Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asetin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
631
annetulla asevelvollisuuslailla, jonka
tärkeimmille pykälille on tunnustettu
perustuslain luonne ja joka vieläkin (1900)
pääkohdissaan on voimassa, vaikkakaan sitä viime
vuosina ei ole sovellutettu. Sen mukaan on
jokainen miespuolinen Suomen kansalainen
valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi
asevelvollinen 21 ikävuottansa lähinnä seuraavan
tammikuun 1 päivästä siksi kuin hän on täyttänyt 40
\uotta. Maan sotavoimana, jonka tarkoituksena
on varjella valtaistuinta ja isänmaata ja sen
kautta myöskin vaikuttaa keisarikunnan
puolustukseen, on: 1) vakinainen väki, joka
on alituisessa palveluksessa, 2) reservi, joka
pääasiallisesti tarkoittaa vakinaisen väen
lisäämistä sotaa varten tarpeelliseen lukumäärään,
ja 3) n o s t o v ii k i, johon kuuluvat kaikki ne,
jotka ovat reservissä aikansa olleet.
Palvelukseen kutsuttujen asevelvollisten jako vakinaisen
väen ja reservin välille määrätään vuosittain
pidettävällä arvanheitolla eli
arvan-nostolla. Palvelusaika sille, joka
arvanhei-ton nojalla joutuu vakinaiseen joukkoon, jonka
täydentämiseksi vaadittavan miehistön
lukumäärän kunakin vuonna määrää Keisari ja
Suuriruhtinas Suomen senaatin esityksestä, on
rauhan aikana kolme vuotta, minkii jälkeen
hänet kahdeksi vuodeksi siirretään reserviin. Ne,
jotka suorastaan kirjoitetaan reserviin, pysyvät
siinä viisi vuotta ja pidetään heille
harjoitusko-kouksin kolmena ensimäisenä vuotena. Aikansa
palveltuaan reservissä kirjoitetaan
asevelvollinen uostoväkeeu ja pysyy siinä täytetyn
neljänkymmenen vuoden ikään asti. Nostoväki
voidaan ainoastaan vihollisen Suomeen karatessa
kutsua maata puolustamaan. O. K:nen.
Asevelvollisuuslaki ks. Asevelvollisuus.
Asevero, vero, jota muutamissa maissa
maksavat valtiolle ne miespuoliset kansalaiset, jotka
ruumiinvikojen vuoksi tahi vapautuksen
perusteella eivät tee sotapalvelusta, johon yleinen
asevelvollisuus heitä velvoittaa. O. Knien.
Asfaltti (kreik. asplialtos) on kiiltävä,
mustanruskea tai pikimusta luonnontuote, joka
luultavasti on vuoriöljyn hapettuinistulos. Se on
palava aine, ei liukene veteen, mutta helposti
vuoriöljyyn, bentsiiniin ja tärpiittiöljyyn.
Su-lamisp. n. 140°, om.-p. 1,1. Syyrialaista a:ia
saadaan Kuolleesta-merestii, ameriikkalaista
Trinidad-saaren asfaltti järvestä. Puhdasta
asfalttia käytetään a.-l a k a n ja erään kauniin
ruskean, pian mustaksi muuttuvan värin,
a.-ruskean valmistukseen. — Asfalttikivi
on kalkkikiveä jossa on 10-20% asfalttia. —
Kiehuvalla vedellä a.-kivestä sulatettua
asfalttia sanotaan vuori- I. asfalttiter vaksi.
Sitä valmistetaan myös Trinidad-asfaltista. —
A.-m a.s t i k s i a valmistetaan jauhetusta
a.-ki-vestä ja vuoritervasta. — A.-p a p e r i a
saa-daau sivelemällä paperia molemmin puolin a:lla.
— A.-p a h v i a käytetään hiekoitettuna tai
sellaisenaan kosteutta estävänä peitteenä. —
Keinotekoinen n. on kivihiilitervan pikeä; se on
huokea mpaa, mutta ei niin hyvää kuin luontainen a.
Asfalttihuopa, pellavan y. m. jätteistä
puristettu huopa, joka läpeensä on kyllästytetty
kiehuvalla asfaltilla, hiekoitettu ja kuivattu.
Käytetään katonpeitteeksi ja eristvskerroksiksi.
