraalian
Pohjois-territo-rin pohjoisosan vanha nimi,
Karpentaarian-lah-den länsipuolella.

Arnica, kasvisuku Composifæ-heimossa.
Pohjoisimmassa Suomessa yksi laji A. alpma;
kelta-mykeröiiien, matala ruoho.

Arnim, vanha saks. aatelissuku. 1. J
o-hann (Hans) Georg von A. (1581-1641),
sotapäällikkö, meni 1626, vaikka oli protestantti,
keisarin palvelukseen tulleu pian Wallensteinin
läheiseksi uskotuksi, mutta siirtyi 1631
protestanttisen Saksin vaaliruhtinaan palvelukseen ja
ajoi innokkaasti Saksin liittymistä Kustaa
Aadolfiin. Huolimatta siitä, ettei A. hyväksynyt
Praagin rauhaa, vaan sen johdosta 1635 erosi
Saksin palveluksesta, epäilivät ruotsalaiset
häntä Saksin kaksimielisen politiikan
johtajaksi ; 1637 Oxenstjerna hänet vangitutti ja
kuljetutti Ruotsiin. A:n onnistui seuraavana
vuonna paeta, jonka jälkeen hän kuolemaansa
saakka esiintyi Ruotsin kiihkeänä vastustajana.

K. B.dt.

2. Ludwig Joachim (Achim) von A.
(1781-1831), saks. runoilija, romantikko, tutki
vanhoja saksal. kansanlauluja ja julkaisi
Clemens Brentanon kanssa niitä suuren kokoelman
„Des Knaben Wunderhorn", joka vaikutti
virkistävästi Saksan taidelyriikkaan. Hänen
huomattavimmat teoksensa ovat: romaanit „Gräfin
Dolores", „Die Kronenwächter", novellit „Fürst
Gaiizgott und Sänger Halbgott" ja „Der tolle
Invalide auf Fort Ratonneau". Ihmisenä hän
oli miehekäs, vakaa, runoilijana haihatteleva ja
epätasainen, sekoitus terävyyttä, huumoria ja
voittamatonta viettymystä mystillisvyteen,
satumaiseen eriskunimaisuuteen.

3. Elisabeth (Bettina) v o n A.
(1785-1859), saks. kirjailijatar, runoilija Clemens
Brentanon sisar, naimisissa runoilija Achim von
Arnimin kanssa. Hän oli eloisa, lämmin,
haaveileva sielu; nuoresta tytöstä asti hän oli
ihastunut suuresti Goetheen, mikä näkyy hänen
tunnetusta teoksestaan „Goethes Briefwechsel mit
einein Kind", jonka hän julkaisi 1835, kolme
vuotta Goethen kuoleman jälkeen, ja joka on
osaksi totta, osaksi mielikuvituksen luomaa.
Ilänen valtiollinen vapaamielisyytensä ja
myötätuntonsa onnettomia ja sorrettuja kohtaan
ilmenee in. m. kirjassa: „Dies Buch gehört dem
Könige".

4. Harry (Heinrich) von A., kreivi
(1824-81 /, valtiomies, tuli tunnetuksi ollessaan
1860-luvun lopulla lähettiläänä Roomassa ja
ottaessaan osaa Ranskan ja Saksan välisiin rauhan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0322.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free