- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
597-598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

597

Arri Arsenikkimetallit

598

ei kuitenkaan ottanut vastaan koska Ruotsin
tiedeakatemia fysikaalista kemiaa varten
perusti erityisen Nobel-instituutin, jolion A. tuli
johtajaksi. A:n yleistajuisista kirjoista on
suomeksi ilmestynyt „Maailmojen kehitys" (1907)
ja „Maailman arvoitusta ratkaisemassa" (1908).

W. B.

Arri, Uudenkaupungin tienoilla ennen
käytetty nuotta, jolla hailia ja siikaa yöllä
vedettiin. U. T. S.

Arria, jalosukuinen roomalaisnainen. Cæcina
PiEtuksen puoliso. Kun Pætus osanotosta
kapinaan keisari Claudiusta vastaan (v. 42 j. Kr.)
tuomittuna kuolemaan epäröi aikoessaan tehdä
itsemurhan, työnsi A. tikarin rintaansa ja ojensi
sen sitten puolisolleen sanoen: Pæte, non
do-1 e t („Ei tee kipeätä, Pætus!"). (K. J. H.)

Arrianos
äno’sj (lat. Flä’vius Arriä’nus)
(n. 95- n. ISO j. Kr.), kreik. kirjailija, synt. [-Vähän-Aasian Bithynian Nikomedeiassa. Nautti
nuorena stoalaisen filosofin Epiktetoksen
opetusta ; saavutti roomalaisena virkamiehenä
keisari Hadrianuksen suosion; tuli v. 130
konsuliksi, oli 131-137 Kappadokian maaherrana; eli
loppuikänsä Ateenassa, antautuen kirjallisiin
harrastuksiin. Historiankirjoittajana A. otti
Ksenophonin esikuvakseen. Tärkein A:n
säilyneistä teoksista, „Anabasis", käsittelee, yleensä
hyviin lähteisiin perustuen, Aleksanteri Suuren
sotaretkiä. O. E. T.

Arrieerikaarti (ransk. arrière-garde), se
sotajoukon osasto, jonka tehtävänä on erikoisena
joukkona kulkea pääjoukon takana ja turvata
koko kulkujärjestystä takaapäin vihollisen
äkki-arvaamattomilta hyökkäyksiltä, vrt.
Takajoukko. " (M. v. H.)

Arroganssi (ransk. arrogance < lat.
arro-ga’ntia), julkea vaateliaisuus, röyhkeys.

Arrogatsioni (lat. arrogä’tiö), roomalaisten
keskuudessa muudan toimitus, jolla
täysivaltainen henkilö otettiin lapsen asemaan, vrt.
A d o p t e e r a t a. (K. J. H.)

Arrondissement [arödismä’] (ransk.),
arron-dissementti, piirikunta, Ranskassa departementin
osa, jonka johdossa on aliprefekti; siten
nimitetään myös niitä osia, joihin Ranskan
suuremmat kaupungit jaetaan.

Arrowjuuri ks. Arrowroot.

Arrowroot [ärörütj (Slaranta arundinacea) on
,Vara?i(aceæ-heimoon kuuluva inkiväärille
(jonka näköinen se hyvin on) lähisukuinen
kasvi. Jalanpituiset, sormenpaksuiset juurakot
sisältävät runsaasti tärkkelystä, joka a:nimellä
käy kaupassa. Nimeä käytetään myös
yleisnimityksenä kaikelle tropiikeista tuodulle
tärkke-lysjauholle. Kasvi on kotoisin Länsi-Intiasta ja
Etelä-Ameriikan pohj.-osista, mutta on nyk.
yleinen viljelyskasvi muissakin kuumissa maissa.

J. A. TT.

Ars (lat.), taide, tiede; taito. Ars 1 o n g a,
vita brevis, lat. sanani., „taito on pitkä,
elämä lyhyt".

Arsakidit, parthilainen kuningassuku, jonka
jäsen Arsakes I 256 e. Kr. vapautti Parthian
Seleukidien vallasta omaksi erikoiseksi
valtakunnaksi. Viimeisen, Artabanus IV:n, syöksi
vallasta Sassanidien kantaisä Artakserkses 216
j. Kr 150 e. Kr.-428 j. Kr. A:n sivuhaara
hallitsi Armeeniassa.

