- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
611-612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arvi Eerikinpoika ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

(ill

hin hyödykkeisiin. Se on sama samoilla
markkinoilla ja sitä sanotaan käyväksi hinnaksi.
Vaihto-arvo on siis luonteeltaan objektiivisempi
ja sitä voisi sanoa yhteiskunnalliseksi arvoksi.
Puhutaan myöskin tuottoarvosta,
vuok-r a-a r v o s t a y. m. [Gide. „Taloustieteen
pääpiirteet", Leonhard, „Neue Feststellung des
Wertbegriffs" etc.] J. F.

2. Kem. ks. A t o 111 i a r v o.

3. Metsät. ks. Metsänar v o.

Arvoasteinen vaalitapa ks. Vaali.

Arvoitus, lauselma, joka kuvaillen esittää
esineen tai asian, sitä itseään ilmaisematta,
selitettäväksi, keksittäväksi tai ratkaistavaksi.
Kertoessaan esineen tunnusmerkit
kuvaannollisesti a. tfoi olla joko vain suuremmassa t.
vähemmässä määrässä runollinen kuva esitettävästä:
..Helmet neieltä putosi, kuu kuuli, päivä löysi"
(kaste) ; „Valkeita kanoja punaisella orrella"
(hampaat) ; tai voivat tunnusmerkit olla valitut
siten, että tuntuvat mahdottomilta tai
soveltumattomilta samaan esineeseen, keskenään
risti-iiitaisilta, toisiaan vastaan sanovilta: „Pojat
sotaa käyvät, isä vielä syntymättä" (kipenet
tulta iskiessä) ; „Siivetön oksalle lentää, tulee
suuton niin syöpi" (lumi, päivänpaiste).
Moder-nisia ovat kirjainarvoit ukset,
logo-gryfit, joissa kirjaimia muuttelemalla
muodostetaan toisia sanoja,
numeroarvoituk-s e t, saradit 1. tavuarvoitukset, joissa
ensin kuvaillaan tavut ja sitten koko sana,
r e b u k s e t 1. k u v a-a rvoit ukset y. m.

A:ta käyttävät kaikki kansat, usein,
varhaisimmin. uskonnollisten meuojen yhteydessä. Se
tavataan jo vanhain sivistyskansain
traditsio-naalisessa kirjallisuudessa.
Kreikkalaisten varhaisimmista mainittakoon thebalaiseen
Sphinks-taruun liittynyt a. (siinä Suomeenkin
levinnyt a. ikäkausista, Lönnrotilla 11:0 1) ja
oraakkelien salaperäiset, kaksimieliset
vastaukset. Intialaisilla bramaanit antoivat
toisilleen sekä uhrintuojille a:ia selitettäviksi
(Kig-vedan l:n kirjan 164:s laulu). H e b r e a 1 a
i-silla a. oli suuressa arvossa (Salomonin ja
Sahan kuningattaren a.-kilpailu, Simsonin a.
mehiläispesästä y. m.). Germaanilaisilla
kansoilla jo Hildassa jumalat ja jättiläiset
taistelevat a:iIla : kuningas- ja sankaritaruissa on a:lla
tärkeä osa (Heidrikin a:t Gest hin Blindelle
Hervarar-saduissa y. m.). Keskiajalta ovat m. m.
„Wartburgkrieg" ja „Traugemundslied" a:n
käytäntöä valaisevia; samoin „Kranzsingen",
S u o m a 1 a i s t e n varsinainen muinaisrunous
on a:ista sangen köyhä. Kalevalassa ei ole
yhtään varsinaista a:ta. Niiden veroisina
käyte-tyitä olivat muinaissuomalaisten „synnyt",
esineiden ja kaiken olevaisen alkuperää
käsittelevät viisauslauselmat. joilla Kalevalan
(samoin kuin Eddan) sankarit kilpailivat (liuoin,
sattuva yhtäläisyys Vafthrudnismalissa ja
Kalevalan kilpaväittelyssä). Kantelettaressa
tavataan — paitsi nuorempaa yleispohjoismaista,
meillä skandin. alkuperää olevaa
„Velisurmaajaa" (a.-keskustelu laulun lopussa) —
„Viisaampansa vieressä yön maannut", jossa kosijalle
annetaan a:ia selitettäväksi. Suomessa on
kuitenkin kansan kesken käytetty aivan
yleisesti a:ta, ja nykyisin talteen kerätyt
suomalaiset ja virolaiset a.-kokoelmat, edelliset sisiil-

