- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
605-606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Artôt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

605

Artot [-tö’], D é s i r é e (s. 1835),
maailmankuulu ransk. laulajatar ja etevii laulunopettaja.
Vieraillut lukemattomilla Euroopan
näyttämöillä. Naimisissa laulaja Padillan kanssa.
Heidän tyttärensä Lola Artot de Padilla
(s. 1881) on myöskin saavuttanut mainetta
äänellänsä. (I. K.)

Artrektonia (kreik. arthron = nivel, ja
ekta’m-nein = leikata irti), nivelresektsioni.

Artritis [-rl’-] ks. Arthritis.

Artteli (ven. arte’lj), nimitys, jota Venäjällä
käytetään monenlaisista yhteistoiminnallisista
yhteenliittymisistä, joiden tarkoituksena saattaa
olla tuotanto tai kulutus, luotonvälitys tai
keskinäinen vakuutustoiminta, mutta jotka aina
perustuvat vapaaehtoisuuteen ja solidaarisuuteen.
Kaikilla jäsenillä on samat oikeudet ja samat
velvollisuudet. Hyvin usein ovat kaikenlaiset
työkunuat järjestetyt a:eiksi. Alküperäiset
art-telit olivatkin työkuntia, joiden jäsenet yhtyivät
työntekoon määrätyksi ajaksi, esim. kesäksi, ja
sitten jakoivat yhteisen voiton keskenään.
Myöhemmin on kuitenkin muodostunut
toisenlaisiakin artteleja, joissa osaksi tai kokonaankiu
pääomalla, ei työllä, tullaan arttelin jäseniksi.
Tunnetuimmiksi ovat tässä suhteessa tulleet
Venäjän satamakaupungeissa Pietari Suuren
aikana syntyneet suuret pörssiarttelit. Ne
ottavat toimittaaksensa tai valvoaksensa tavarain
kuljetusta laivoista maalle j. n. e.; kaikki
jäsenet ovat täydessä edesvastuussa toistenkin
puolesta ja jäsenten valikoimista koetetaan siitä
syystä suurimmalla mahdollisella tarkkuudella
toimittaa. A.-laitos on niin yleisesti levinnyt
kaikkiin venäläisen yhteiskunnan kerroksiin,
että se puolestaan antaa sille
yhteiskunta-taloudellisen erikoisleiman. Alkuansa a. on
syntynyt patriarkaalis-kommunistisen
yhteiskuntajärjestyksen yhteydessä ja on peräisin aina
13:nnelta vuosisadalta asti (vrt. Mir, Z a d r
u-ga). A:lla ei siis ole mitään tekemistä
nykyajan osuustoiminnallisen liikkeen kanssa. Tätä
nykyä a.-laitos on rappeutumassa, varsinkin
siellä, missä se on joutunut kosketuksiin
suurteollisuuden kanssa. — Sana arte’lj on
mongolilaista alkuperää.

Artur (1. Artus), brittiläinen
tarukuningas Walesissa, puolusti maansa vapautta ja
kristinuskoa pakanallisia anglosakseja vastaan,
joiden kuninkaasta Cerdikistä v. 516 kerrotaan
saaneen suuren voiton Bathin luona. Kaatui n.
540 taistelussa. A. on aiheena yhdelle
keskiajan suosituimpia ritarisatuja, n. s. Arturin
tarinalle. Sen alkua voidaan seurata Nenniukseen
!):nnellä vuosisadalla, ja täydellisempänä se
tavataan Gottfried Monmouthilaisen kronikassa
(n. 1130). A.-kuningas esiintyy kristinuskon
ihannoituna esitaistelijana, kahdentoista
kuuluisan ja urhoollisen ritarin („pyöreän pöydän
ritarien") ympäröimänä. Heidän rohkeat ja
ihmeelliset seikkailunsa ovat A:n tarinan
pääasiallisena sisällyksenä. Siihen liittyvät kertomukset
A:n puolisosta Ginevrasta, jota vääryydellä
syytettiin uskottomuudesta, ja mahtavasta Meriin
nimisestä tietäjästä. Keltin kielellä ovat A:sta
ja hänen urhoistaan kertovat sadut tunnetut
„Mabinogion" (s. o. Kertomusten) nimellä.
Wa-lesista ja Bretagnesta tarina siirtyi kaikkiin
ro-maanilaisiin ja germaanilaisiin maihin, liittyen

