- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
591-592

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aroaasi ... - Aromurmeli - Aron - Aronia - Aronin sähkömittari - Arosa - Arpa - Arpád - Arpajaiset - Arpakapula - Arpalaina - Arpeggio - Arpeutuminen - Arpi - Arpino - Arpominen - Arppe

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Aromurmeli ks. Murmelit.

Aron ks. Aaron.

Aronia ks. Amelanchier.

Aronin sähkömittari, paljon käytetty,
keksijänsä mukaan nimitetty sähkökulutuksen
mittari, joka mittaa joko amperi- tai
wattitunneissa.

Arosa [-ō’-], ilmaparantola Graubündenin
kanttonissa Sveitsissä, 1,850 m yl. merenp.

Arpa ks. Arpajaiset, Arvannosto,
Perinnönjako
ja Arpominen.

Arpád [ārpād] (k. 907), unk. ruhtinas,
Unkarin valtion perustaja, Álmos ruhtinaan (ks.
t.) poika. Unkarilaisten vielä ollessa
Etelä-Venäjän aroilla, n. s. Lebediassa, Á. valittiin (n. v.
889) unkarilaisten seitsemän heimon yhteiseksi
ruhtinaaksi, jonka valta, oikeudet ja
velvollisuudet kuitenkin jossakin määrin erinäisillä
lakisäännöksillä rajoitettiin ja määrättiin. Á.
johti unkarilaiset v. 895 Karpaattien yli nyk.
Unkariin, soti menestyksellä sikäläisiä
ruhtinaita vastaan sekä anasti heidän maansa. Jo
v. 899 oli maan valloitus loppuun suoritettu.
Ylläpitääkseen valta-asemaansa Á. vielä
senjälkeenkin teki voitokkaita sotaretkiä maansa
rajojen ulkopuolelle. Teoistaan päättäen Á. oli
rohkea, urhoollinen, laajanäköinen ja
valtioviisas ruhtinas. — Árpádien
kuningassuku
, jonka kantaisä Á. oli ja joka hallitsi
v:een 1301 asti, antoi maalleen 4 ruhtinasta ja
23 kuningasta.

        Y. W.

Arpajaiset, laajassa merkityksessä
kaksipuoliseen sopimukseen perustuva yritys, jossa
toinen sopimuksentekijä, arpajaisten
toimeenpanija, sitoutuu määrätyillä ehdoilla maksamaan
määrätyn rahasumman tahi toimittamaan
jonkun tavaran, s. o. voiton, toiselle
sopimuksentekijälle sitä vastaan, että tämä ehdottomasti
sitoutuu suorittamaan määrätyn rahasumman,
s. o. panoksen eli arvan. Sen mukaan, onko
voittoina rahaa tahi tavaraa, kutsutaan
arpajaisia raha- tahi tavara-arpajaisiksi. Suomessa
on raha-arpajaisten toimeenpaneminen
kokonaan kielletty ja tavara-arpajaisia saa pitää
ainoastaan asianomaisella luvalla. Arpojen
myyminen maan ulkopuolella pidettäviin arpajaisiin
on niinikään kielletty (Rikoslain 43: 1, 2, 3).
Huvitilaisuuden yhteydessä vietettyjä
tavara-arpajaisia sanotaan meillä usein
allegri-arpajaisiksi. Useat valtiot panevat raha-asiainsa
parantamiseksi toimeen raha-arpajaisia, jotka ovat
joko 1) luokka-arpajaisia, jotka ovat
saaneet nimensä siitä, että arpojen nostaminen ja
niiden hinnan maksaminen tapahtuu useammissa
erissä (luokissa), tahi 2)
numero-arpajaisia, joissa arvanostaja mielinmääräisellä
panoksella ottaa luvuista 1-90 yhden tahi 2 tahi 3
tahi 4 tahi 5 numeroa ja saa, jos nostettujen
numeroiden joukossa on pelaajan valitsemia
numeroita, määrätyn summnn.

