Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aseita ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
623
tetty asemuoto on ollut j o u t s i (ks. t.)
nuolineen, jonka syntyyn joustavat puunvarret
lienevät johtaneet (kuva 23). Nuolet ovat pyyntiä
varten sangen vaihtelevanlaatuisia; sotanuolet
ovat yksinkertaisempia, tavallisesti vä’ällisiä ja
vieläkin usein’ myrkyllisiä (Euroopassa olivat
myrkkynuolet, vielä 6:nnella vuosis.
käytännössä ).
Tärkeätä edistysaskelta aseiden kehityksessä
osoittaa varsijoutsi (kuva 24), jota voi
pitää vireessä miten kauan tahansa ja jonka
jännittäminen voi tapahtua kaksin käsin tai
koneellisesti (tullut Eurooppaan keskiajalla).
Suoja-aseista on varhaisin kilpi, joka
jo alkuperäisellä kulttuuriasteella on väistimeksi
kehittynyt nähtävästi vihollisen heittoaseita
vastaan käytetystä lyömäsauvasta, ja joka
sitten kasvaa kasvamistaan pintavaksi, jopa
koko ruumista verhoavaksi suojukseksi (kuvat
25, 2G). — Haarniska (pantsari) 1.
sotisopa (ks. t.), puvun tapainen kestävä
ruumiin-verho, on etupäässä arjalaisten kansain
kehittämä jo kaukaisessa muinaisuudessa.
Erikois-kehityksensä on ollut kypärillä (ks. t.), s ä
ä-r y k s i 1 I ä y. m., jotka sitten vähitellen ovat
sulaneet haarniskan yhteyteen. [Aug. Demmin,
„Die KriegswalTen in ihrer historischen
Entwic-kelung"; Max Jähns, „Handbuch der Geschichte
des Kriegswesens"; H. Schurtz, „Urgeschichte
der Kultur".] (ks. kuvataulua „Aseiden
kehitys", ja kirjoitusta Ampuma-aseet).
J. A-io.
Aseettomat. Jokaisessa erilleen jaetussa
joukko-osastossa, esim. pataljoonassa,
rykmentissä j. n. e. on paitsi aseellisia sotilaita
myöskin aseettomien komennuskunta, johon
kuuluu asevelvollisia, jotka rauhan aikana
toimittavat erilaisia taloustöitä, niinkuin
suutarin-ja räätälintyötä y. m. ja joita ei milloinkaan
viedä sotaan, sekä sellaisia, jotka sotatanterella
toimivat taistelujärjestön takana
kuormasto-mieliinä, välskäreinä y. m. M. u. //.
Asehuone (ruots. vapenhus 1. vdkenhus),
keskiaikaisten kirkkojen etehineu tai viereen
rakennettu lisärakennus, johon kirkkoon tulijat
jättivät aseensa kirkonmenojen ajaksi.
Asekatselmus ks. K i 1 v e n k a t s e 1 m u s.
Asekokoelmat, sola-, taide- ja
sivistyshisto-riallisia tutkimuksia varten; kuuluisimmat ovat
Dresdeuissii, Wienissä, Lontoossa (Tower),
Pariisissa (tykistömuseo).
Aseksuaalinen (lat. kielteinen a, ja sexus =
sukupuoli), sukupuoleton, suvuton.
Aselajit. Sotaväki jaetaan erityisiin
ase-lajeihin sen perustuksella, millä aseilla
sotajoukko on varustettu ja mitä tarkoitusta varten
se muodostetaan. Pääuselajeja on kolme:
jalkaväki, ratsuväki ja tykistö; jokaisessa
suuressa sotaväessä on vielä insinööri-
väestö. st. v. n.
Aselepo, sellainen puhtaasti sotilaallinen
sopimus, jonka kahden toisiaan vastaan sotivien
ar-meijaosastojen päälliköt keskenään tekevät
lyhyeksi ajaksi, esim. joksikin tunniksi, jotakin
erityistä tarkoitusta (kaatuneiden hautaamista,
keskeniiisiä keskusteluja y. m.) varten.
