- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
619-620

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ascaris ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

<;i9

Ascoli Aseet

föO

lehtihangoissa on kauniinvärisiä kukkasarjoja,
Siemenissä tupsu valkeita, silkinkiiltoisia
haivenia, joita kutoraateollisuudessa käytetään
,.kas-visilkin" valmistukseen. Meillä muutamia lajeja
koristuskasveina. esim. A. cornuti
Pohj.-Amerii-kasta.

Ascoli, Graziadio Isaia (1829-1907), it.
kielentutkija. Milanon yliopiston professori.
A. on ensiinäisinä sovittanut uuden fonetiikan
tuloksia historialliseen kielitieteeseen.
Äännelakien oikeaan ymmärtämiseen hän 011 antanut
arvokkaita lisiä. A. on julkaissut ansiokkaita
tutkimuksia sanskritin ja vertailevan
kielitieteen sekä kelttiläisten, mutta etupäässä
romaaui-laisten kielten aloilta: italialaisessa
murretutkimuksessa hänellä on suuret ansiot. Sitävastoin
hänen yritystään todistaa seemiläisten ja
indoeurooppalaisten kielten alkusukulaisuutta on
pidettävä onnistumattomana. A. K.

Ascoli Piceno [-itsë’-]. 1. Provinssi
Keski-Italiassa, Markien maakunnan eteläisimmässä
osassa, 2,063 km2, 248,996 as. (1908). A:n lävitse
virtaa monta rannikkojokea ; ilmanala on ihana,
etelän hedelmät menestyvät hyvin. Alabasteria,
kivihiiltä, hopeaa ja kultaa saadaan. — 2.
Provinssin pääkaupunki, Tronton varrella, etelään
\nconasta. Piispanistuin. Vilkas teollisuus.
26,815 as. (1906). — A., muinoin Asculum
P i c c e n u 111, oli picenien linnoitus, myöhemmin
roomalainen 1111111 ieipi um.

Ascoli Satriano [ Ci-] (muinaisajan Asculum
Apulum), kaupunki Etelä-Italiassa, Foggian
provinssissa Apulian maakunnassa, n. 8,000 as.
Piispanistuin. Täällä Pyrrhos voitti roomalaiset
279 e. Kr.

Ascolichenes (kreik. asko’s = nalikaleili, ja
liklie’n = jäkälä) ks. J ä k ii 1 ii t.

Ascomycetes (kreik. asko’s = nalikaleili. ja
mykfs = sieni) ks. Kotelosienet.

Ascospori (kreik. asko’s = nalikaleili. ja
ypeirein = kylvää) ks. Itiö.

Ascot Heath [äskathip], kylä ja nummi
Herksin kreivikunnassa Englannissa; kuulut
vuotuiset kilpa-ajot kesäkuussa (Ascot-viikko).

Ascus (< kreik. asko’s = nahkaleili),
itiö-kotelo (ks. K o t e 1 o s i e n e t).

Asdod [ ö ] (nyk. K sd u il), filistealainen
kaupunki. kuuluisa siellä palvellusta Dagon
jumalasta (ks. t.).

Aseellinen rauha ks. 11 a u h a 11 a a t e.

Aseet, vihollisen vahingoittamista ja itsensä
viholliselta suojaamista tarkoittavat esineet,
joiksi alkuaan »11 käytetty ja vieläkin toisinaan
käytetään työkaluja. Ne jakautuvat
luonnolli-siminin h y ö k k ä ys- ja s u o j a-a s e i s i i n ;
edelliset ovat käsivarren, jälkimäiset nahan ja
luuston keinotekoisia vahvikkeita; jälkimäisten
kehitys riippuu edellisistä, kuten esim. kilven
keksiminen keihäiden y. 111. käytännöstä. —
II y ö k k ä y s a s e i d e n kehityshistorian
kannalta 011 sopivinta jaoittaa ne lähi- ja
kauko-aseisiin. lyönti- ja pistinaseisiin sekä sota- ja
pyyntiaseisiin.

