Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ascaris ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
617
Ascaris Asclepias
Ascaris ks. Sukkulamato.
Ascendentti (lat. äsce’ndere = nousta ylös),
„ylenevä"; ascendentit, ylenevää polvea olevat
sukulaiset, vanhemmat, heidän vanhempansa
j. n. e. — Ascendentti esitystapa on
sellainen, joka uudemmista,
myöhempisyntyi-sistä muodoista lähtien etenee vanhempiin,
kehitysketjun aikaisempiin muotoihin, esim.
kielitieteellinen esitys, joka etenee
nykymurteista aiempaan kielimuotoon, myöhemmistä
keskenään sukua olevista kielistä niiden
yhteiseen alkukieleen (ks. t.). vrt. Descendentti.
A. K.
Ascension [ase’nsn], „taivaaseen astumisen
saari", tuliperäinen saari Atlantin-meressä,
7° 55’ etel. lev., 14° 21’ länt. pit., löydettiin
helatorstaina 1501 (siitä nimi). 1815 ottivat
saaren haltuunsa englantilaiset voidakseen sieltä
pitää silmällä Napoleonia S:t Helenan saarella.
Myöhempinä aikoina se on ollut Itä-Intian
liikkeen väliasemana. Hiilivarasto ja hyvä satama
Georgetownissa, A:n luoteisosassa.
Ascii, kaupunki Luoteis-Böömissä, n. 19,000
as., kutoma- ja trikootehtaita.
Aschaffenburg /-a’-/, kaupunki
Luoteis-Baie-rissa, Ala-Frankenin hallintopiirissä, Mainin
oikealla rannalla, 25.891 as. (1905). Paperi- ja
tupakkateollisuutta. Vanha linna
Johannis-b u r g, jossa taulukokoelma ja kirjasto.
Metsäopisto. A. kuului kauan Mainzin arkkipiispalle,
joutui 1814 Baierille.
Ascliam läskamJ, Roger (1515-68), engl.
humoristi ja kirjailija, Maria Stuartin ja
Elisabetin kirjuri, englannin kirjakielen
aikaisim-pia kehittäjiä; on kirjoittanut m. m.
kasvatusopillisen teoksen „The schoolmaster", joka
käsittelee pääasiallisesti latinan kielen opettamista.
31. S.
Asehan
skü’nj. Suomessa on kaksi [-Aschan-sukua, joista toinen on varmasti talonpoikaista
savolaista alkuperää, ehkä Juvan Askolasta:
toisen, Karjalassa kotiutuneen, kerrotaan lS:nnella
vuosis. tulleen Ruotsista; mutta luultavinta on,
että sekin on savolaista alkuperää. Savolaiseen
sukuun kuuluu:
A d o 1 f O s s i a n A. (s. 1860), professori; tuli
ylioppilaaksi 1877, suoritti päästötutkinnon
po-lytekn. opistossa 1881, Cl. lisensiaatiksi 18S4 ja
dosentiksi yliopistoon 1886. A. harjoitti
kemiallisia opintoja ulkomailla A. W. Ilofmannin,
Wislicenuksen ja v. Baeyerin johdolla, sai 1895
vasta perustetun kemian apulaisen viran
yliopistossa ja hoiti sen ohessa 1899-1907 kemian
professorin tointa. 1908 A. kutsuttiin ja
nimitettiin kemian professoriksi, niin on
harjoittanut laajaa ja monipuolista tieteellistä toimintaa
etenkin orgaanisen kemian alalla. Erityisesti
mainittavia ovat hänen tutkimuksensa
kamferista ja sen derivaateista sekä tärpättiöljyistä.
Laajan monografian „Chemie der alicyklisclien
Verbindungen" A. julkaisi v. 1905, josta
teoksesta Iiiinet Göttingenin yliopisto palkitsi suurella
,,Valbrueh"-palkinnolla. Edv. Iljeltin kera
hän on laatinut laajanlaisen oppikirjan
„Läro-bok i organisk kemi" (1 pain. 1893) ja
edellämainitun ynnä J. W. B r ii h 1 i n kanssa
toimittanut 3 nidosta Roscoe-Schorlemmerin teoksesta
„Ausführliches Lehrbuch der Chemie"
(1899-1901). A. on kohdistanut huomionsa myöskin
kemian sovelluttamiseen tekniikkaan ja
käytännölliseen elämään. Edv. II j.