        O. K:nen.

Arpakapula (ruots. budkafle), erinäisillä
merkeillä varustettu puupalikka, jonka
ympärilähettämisellä kansa muinais-aikana Ruotsissa
kutsuttiin käräjille tai sotaan. Vielä
maanlaissa mainitaan arpakapulan kuljettamisesta,
joten sitä lienee Suomessakin ennen käytetty.
Arpakapulalla kutsutaan vieläkin paikoitellen
sammutusväkeä metsänpaloihin ja se
mainitaankin yleisessä laissa, vrt. Metsälaki 3 p:ltä syysk.
1886 §§ 30 ja 41: ks. myös Aset. metsästyksestä
20 p. lokak. 1898 § 26.

        K. G.

Arpalaina ks. Palkintolaina.

Arpeggio [-pe’džo] (it.), „harpun lailla”,
sointujen sävelet soitettava pianolla nopeasti
perätysten, eikä yht’aikaa, kuten nuottien asema
muuten osoittaisi.

        I. K.

Arpeutuminen, väkivallan tahi taudin
johdosta erkaantuneiden ruumiin kudososien
luonnollinen yhteenkasvettuminen. ks. Arpi.

Arpi (cicatrix), granulatsionikudoksesta,
uudis-solukosta kehittyvä sidekudos, joka
haavan paratessa yhdistää sen reunat sekä myöskin
täyttää mahdollisesti syntyneen kudosvajauksen.

        M. O-B.

Arpino, [-ī’-], kaupunki Keski-Italiassa,
Casertan provinssissa, 11,000 as., kangas- ja
paperiteollisuutta. Muinainen Arpinum, Mariuksen
ja Ciceron synnyinkaupunki.

Arpominen. Suomessa yleinen on ollut a.
seulalla, joka on etelämailta Skandinaavian ja
mahdollisesti myös Venäjän kautta kulkeutunut
tapa. Seulaa on käytetty kahdella eri tavalla.
Lencqvistin mukaan seulan ulkopuolelle lyötiin
kiinni keritsimet ja vastapäiselle sisäpuoliselle
pohjalle asetettiin harja pystyyn sekä vielä
vihkimäsormus. Sitten joku pisti etusormensa
keritsimien perään ja käsivarsi ojennettuna piteli
tätä laitosta, sillä aikaa kuin toinen, joka tahtoi
tiedustella esim. varasta, luetteli epäluulonsa
alaisia henkilöitä. Kun sattui syyllisen
nimittämään, niin seula kääntyi itsestänsä ja ilmaisi
hänet. Lönnrotin mukaan seula laskettiin alassuin
lattialle tai pankolle ja sen pohjalle pantiin
neljälle eri haaralle: suolaa ja leipää vastatusten
ja samoin hiiltä ja savea. Otettiin sitten harja,
jonka päähän kiinnitettiin neula
rihmasäikeineen. Arpoja tarttui neulan säikeeseen, kohotti
harjan keskelle seulan pohjaa ja alkoi lukea
arpasanoja. Harjan liikkeistä arvattiin asian
laita. [Julius Krohn, „Suomen suvun
pakanallinen jumalanpalvelus”, siv. 131-135.]

        K. K.

Arppe, vanha turkulainen porvarissuku,
alkujaan nimeltään Ohrapää l. „Åhrapää”, joka nimi
1600-luvun lopulla lyhennettiin muotoon Arp;
Arppe-muotoa alettiin käyttää 18:nnella
vuosisadalla.

illustration placeholder
Nils Ludvig Arppe.


1. Nils Ludvig A. (1803-61), maamme
teollisuuden ansiokkaimpia. tienraivaajia, synt.
Kiteellä 19 p.
jouluk. 1803.
Vanhemmat olivat tuomari
Nils A. ja Margareta
Sofia Wegelius.
Tultuaan ylioppilaaksi
1820 A. harjoitti
lakitieteellisiä opintoja Turussa ja
kirjoitettiin auskultantiksi Vaasan
hovioikeuteen 1823. Mutta
vähävaraisuutensa
takia hän jo
seuraavana vuonna siirtyi
käytännölliselle
uralle ruveten
apulaiseksi varakkaalle
langolleen, maisteri
J. Fabritiukselle, joka harjoitti sahaliikettä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0326.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free