- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
585-586

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arnljot Gelline ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

585

Arnljot Gelline Arnold

586

neuvotteluihin. 1872 hän tuli Saksan
lähettilääksi Pariisiin, mutta joutui pian kireisiin
väleihin Bismarckin kanssa, he kun olivat eri
mieltä siitä politiikasta, jota Saksan oli
noudatettava Ranskan sisäisiin oloihin nähden, sekä
Saksan kirkkopolitiikasta; väitettiinpä A:n
pyrkivän Bismarckin paikalle. 1874 hänet
kutsuttiin takaisin Pariisista ja pian sen jälkeen
asetettiin syytteeseen asiakirjain anastamisesta
Saksan lähetystön kansliasta Pariisista sekä
tuomittiin 9 kuuk. vankeuteen. Päästäkseen
rangaistusta kärsimästä A. lähti ulkomaille,
josta 1875 julkaisi kirjasen „Pro nihilo", siinä
salaisten asiakirjain nojalla kiivaasti hyökäten
Bismarckin politiikkaa vastaan; kirjasen
kirjoittajana hänet tuomittiin 5 vuodeksi
kuritushuoneeseen. A. oli ulkomailla kuolemaansa asti.

K. B:dt.

Arnljot Gelline, ruots. pakolainen ja rosvo
Jämtlannin metsissä, päätä pitempi kaikkia
muita miehiä, rupesi 1030 Olavi Pyhän
palvelukseen tämän Norjaan mennessä. Kuninkaan
kehoitukseen kastattaa itsensä hän vastasi:
„tähän saakka olen uskonut vain omaan
voimaani ja kykyyni, mutta tämän jälkeen tahdon,
kuningas, mieluummin uskoa sinuun", ja
vastaanotti sitten kasteen. Pian sen jälkeen hän
kuninkaan kanssa kaatui Stiklestadin
taistelussa. Björnson on hänestä kirjoittanut
samannimisen runon. K. G.

Arnmödlingit (norj.
Arnmodlingeæt-ten 1. Arnungerne), norj. suurmiessuku,
polveutui Arnmod jaarlista, jonka poika Arne eli
Olavi Pyhän aikana. Tämän poika K alv
Ar-n e s s e n oli ensin kuninkaan puoluelainen,
mutta liittyi sitten hänen vihollisiinsa, oli
Stiklestadin taistelussa 1030 talonpoikaisjoukon
päälliköitä ja tarinan mukaan kuninkaan surmaaja.
Sittemmin hän kuitenkin kyllästyi
tanskalais-valtaan ja toi Novgorodista Olavin pojan,
Maunun, joka nostettiin valtaistuimelle. Kalvin
täytyi kuitenkin välttääksensä Maunun vihaa
lähteä Orkney-saarille, josta hän palasi vasta
Maunun kuoltua, mutta murhattiin 1051. Kalvin
veli Finn Arnesson, joka tähän asti oli
kuulunut ensin Olavin ja sitten Maunun
ystäviin, jätti nyt Norjan, lähti Tanskaan, ja tuli
siellä Hallannin käskynhaltiaksi.

Arno, Tiberin jälkeen Keski-Italian suurin
joki, 248 km pitkä, saa alkunsa Monte
Faltero-nelta Apenniineilla. Se juoksee ensin etelään,
sitte luoteeseen, kääntyy senjälkeen länteen ja
virtaa Firenzen tienoilla olevien hedelmällisten
tasankojen läpi ja laskee Ligurian mereen. Joki
on kuljettava aina Firenzeen asti (106 km).

Arnold fänald], SirArthurA. (1833-1902),
engl. kirjailija ja politikko, oli 1863-66
jäsenenä toimikunnassa, jonka tuli tuumia
toimenpiteitä Lancashiren pumpulitehtaiden
työväestön keskuudessa vallitsevan puutteen
poistamiseksi ; tämän johdosta hän kirjoitti kirjan „The
history of the cotton famine" (2 nid. 1864).
1880-85 A. oli alihuoneen jäsen ja raivasi siellä
tietä Gladstonen vaalireformille (1885).
Samana vuonna hän perusti yhdistyksen „Free land
league".