H12

täen joukon neljättäkymmentä tuhatta,
jälkimäiset noin 40,000 a:ta ja toisintoa (J. Hurtin
kokoelmat), ovat suurimmat koko
maailmassa. Suomeii kansan a:t ovat melkoiseksi
osaksi germaanista, lähinnä skandinaavista
alkuperää. [Kirjallisuus eri kansoilla rajoittuu
pääasiassa kokoelmiin; suomal.: Chr. Ganander.
„Ænigmata Fennica"etc. (Vaasa 1783) ; E.
Lönnrot, „Suomen kansan Arvoituksia", 2 Iis. pain..
Helsinki 1851, (2,188 suomal. ja 189 virol. a:ta) :
Suomal. Kirjall. Seuran suuri kokoelma [-käsikirjoituksena.]-] {+käsi-
kirjoituksena.]+} S. N.

Arvolähetys, sellainen lähetys, etenkin
postilähetys, joka sisältää rahaa, arvopapereita tahi
muita arvoesineitä. O. K:nen.

Arvomerkki, sotilaiden virkatakissa esim.
upseerien olkalaput ja aliupseerien olkanauhnt
Venäjän armeijassa ja kaulustähdet Itävallan
armeijassa. M. v. II.

Arvometri, metsät., suhteellinen
mittausyksikkö, jota käytetään mitatessa hakkausmääriä
G. Waguerin metsänjakomenettelyä varten.
Sensijaan että puumäärä arvioitaisiin esim.
kuutiometreissä, arvostellaan se siten, että
jonkun puutavaralajin kuutiometrihinta otetaan
yksiköksi ja muiden puutavaralajien määrät
lasketaan tämän mukaan. Maksakoon esim.
1 m3 60-vuotista mäntyä 2 mk ja 50-vuotista
1 mk. jos otetaan 2 yksiköksi, on 50-vuotisen
männyn arvo kuutiometriä kohti 0,so
arvomet-riä. Kun tiedetään kuutiometrin hinta ja kuinka
monta kuutiometriä on, saadaan haluttu määrä
lausutuksi arvometreissä siten, että puumäärän
mittaluku kerrotaan yksikön hinnalla ja näin
saatu luku kysymyksessä olevalla suhdeluvulla,
tässä tapauksessa 0,50:llä. I. L-a.

Arvonalennus ks. Depresiatsioni.

Arvonlasku, metsät. Metsänarvonlaskulla
tarkoitetaan metsän tai sen osien arvon
määräämistä. Metsänarvonlaskulle antaa erikoisen
leimansa se seikka, että tulot ja menot kustakin
metsiköstä lankeavat aivan eri aikoihin
(perustamiskustannukset usein yli 100 vuotta
aikaisemmin kuin päähakkauksen tulot) ; jotta siis
esim. metsikön arvon jonakin määrättynä
ikä-vuonna m voisi laskea, täytyy kaikki ennen
vuotta m saadut tulot ja menot korkoa korolle
laskemalla prolongeerata v:een m, tai
kaikki jälkeen ikävuoden m sattuneet tulot ja
menot d i s k o n t e e r a t a samaan vuoteen.

Metsänarvonlaskussa erotetaan joukko eri
ar-volaatuja, joista mainittakoon: 1)
metsäni a a n t u o t a n t o- 1. odotusar v o, jolla
tarkoitetaan metsämaan kapitaliseerattua
lietto-rahatuotantoa (lasketaan kaavalla

Au -)_ l>„ l, op u"a_|––-I)q 1 op U-1 — cl op "

1 op» — 1

jossa, kaikki laskettuina 1 hehtaaria kohti, Il

merkitsee maan odotusarvoa, A merkitsee ikii-

u

vuonna ii tapahtuvan päähakkauksen raha-arvoa.
I>(( ikävuonna a toimitetusta apuharvennuksestu

(ks. t.) saatavaa tuloa, /’ samaten vuonna </

* ’ <1

si.atavaa, r metsikön perustamiskustannuksia,
1’ sitä pääomaa, mikä korkona antaa vuotuiset
hallintokustannukset, u kiertoajan pituutta
vuosina ja i> korkokantaa): 2) metsikön
tuotanto 1. o d o t ii s a r v o esim. m-vuotiaanu.

Arvoasteinen vaalitapa Arvonlasku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0336.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free