- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
637-638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asilidæ ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Asilidae

-Askeesi

naan harjoitti 1,222, teollisuutta 152 (1901) ;
8,589 as., joista 0,5 °/0 ruotsink.; 1,512 hevosta.
6.989 nautaa (1906). Teoll.-lait.: 2 sahaa ja 2
tiilitehd.; osuusmeijeri; apteekki. — 2. S e u r
a-k u n t a, keisarillinen, Porvoon hiippak..
Hollolan rovastik.. kappelina jo 1500-luvulla; itsen,
khrakunnaksi 1865 (keis. k. =73 1 848) Hollolasta.
Kirkko kivinen (1880). [V. Wallin, „Kertomus
Hollolan khlak. muinaisjään., Asikkala" (Suom.
Muinaism.-yhd. Aikak. XIV).] Ä. S.

Asilidae ks. Kärpäset.

Asinius
si’-J, Gaius A. Pollio (76 e. [-Kr.-5 j. Kr.), roomalainen päällikkö, kirjailija ja
valtiomies. Toimittuaan kansalaissotien aikana
Cæsarin ja Antoniuksen puolella, ollen m. m.
konsulina v. 40. hän vetäytyi yksityiselämään,
jossa omisti aikansa kirjallisille harrastuksille.
Hän perusti Eoomaan ensimäisen julkisen
kirjaston ja ensimäisen taidekokoelman sekä oli
oppineitten ja kirjailijain harras suosija.
Asinius Polliolle runoilija Vergilius on omistanut
m. m. 4:nnen eklogansa (ks. t.), jonka kauan
otaksuttiin sisältävän ennustuksen maailman
vapahtajasta. Hänen monista teoksistaan
(kansalaissotien historia, puheita, murhenäytelmiä)
on vain murtokappaleita jäljellä. K. J. 11.

Asinus (lat.) ks. Aasi.

Asinöösinen, anat. (lat. acinus = rypälemarja),
rypälemäinen (ks. Kauhanen).

Asio ks. Pöllöt.

Asir [ i ], turkkil. hallitusalue, Arabian
länsirannalla, Hedsasin ja Jemenin välissä, n. 150,000
km3. Väestö (160,000) köyhää, vapautta
rakastavaa, kuuluu vahabiittien lahkoon, voi varustaa
18,000 asekuntoista sotilasta, asuu
kyläkunnittain päällikköjensä johdettavina.

Askainen (ruots. A s k a i s 1. Villnäs).
1. Kunta, Turun ja Porin 1., Mynämäen
khlak., Mynämäki—Karjala—Mietoinen—Lemu—
Askaisten nimismiesp.; kirkolle maitse Turusta
38 km., laivalla pari penikulmaa; 56,8 km3,
joista viljeltyä maata 1,457 ha (1901) ; 41 J/4
manttaalia; 312 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 122, teollisuutta 30
(1901); 1,305 as., joista 1% ruotsinkiel.; 227
hevosta, 906 nautaa (1906). Teoll.-lait:
silakka-astiatehdas, höyrysaha. — 2. Seurakunta,
Lemun kappeli, ainoa jossa on vielä säilynyt
patronaattioikeus; ainakin 1500-luvun lopulta.
Kirkko tiilinen (1665). [J. Sjöroos,
„Muinaismuistoja Mynämäen khlak., Aaskanen".]

Askalon, yksi filistealaisten viidestä
pääkaupungista (Jos. 133; 1 Sam. 6i;), Palestiinassa
Välimeren rannalla, jumalatar Derketon
palveluksen pääpaikka. Oli viejä keskiajalla lujasti
linnoitettu satamakaupunki, kunnes
muhamettilaiset sen v. 1191 hävittivät; jälellä on melkoisia
raunioita. Tästä kaupungista, joka oli
maustekasveistaan kuuluisa, on eräs sipuli-laji,
salotten-sipuli (A 11 i u m a s e a 1 o n i e u m) saanut
nimensä. Ar. II.

Askania, muinoin linna. A:n kreivikunnan
keskus, Aseherslebenin läheisyydessä, Saksassa.
A:n ruhtinaallisen suvun sukulinna. Se hallitsi
keskiajalla Brandenburgissa. Saksin
herttuakun-uassa Anhaltissa ja hallitsee vieläkin
viimemainitussa maassa.

