Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arran ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
595 Arranuotta
karjanhoitoa, maanviljelystä ja kalastusta.
Muistomerkkejä druidien ajoilta. Tarun
mukaan A. on Ossianin viimeinen olinpaikka.
Arranuotta, Rymättylän ja Luonnonmaan
tienoilla osanuotasta eli
osallisten-nuotasta käytetty nimitys
erotukseksi talon yksin omistamasta nuotasta,
talon-nuotasta eli isosta nuotasta.
Molemmat ovat tekotavaltaan ja kooltaan samanlaisia
hailinuottia. — Arrapaatti, vene, jota
arra-nuotalla apajoitaessa käytetään. U. T. S.
Arras /ora, myös: ara’s], Pas-de-Calais’n
departementin pääkaupunki ja linnoitus Scheiden
iisäjoen Searpen varrella Koill.-Ranskassa, 26,000
as. Kaupunki on hyvin rakennettu.
Tuomiokirkko, raatihuone ja benediktiiniluostari St.
Vaast, ovat goottilaiseen tyyliin rakennetut.
Piispanistuin, kirjasto, museo. Pitsien,
trikootava-rain ja sokerin valmistusta. 1300- ja
1400-lu-vulla A. oli kudottujen tapettien, n. s.
arras-tapettien valmistuksen pääpaikka. —
Robespierre» syntymäpaikka. — A. oli ensin
kelttiläisien atropaattien pääkaupunkina (lat.
Nemet-acumj, sittemmin Artois’n kreivikunnan
pääkaupunkina ja joutui sen mukana Burgundin
herttualle. V. 1640 ranskalaiset sen valloittivat.
Arrebo, Anders Christensen
(1587-1637), tansk. runoilija. Tuli 31 vuoden
vanhana piispaksi Trondhjemiin, jossa hän
varomattomalla esiintymisellään joutui syytteeseen
pahennusta tuottavasta elämästä ja erotettiin
virastaan. 1626:sta alkaen hän toimi pappina
Vordingborgissa. Ilänen pääteoksensa on
,,He-xaëineron", vapaa mukaelma ranskalaisen Du
Bartas’n runoelmasta „La première semaine"
(Luomisviikko).
Arrest /arc’/, Hein rieb Ludvig d’
(1822-75), saks. tähtitieteilijä, tuli 1848
observaatto-riksi Leipzigiin ja 1852 professoriksi; kutsuttiin
1857 professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon.
A. on keksinyt 400 tähtisumua. Paitsi neljää
pyrstötähteä, joista yhdellä on hänen nimensä,
keksi hän lisäksi planetoidi Frejan.
Arrest of judgment (engl. äre’st av
dzödz-mant), englantilaisessa oikeudessa julistetun
tuomion täytäntöönpanon estäminen siten, että
tuomittu vetoaa oikeudenkäyntimenettelyssä
tehtyihin olennaisiin muotovirheisiin. O. K:nen.
Arretium /-ë’-/ (lat.) ks. A r e z z o.
Arrha (lat.), käsiraha. A. nuptialis tai
s p o n s a 1 i s, huomenlahja.
Arrhenius /-rë’-/, Carl Jakob (s. 1823),
professori, suom. koulumies, synt. Porissa 6 p.
kesiik. 1823, ylioppilaaksi 1843, fil. kand. 1849,
jonka jälkeen antautui koulu-uralle ja toimi
luonnontieteiden opettajana etupäässä Turun
lukiossa ja sittemmin lyseossa, jonka rehtorina oli
v. 1872-76 ja 1886-90. Professorin arvonimen A.
sai 1895. Hän oli valistunut koulumies ja häntä
on käytetty paljon myöskin yhteiskunnallisiin
toimiin.
Arrhenius [re-]. 1. Johan Petter A.