Aselepo koskee siis vain määrättyjä sotanäyttämön
osia. vrt. A s e r a u h a.
Asellus ks. Siirat.
t524
Asema, mus., soinnun oktaavi-, kvintti- tahi
terssiasema, riippuen siitä, mikä näistä sävelistä
on kulloinkin yiä-äänenä. I. K.
Asema. Rautatieasema käsittää
asemarakennukset ja ratapihan. Asemat ovat
välittämänsä liikkeen mukaan joko matkustaja- taikka
tavara-asemia taikkapa kuten useimmat meidän
asemamme yhdistettyjä matkustaja- ja
tavara-asemia. Tavara-asemia on vuorostaan eri lajeja,
kuten kappaletavara-, joukkotavara-, karja-,
satama-, tehdas- y. m. asemia tarkoituksensa
mukaan; järjestelyasemia vaunujen järjestelyä
varten.
Kappaletavara-asemilla on tavarasuojat
kappaletavaran säilyttämistä ja punnitsemista
varten, joukkotavara-asemat välittävät kokonaisina
vaununlasteina lähetettävää tavaraa kuten
kivihiiltä, kiviä, malmia, puutavaraa y. m. s. ja on
niillä sitä varten joukko päättyviä haara- 1. n. s.
pussi raiteita, joiden välissä on tilaa tielle ja
joskus tavaravarastoillekin, sitäpaitsi
vaunu-vaakoja, nostokranoja v. m. Karja-asemille,
joilta karjaa lähetetään, rakennetaan erityisiä
asemasiltoja, karjanrnokkimis- ja
siiilyttiimis-suojuksia ja vaunujen puhdistus- ja
desiufisioimis-laitoksia. Satama-asemilla on useampia raiteita,
joilla vaunut kulkevat laiturissa olevan laivan
viereen täytettäviksi taikka tyhjennettäviksi.
Suuremmissa satamissa suoritetaan työ
nosto-krauoilla, jotka liikkuvat pitkin laituria ja
ulottuvat yhden tai useamman raiteen yli, voivat
nostaa kuorman laivasta ja laskea sen joko
kränän alla olevaan rautatievaunuun taikka
laiturilla olevaan tavarasuojaan, josta tavara esiin,
suojuksen vastaisella puolella olevaa raidetta
pitkin myöhemmin kuletetaan pois (esim.
Hangon ja Mäntyluodon satama-asemat).
Rautateiden käyttöä varten tarvitaan asemilla:
veturitalli tarpeineen kuten vesitorni, pumppulaitos,
vesijohto, puu- 1. hiilivaja ja kiiiintöpöytä;
joukko raiteita ja raideryhmiii, joilla vaunut
järjestellään juniksi liikenteen vaatimusten
mukaan (tämä työ voidaan tehdä erityisellä
jiir-jestelyasemalla, josta valmis juna työnnetään
lähtöasemalle) ; vaihteita, niiden asettimia ja
merkkilaitoksia, joilla vaunujen kulku raiteiden
luiarautumiskohdassa säädetään ja siitä veturin
ja junan kuljettajille ilmoitetaan; rakennuksia
veturien ja vaunujen säilyttämistä ja
korjaamista varten (varikkoja) y. m. Ainoastaan suu-
1. Piikkiön aseman pohjakaava.
rilla liikeasemilla ovat kaikki niimät osat
selvään toisistaan erotettuina, jotavastoin ne
tavallisissa asemissa ovat yhdistettyinä ja
supistettuina ja moni niistä kokonaan puuttuukin.
Kuva 1 (Piikkiön asema) esittää meillä
tavallisen raiteiden sovitelman pienellä asemalla ;
kuva 2 esittää Turun asemaa. Kuvissa o on
asematalo; b tavaramakasiini; c ulkohuone; d
vesitorni; e veturitalli; f kaksinkertainen
vahtitupa; g halkovaja; h kaivo; i paja; k makki;
Aseettomat—Asema
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