J. C-én.
632
■
Asfalttikatto ks. Kattaminen.
Asfalttilaskos, kaduilla ja käytävillä
kivityksen asemesta käytetty asfalttikerros. On
sileä ja keveä kulkea, mutta liukas varsinkin
sateella; voidaan siitä syystä käyttää ajokatuna
korkeintaan 1 : 70-nousuissa, on helppo pitää
puhtaana ja terveydellisessä suhteessa hyvä
koska likavesi ei voi tunkeutua sen läpi; varsin
yleinen ulkomaiden tasankokaupungeissa.
Ajokatu lasketaan luonnollisella asfaltilla, joka
jauhoksi jauhettuna ja 110-140° kuumennettuna
levitetään 20-30 em:n vahvuiselle kantavalle
betonialustalle. Kuumilla silitysraudoilla ja
valsseilla käsitellään jauhetta kunnes saadaan
yhtenäinen, sileä ja sitkeä n. 4-6 cm paksu
asfalttikerros betonin päälle. Katukäytävissä
tehdään parin sentimetrin asfalttikerros
kiehuvasta keinotekoisesta asfaltista.
Asfalttilaskok-sia käytetään sitäpaitsi eristyskerroksena
kellareissa ja sentapaisissa paikoissa. J. C-én.
Asfalttiterva ks. Asfaltti.
Asfyksia (kreik. asphyksi’a = valtimon
pysähtyminen), oikeastaan tila, jossa valtimon
tykytys on huomaamattoman heikko; nykyään
tarkoitetaan a:lla enimmäkseen hengityksen
seisausta hengityskeskuksen halvaantumisen
johdosta, jolloin hengityskoneisto estyy
toiminnassaan. M. O-IS.
Ash . .. ks. myös As ...
Ashabad [-ba’dj, Venäjän Keski-Aasian.
Transkaspian alueen pääkaupunki, Ahal-Tekken
kosteikossa Transkaspian rautatien varrella, n.
20 km Persian rajalta n. 20,000 as. Harjoittaa
vilkasta kauppaa. Joutui Venäjälle 1881 ; oli
sitä ennen Ahal-Tekke-kosteikon pääauli, jossa
oli n. 500 telttaa.
Ashanti ks. A s a n t i.
Ashburton [iisbatn], arojoki läntisessä
Aust-raaliassa, laskee Intian-valtamereen; n. 600 km
pitkä, vesimäärä vaihteleva. Lähellä
kultakenttiä.
Aslitabula [ästabala], kaupunki
Pohj.-Aine-riikassa, Ohion valtiossa, Erie-jiirven rannalla,
rautateiden solmukohta ja satamapaikka;
laivoilla viedään paljo malmia ja hiiltä ; kone- ja
nahkatehtaita; n. 13,000 as. Ameriikan
suomalaisten aikaisimpia pesäpaikkoja. Koneitten
tultua yhä enemmän laivain lastauksessa ja
purkamisessa käytäntöön on suomalaisten luku viime
vuosina jonkun verran vähentynyt, mutta
nousee vieläkin noin 1.300 henkeen. Suomalaisilla
on täällä useita seurakuntia, yhdistyksiä ja
seuroja. „Amerikan Sanomat" painetaan täällä.
V. /’.
Ashton under Lyne [ästn-öndo-lain/,
knu-punki Luoteis-Englannissa, Lancasters!] i ressä,
lähellä Manchesteriii; n. 44,000 as. Villa-,
puuvilla-, rauta- ja messinkiteoksia.
Asiakirja, sanan laajimmassa lakitiet.
merkityksessä, on hengetön, laissa mainittu esine, joka
on aiottu ja omiansa olemaan todistukseua
jostakin seikasta tai suhteesta, s. o. sen tulee
aatteellisella sisällyksellään todistaa jotakin.
ISikos-laki tekee erotuksen julkisten ja yksityisten
asiakirjain välillä. Edelliset ovat joko sellaisia,
jotka ovat „yleiseksi hyödyksi ja ojennukseksi"
tai jotka julkinen virasto tai virkamies on
antanut. kuten oikeuden tai muun julkisen
viranomaisen tuomiokirjat tai alkuperäiset pöytä-
Asevelvollisuuslaki—Asiakirja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