Ascheberg, Rutger von, (1621-93), ruots.
sotapäällikkö, otti osaa ja kunnosti itsensä jo
30-vuotisessa sodassa, mutta kohosi vasta Kaarle
X:n Kustaan sodissa korkeampiin arvoihin ja
oli tämän kuninkaan kuuluisimpia
sotapäälliköitä. 1673 A. tuii vapaaherraksi, 1678
sotamarsalkaksi, 1679 Göteporin ja Bohusliiäuin
kenraalikuvernööriksi ja 1687 kreiviksi.
Myöskin rauhan toimissa hän kenraalikuvernöörinä
osoitti taitoa ja tointa, joten hänen hoitoonsa
uskotut maakunnat hänen aikanansa suuresti
menestyivät.
Aschehoug [askeliaug], Thorkel
Halvor-sen, (1822-1909), norjal. lainoppinut, valtiomies
ja kausautalouden tutkija, tuli 1862 Kristianian
yliopistoon lainopin professoriksi, jonka ohessa
liiin v:sta 1870 myös oli kansantalouden ja
tilastotieteen professorina; yksinomaan
viimemainittua virkaa hän hoiti v:sta 1886 lähtien. Tämän
ohella A. ahkerasti työskenteli tieteellisenä
kirjailijana ja otti yhteiskunnalliseen ja
valtiolliseen elämään osaa. Iliin oli niin. jäsenenä
useissa tärkeissä komiteoissa ja 1S63-82
Kristianian edustajana stortingissä, ollen siellä
konservatiivisen puolueen johtajia. Hänen
tieteellisistä julkaisuistaan ovat huomattavimmat:
„Statsforfatningen i Norge og Danmark indtil
1M4" (1866) ja sen jatkona perustavaa laatua
cleva teos „Norges offentlige ret" (1874-81,
uudestaan muovailtuna ja laajennettuna 1891-93)
„Den nordiske statsret" (1885) sekä
„Socialeko-uomik" (1902-08), suuri ja erinomaisen arvokas
teos, jossa hän on esittänyt laajat
kansantaloudelliset tutkimuksensa; taloustieteen historiaa
esittävä osasto on ilmestynyt suomeksi nimellä
„Yhteiskunnallisen taloustieteen historia" (1904).
(K. B.dt.J
Aschelinus, A n t e r u s (k. 1703), suom.
runoniekka ja opettaja, kuollut Askaisten
kappalaisena, on sepittänyt historiallisia lauluja, joissa
ilmenee intoa ja pontta, vaikka kielellinen asu
on jäykkää ja länsimurteiden tapaan kovin
„katkottua". Hänen teoksiaan on säilynyt virsi
suuresta nälästä 1C97 ja „Uskollinen Uron-Uhri"
(1703), joka on kirjoitettu Kaarle XII:nnen
kunniaksi: hän on myös suomentanut
mahtipontisen sotalaulun „Suomen Ilo-Ääni Narvan
voiton yli" (1702).
Aschersleben [lë-], kaupunki Preussissa,
Saksin maakunnassa, Eine-joen varrella, 27,878
as. (1905). Puutarhanhoitoa (siemenviljelystä),
villatavara-, sokeri-, paperi- y. m. teollisuutta.
Lähellä on 2 ruskohiilikaivosta ja Wilhelmsbadin
kylpypaikka. Muinoin Askanian kreivikunnan
pääpaikka.
Ascherson, Paul Friedrich August|s.
1834), saks. kasvitieteilijä, Berliinin yliopiston
professori. Teoksia: „Flora des nordostdeutschen
Flachlandes" (1899) ja paraikaa ilmestyvä
„Synopsis der mitteleuropäischen Flora".
Ascidia ks. Vaippaeläimet.
Ascites, vatsavesitauti; vapaan nesteen
kertyminen vatsaonteloon ; esiintyy vatsakalvon
tautien ja muitten vatsaelimien tautien sekä
verenkierron häiriöiden seurauksena. SI. O-B.
Asclepias, Asclepiadaceæ-heimoon kuuluvia
maitonesteisiä yrttejä tahi ruohovarpuja, joiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