Arnold Brescialainen (k. 1155),
keskiaikaisen hierarkian voimakkaimpia ja
kauno-puheisimpia vastustajia. Nuorena hän oli Abe-

lardin oppilaita. Papiksi tultuaan hän
kotikaupungissaan ryhtyi saarnaamaan kirkon
maallista valtaa vastaan ja palaamista takaisin
apostoliseen kristillisyyteen ja köyhyyteen. Hänen
ankaran askeettinen elämänsä ja valtaava
kaunopuheisuutensa sekä tasavaltaiset
vapausaat-teensa hankkivat hänelle kansan suosion. 1139
kirkolliskokous karkoitti hänet Italiasta. A.
siirtyi Ranskaan, jossa hän asettui Abelardin
puolelle Bernhard Clairvaux’laista vastaan, jonka
toimesta hänet karkoitettiin Ranskastakin,
jolloin hän asettui Ziirichiin. Myöhemmin A. palasi
takaisin Italiaan ja Roomaan, jossa hän liittyi
paavin maallisen vallan vastustajiin ja kohosi
pian johtavaan asemaan 1147 perustetussa
roomalaisessa tasavallassa, jonka piti toteuttaa
hänen ihanteensa kristinuskon ja valtiollisen
vapauden uudistuksesta. Mutta unelma oli
lyhytaikainen. Hän menetti pian kansansuosion,
karkoitettiin taaskin ja joutui Fredrik I:n
käsiin, joka hänet luovutti paaville. Hänet
hirtettiin, ruumis poltettiin ja tuhka heitettiin
Tiberiin. (J. G.)

Arnold, Christoph (1650-95),
tähtitieteellisistä havainnoista kuuluisa saks. talonpoika,
synt. Leipzigin läheisessä Sommerfeldissä,
perusti omin varoin havaintotornin taloonsa ja oli
ensimäinen, joka käänsi huomion 1683 ja 16S6
vuosien pyrstötähtiin ja teki havaintoja
Merkuriuksen kulusta, auringon ohi 31/10 1690. Hänen
havaintonsa ovat julkaistut.

Arnold [änald], Sir Edwin (1832-1904),
engl. runoilija ja orientalisti, oleskeli jonkun
aikaa Intiassa, „Daily telegraph’in" toimittaja,
tunnettu runostaan „The light of Asia", jossa
hän käsitteli Buddhan elämää ja oppia;
muitakin runoja hän on kirjoittanut sekä myöskin
suorasanaista.

Arnold, Gottfried (1666-1714), saks.
protestanttinen kirkkohistorioitsija, synt.
Anne-bergissä (Saksissa). Nuoruudessaan hän sai
paljon vaikutuksia Speneriltä. Oltuaan vähän
aikaa historian professorina Giessenissä hän
toimi pappina useissa eri seurakunnissa. Hänen
pääteoksensa „Unpartheyisehe Kirchen- und
Ket-zer-historie" (Leipzig 1699-1700) on siinä
suhteessa merkille pantava, että se on tienraivaaja
kerettiläisten oikeudenmukaisemmalle
arvostelemiselle kirkkohistoriallisessa tieteessä.

Arnold Lyypekkiläinen (k. 1212),
saks. kronikankirjoittaja, oli Lyypekin
Johanneksen-luostarin apotti ja kirjoitti jatkon
Hel-moldin (ks. t.) tekemään n. s.
slaavilaiskronik-kaan. Se on painettu kokoelmaan „Monumsnta
Germanise historica", 21:nteen osaan.

Arnold [änald]. 1. T h o m a s A. (1795-1842),
engl. koulumies ja oppinut, vaikutti 1828-1841
Rugbyn koulun johtajana ja myöhemmin
historian professorina Oxfordissa. Thomas Arnold
on Englannin oppikoulun tunnetuin merkkimies,
ei niin paljon kirjoitustensa tähden, jotka
liikkuivat enimmäkseen uskonnon ja historian
tutkimuksen alalla, kuin persoonallisen
vaikutuksensa ja luomiensa traditsionien johdosta.
Syvällinen, mutta samalla vapaamielinen
uskonnollissiveellinen luonteenkehitys oli hänen
kasvatusopillinen tarkoitusperänsä ja se hänen onnistui
toteuttaa oppilaissaan harvinaisen eheällä
tavalla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0323.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free