(1811-89), ruots. kasvitieteilijä ja
maanviljelys-kirjailija. Tuli 1840 kasvitieteen dosentiksi ja
1846 käytännöllisen kansantalouden apulaiseksi
Upsalan yliopistoon. Julkaisi muutamia kasvit,
teoksia, mutta saavutti varsinaisen maineensa
Ruotsin maanviljelyksen kehittäjänä. Ultunan
maanviljelysopistou johtajana (1846-62) hän saat-
Arrhenius 596
toi tämän opiston siihen kukoistavaan tilaan,
jossa se vielä nykyisin on. Hänen teoksistaan
ovat tärkeimmät: „Handbok i Svenska
jordbru-ket" (1859-61), 6:nnen painoksen toimittanut
1894 J. Alströmer) ; ..Landbrukspraktika" (1855,
9:nnen painoksen toimitti 1901 J. F. Hallenborg).
2. S v a n t e A. (s. 1859), edellisen
veljenpoika, ruots. fyysikko ja kemisti, fil. kand. 1878,
sekä fil. lisens. ja
toht. 18S4, nimitettiin
1884 fysikaalisen
kemian dosentiksi
Upsalan yliopistoon, 1891
fysiikan opettajaksi
Tukholman
korkeakouluun. 1895 saman
aineen professoriksi
sekä 1S97
korkeakoulun rehtoriksi. A.
työskenteli 1881-83
kuuluisan fyysikon
Edlundin johdolla
Tukholmassa sekä
oleskeli 1886-88
ulkomailla työskennellen
tunnettujen
fyysikkojen Kohlrauschin ja
Bolzmannin sekä fysikaalisten kemistien
Ost-waldin ja van’t Hoffin laboratoreissa. Tällä
matkalla on epäilemättä ollut varsin tuntuva
vaikutus A:n myöhempään toimintaan. A. on
kuuluisimpia nykyään elävistä kemisteistä.
Maineensa hän on saavuttanut etupäässä n. s.
elektrolyyttisen dissosiatsioniteorian
varsinaisena perustajana (ks. Dissosiatsioni).
Tämän teorian merkitys varsinkin kemian
tutkimukselle on ollut arvaamattoman suuri. Se on
luonut uuden, tarkasti tieteellisen käsityksen
kemiallisista ilmiöistä ja antanut aihetta
useihin tärkeihin tieteellisiin töihin. Mutta ei
ainoastaan kemiassa, myös muissa tieteissä kuten
fysiikassa ja fysiologiassa on sillä ollut varsin
tuntuva vaikutus. Nykyinen elektrokemia
perustuu tälle teorialle kokonaan.
Dissosiatsioniteorian A. esitti täydellisenä (1887) teoksissaan
„Försök att beräkna dissociationen
(aktivitets-koefficienten) hos i vatten lösta kroppar" ja
„Additive Eigenschaften der Salzlösungen". Vista
1887 A. on sitten julkaissut useita varsin tärkeitä
tutkimuksia, jotka ovat antaneet yhä suurempaa
tukea dissosiatsioniteorialle ja joissa sitä
edelleen on kehitetty. Paitsi puhtaan fysikaalisen
kemian alalla, A. on työskennellyt astrofysiikan,
geofysiikan, eologian, metereologian ja
fysiologian alalla. Hän on tutkinut ilman sähköä ja
sen kanssa yhteydessä olevia ilmiöitä, ukkosta
ja revontulia, ilman hiilihappopitoisuuden
vaikutusta maanpinnan lämpötilaan ja monia muita
kosmisia kysymyksiä. Selonteko koko
kosmisesta fysiikasta uudenaikaisen kemian ja
fysiikan kannalla katsottuna on hänen teoksessaan
„Lehrbuch der kosmischen Physik" (1902-1903).
Edelleen A. on työskennellyt serumterapian
alalla. Tärkeimmät tuloksensa tältä alalta hän
on koonnut teokseensa „Anwendung der
physikalischen Chemie auf die Serumtherapie" (1904).
V. 1903 A. sai Nobelin kemianpalkinnon ja
kutsuttiin 1904 fysikaalisen kemian
professo-) riksi Berliinin yliopistoon, jota kutsumusta hän
Svante Arrhenius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