Askanios [-a’-] (lat. Asca’niun), kreik. ja
roo-mal. tarustossa A i n e i a a n (ks. t.) poika.

Askeesi (kreik. asktsia = harjoitus),
uskonnol-lis-siveellisistä syistä johtuva k i e 11 ä y t
y-minen ruumiin luonnollisten tarpeitten
tyydyttämisestä kuiu myöskin työstä ja
yksityisomaisuuden omistamisesta. Joskus saattaa
kieltäytyminen kiihtyä julmaksi lihan kidutukseksi
ja ruumiillisuuden tuhoomiseksi. A. on
uskontojen kirjavalla alalla yleisesti tavattava ilmiö.
\ arsinkin ovat intialaiset uskonnot askeesin
kehittäneet huippuunsa. Bramanismi
käsittää askeesin tarkoitukseksi koko luonnollisen
yksilöllisyyden hävittämisen, koska sen kautta
toivotaan päästävän elämän onnettomasta
kiertokulusta vapaaksi. Siihen käytetään mitä
julmimpia kidutuksia: istumista viiden tulen välissä,
hehkuvien hiilien päällä kävelemistä, muurahais
kekoon hautaantumista, astumista
rautapiikki-sissä kengissä j. n. e. Buddhalais u u s on
tosin hyljännyt julman itsekidutuksen, mutta sen
elämänihanne on siitä huolimatta aivan
askeettinen. Ainoastaan kieltäytymällä aviosta. työstä
ja nautinnoista voi buddhalainen täydellisyyden
saavuttaa.

Kreikkalaisilla ei askeettinen
elämänkatsomus ollut alkuperäinen. Heille oli
ruumiillisuuden ja henkisyyden sopusointu korkein
elämänihanne. Mutta Kreikan filosofiassa alkoi
Pythagoraan ja Platonin kautta virtaus, joka
askeettisille harjoituksille tarjosi sopivan
maaperän. Pahan alkuperä oli juuri aine ja
aineellista ruumista pidettiin sielun vankilana.
Todellinen viisas pyrkii erilleen ruumiista ja
kuolema on hänelle mieluinen.
Uusplatonilai-s n u s omisti nämät ajatukset ja kehitti niitä
edelleen.

Jeesuksen evankeliumi ei ole
luonteeltaan askeettinen. Jeesus katsoo ruumiin
Jumalan luomaksi yhtä hyvin kuin hengenkin.
Hän ei vaadi paastoomista, hän ei kiellä
avioliittoa eikä työntekoa. Paavalin kanta
on pääasiassa sama. Ravintoon ja avioliittoon
nähden on hänen sääntönsä: „kaikki, mitä
Jumala on luonut, on hyvää, eikä mitään ole pois
heitettävä, kun se kiitoksella nautitaan" (1 Tim.
4J. Jo siihen aikaan esiintyi kristillisissä
seurakunnissa henkilöitä, jotka noudattivat
askeettisia ohjeita (esim. Room. 14 luku), mutta
Paavali käskee kohtelemaan heitä heikkoina
eikä salli heidän asettua muiden tuomareiksi. —
Hengen täydellinen valta aistillisuuden yli 011
Paa"alin ihanteena, mutta tämä valta ei
talkoita ruumiin tukoomista, vaan ohjaamista.

Mutta askeettinen suunta saavutti jo
apostolien jälkeisellä ajalla suuren vallan kirkossa.
Paastoomineu keskiviikkona ja perjantaina tuli
yleiseksi säännöksi. Naimattomuutta, n. s.
neitseellisyyttä ruvettiin pitämään erinomaisessa
arvossa. O r i g e n e s ja kappadokialaiset
kirkkoisät sitä kilvan ylistävät. Turhaan
muuan Jovinianus 5:llä vuosisadalla asettui tätii
luonnottomuutta vastaan; Hieronymus leimasi
hänet kerettiläiseksi. Luostari- ja munkki
moraali saivat ylivallan kirkossa.

Uskonpuhdistus on periaatteessa
hyljännyt tuon dualistisen kannan, jonka mukaan
aineellisuus on pahaa ja ruumiin vietit ovat
jätettävät tyydyttämättä. Luonto ja kutsumuksen
mukainen työ korotettiin jälleen oikeuksiinsa.
Lutherin mukaan kuuluu oikeaan askeesiin:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0351.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free