Ensimilisiä aseita ovat tietysti kivet, kalikat
y. 111. s. Tehdyistä aseista on varhaisimpia
alku-muotoinen kiviase(kuva 1), joka vastaa samalla
kaikkia työkaluja ja kaikkia aseita ja 011 ollut
varrellinen lähiase. Eriytymiskehityksen kautta
syntyy sitten vähitellen moninaisia, eri tarkoi-

tuksiin sovellettuja työkalu- ja asemuotoja.
Myöhemmän kivikauden työkirveet ja vasarat
ovat aluksi vielä myös sotakirveitä ja
vasaroita (kuva 1 a), mutta sittemmin
kehittyvät viimemainitut eri teitään (kuvat 2-5),
m. m. heittokirveeksi, kuten esim.
muinais-germaaneilla ja intiaaneilla (tomahawk). —
Heiton sovittaminen aseisiin on
luonnollisesti suuresti kohottanut niiden tehokkuutta,
tehdessään hyökkäyksen matkan päästä
mahdolliseksi.

Puukalikka 011 alkumuotona nuijainryhmälle.
m. 111. suippopäiselle lyö mäsauv alle
(käsivarren jatkolle), terävälle 1 y ö m ä r i 11 e,
paino-päiselle nuijalle (nyrkkiä korvaavalle
aseelle) y. m. (kuvat 6-8). Viimemainitusta
011 varhain kehittynyt piikkinuija (saks.
morgenstem), esim. kansankapinoissa aikoinaan
tavallinen ase (kuva 9). Erikoinen, etenkin
keskiajalla käytetty julma nuijalaji on n. s.
11 i v e 1 1111 i j a, (kuvat 10, 11) s. o. lyhyeen tai
pitkään varteen liitetty lyömäri tai piikkikuula
(tällainen asemuoto ou 111. 111. venäläinen knut).

Nuijat kehittyvät myös erilaisiksi
heitto-aseiksi, joista tässä on mainittava b u m e r a n k i
(ks. t.) (kuva 12) ja keski-afrikkalainen
kum-maiikaltainen heittorauta (kuva 13).

Yksinkertaisin heittoaseista 011 linko (ks. t.),
jota muistuttava „ase" on lasso (ks. t.), s. o.
kuulapäinen nuora, sekä lappalaisten s u o p u
11-k i (ks. t.) I. silmukkapäinen heittonuora.

Kautta koko maapallon levinnyt,
yksinkertaisin pistinase, joka on kantamuotona lukuisille
muille aseille, on v e i t s i 1. tikari (kuvat 14,
15), joka on erityiseen arvoon päässyt vallankin
sittenkuin sen kanninsuojus 1. tuppi on tullut
keksityksi (nähtävästi jo kivikaudella). Isoja
veitsiä käytetään joskus vieläkin lyöntiaseiksi,
ja niistä johtuvat metallikauden alkaessa
miekat (ks. t.; kuva 16) ja myöhemmin sapelit
(kuva 17).

Tärkein ja levinnein pistin- ja heittoase on
keihäs (kuva 18), jota voi pitää pitkään
varteen kiinnitettynä tikarina. Terä 011 usein
vä’ällinen, jolloin aseen veto haavasta on
vaarallinen. Keihäät ovat sota-aseina
kehittyneet joko pitkiksi ja raskaiksi peitsiksi (esim.
makedonialaisilla falangeilla) tai erilaisiksi
yhdistetyiksi pistin- ja lyöntiaseiksi:
hilpo-reiksi (saks. hellebarde, kuva 19), p e r t 11
s-k o i k s i (saks. partisane, kuva 20), s o t a s i
r-[leiksi, y. 111. Paj unetti 1. p a i n e 11 i
on uuden ajan keksintö: tikariase liitetään
kivääriin. — Pyyn ti aseena 011 keihään
kehitys vielä enemmän haarautunut: h a r p u
iiii i s s a (kuva 21) liitetään terä nuoralla
varteen. a h ra i messa käytetään monta eri
terää j. 11. e. Keihälinviskuussa käytettyjä
koneellisia heittokeinoja on roomalainen ämentum
I. heittohihna, minkä avulla keihäs lentää
kieppuen samoinkuin rihlapyssyn luoti, ja laajalla
tavattava heitin p 11 u (kuva 22).

Syntynsä puolesta yksinäinen kaukoase 011
p u hali 11 s p 11 t k i, tavallaan kiväärien ja
ka-nuunain kantamuoto. Sillä lennätetään
pienempiä keihäitä, s. o. nuolia, troopillisten
seutujen tilleissä aarniometsissä, missä ei ole
tilaa edes kaaren jännittämiselle; nuolet ovat
tehoisia nuolimyrkkynsä vuoksi. Yleinen yli 1 i-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0340.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free