Arsenaali (alkup. arab., mlat. arsena, it.
dar-sena = vaatehuone), sotatarpeiden, varsinkin
aseiden säilytyspaikka.

Arsenaatit, arsenikkihapon suolat, ks. A
r-senikkihappo.

Arsen ks. Arsenikki.

Arsenicum, arsenikin lat. nimitys.

Arsenidit, arsenikin ja eräiden metallien
yhdistyksiä. ks. Arsenikkimetallit.

Arseniitit, arsenikkihapokkeen suolat, ks.
Arsenikkitrioksidi.

Arsenij, ven. munkki, kotoisin Novgorodista,
mainitaan käyneen Athos-vuorellakin,
ennenkuin tuli munkiksi Valamoon, josta 1398 perusti
Konevitsan luostarin, kastaen kreikan-uskoon
siellä asuvat pakanalliset karjalaiset, jotka
ennen vuosittain saarella suuren kiven luona
uhrasivat hevosen vainajain hengille. K. G.

Arsenikki (kreik. arseniko’n), alkuaine, kem.
merkki As. Sitä tavataan luonnossa sekä
pelkkänä että yhtyneenä muihin alkuaineisiin
varsinkin metalleihin ja rikkiin. Saadaan
kuumentamalla arsenikkikiisua (ks. t.) ilmattomassa
tilassa tai pelkistämällä arsenikkitrioksidia (ks.
t.) hiilen kanssa. A. on kiteistä,
teräksenhar-maata, metallikiiltoista, haurasta ainetta; om. p.
5,75; at. p. 75,o. Kuumennettaessa tavallisen
ilmanpaineen vallitessa a. ei sula, vaan muuttuu
ruskeankeltaiseksi höyryksi, jolla on
vastenmielinen kynsilaukan haju. Ilmassa
kuumennettuna a. palaa sinertävällä liekillä a.-trioksidiksi.
— Paitsi kiteisenä esiintyy a. useammissa
amorfisissa muodoissa; tunnetaan sekä keltaista,
ruskeata että tummanharmaata amorfista a:ia. Sekä
alkuaine itse että sen yhdistykset ovat erittäin
myrkyllisiä. A. osoitetaan Marshin kokeella
(ks. a.-vety). — Metallista a. käytetään m. m.
haulien valmistuksessa. Sekoittamalla näiden
valmistukseen käytettävään lyijyyn pieni määrä
a:ia saadaan haulit kovemmiksi ja ne
pyöristyvät helpommin. (W. B.)

Arsenikkihapoke ks.
Arsenikkitrioksidi.

Arsenikkihappo, kem., arsenikkia, vetyä ja
happea sisältävä yhdistys (H3AsO(). Saadaan
hapettamalla arsenikkitrioksidia typpihapolla:
värittömiä, vetistyviä, veteen helposti
liukenevia kiteitä; ei ole yhtä myrkyllistä kuin
arsenikkitrioksidi. A:n suoloja nimitetään
arsenaa-teiksi eli arsenikkihappoisiksi suoloiksi.

(W. B.)

Arsenikkikiisu, rautaa, arsenikkia ja rikkiä
sisältävä mineraali (FeAsS), jossa myös voi olla
hopeaa, kultaa ja kobolttia. A. on
hopeanval-keata-teräsharmaata, esiintyy rombisina kiteinä
tahi pölkymäisinä ja rakeisina aggregaatteina
malmisuonissa. Om. p. 6-6,2.

Arsenikkikloridi, kem., arsenikki- ja
kloori-yhdistys (AsCls), saadaan kuumentamalla
arsenikkia kloorikaasussa; väritön, myrkyllinen
neste.

Arsenikkikukka, arsenikkitrioksidi (ks. t.).

Arsenikkimetallit, arsenikin ja eräiden
metallien, kuten raudan, nikkelin, koboltin y. m.
yhdistyksiä. Esiintyvät luonnossa;
valmistetaan kuumentamalla metallia yhdessä
arsenikki-vedyn kanssa, jolloin syntyy a:eja ja vapaata
vetyä, metalli- ja vetyatomin vaihtaessa
paikkaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0329.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free