(i()7

matkallaan toisiin tarina-aineksiin, joista
huomattavin on tarina pyhästä Graalista (ks. t.),
maljasta, johon Kristuksen veri hänen ristillä
riippuessaan vuoti. Ranskalaiset ja saksalaiset
ritarirunoilijat (Chrétien de Troyes, Wolfram
von Esehenbaeh y. m.) käyttivät ja kehittivät
sitten A:n tarinan aiheita, sekä runoissa että
proosassa, ja näin nämät tulivat koko keskiajan
kirjallisuuden mieliaineiksi. Semmoisia olivat
esim. kertomukset „leijonaritarista" Ivainista,
Laneelotista, Tristanista ja Isoldesta,
Pareiva-lista j. n. e. Niinkuin A:u tarina oli läheisesti
liittynyt keskiajan ritarielämään, niin päättyi
myöskin sen kukoistusaika ritarilaitoksen
vaipumiseen keskiajan lopussa. [Kirjall.:
San-Marte, „Die Arthursage", Quedlinb. 1842;
Graes-se, „Die grossen Sagenkreise des Mittelalters",
Dresd. ja Leipz. 1842; Villemarqué, „Les Romans
de la Table ronde", Par. 1S61 ; P. Paris, „Les
Romans de la Table ronde", Par. 1868-77; Nyrop,
„Den oldfranske Ileltedigtning", Kööpenh. 1S83;
Rhys, „Studies in the Arthurian legend", Lond.
1891. — (Nuorisoa varten toimitettu valikoima
Artur-tarinoita on ilmestynyt suomeksikin:
„Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa".
Porv. 1908).] K. G.

Artus ks. Artur.

Artushof /-ö-y, keskiajalla ritarisäädyn
piireissä vietetty juhla, turnajaisineen, keinuineen.
Ritarisäädystä se levisi varakkaiden
porvarienkin keskuuteen. Myöskin paikkaa, jossa juhlia
oli tapa viettää, nimitettiin A:ksi; semmoinen
„Artus-sali" on esim. vielä nähtävänä
Danzi-gissa.

Aruba 1. O r u b a, Alankomaiden saari
Antil-leissa, Venezuela-lahden suussa, luoteeseen
Cu-ragaosta. 165 km2, 9,600 as.

Arum, kasvisuku, jonka mukaan
Araceæ-heimo on saanut nimensä. Sen omituisuutena on
alaosastaan tötterömäisesti
kääntynyt ja pullistunut
pui-kelon suojus; puikelon
alaosassa emikukkia,
keskiosassa hedekukkia; yläosa
päättyy nuijamaiseen lisäkk«’
seen. Hedelmät yksilokeroisia
marjoja. Lehdet euimmäkseen
leveästi nuolimaisia.
Yleisimmin tunnettu ja huoneissa
viljelty laji Arum maculatum
kasvaa kosteissa varjoisissa
paikoissa Etelä- ja
Keski-Euroopassa. Se on varreton,
monivuotinen yrtti, jonka
maanalaisena osana on
pyöreä tahi munanmuotoinen
mukula. Lehdet vihreitä tahi
ruskeatäpläisiä, puikelo
purppuranpunainen.

Arundo donax /-«’-/,
Välimeren maissa esiintyvä
4:n-kin metrin korkea
järviruo-ko, jota käytetään
aitauksiin, kattamiseen ja
palmi-koimistöihin.

Aru-saaret, saariryhmä Intian valtameressä,
120 kin lounaaseen Uudesta Guineasta,
geologisesti tähän kuuluva; ne kuuluvat
hallinnollisesti Alankomaitten Amboinan residenttikun-

Artöt Aru-saaret

Arum maculatum.
a puikelo huikaistussa
suojuksessa, b
hedelmät.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0333.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free