- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
641-642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Askula ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

641

Askula—Asparagiini

642

Kansanopisto on nyttemmin itsensä omistava
laitos, jota hoitaa nelimiehinen,
kirkollisminis-terin alainen hoitokunta. V. 1899 rakensi A:n
„vaaliseurakunta" itselleen kirkon Askoviin.

A. R. B.

Askula ks. Askola.

Asköklubb, saari eteläpuolella
Maarianhaminaa. Sen pohjoisniemellä on A:iu kivijalalla
seisova johtoloisto Ledsund-Maarianhaminan
pur-jehdusväylän varrella. K. S.

Aslög, pohjoismainen tarukuningatar, oli
kuuluisan Sigurd Fafnesbanen tytär, joka
tuntemattomana Krakan nimellä kasvatettiin
ta-lonpoikaisperheessä Spangereidissä Norjassa.
Täältä tansk. kuningas Ragnar Lodbrok eräällä
viikinkiretkellään löysi hänet ja teki,
ihastuneena hänen kauneuteensa ja osoittamaansa
viisauteensa, kuningattareksensa. Kun Ragnar
sittemmin tahtoi hyljätä alhaisen
talonpoikaisty-tön, ilmoitti A. oikean nimensä ja sukuperänsä.
Hänen poikansa olivat kuuluisat
viikinkikunin-kaat Ivar Benlös, Björn Järnsida, Hvitsärk,
Ragnvald ja Sigurd Ormöga. K. G.

Asnières [-iu,’r], A. -s u r Seine, kaupunki
Ranskassa, Seinen departementissa, n. 5 km
Pariisista, 36,482 as. (1906). Vilkas teollisuus
(veneitä, matkatarpeita, hajuvesiä y. m.).
Pariisilaisten soutu-urheilun pääpaikka. Paljon
huviloita ja huvittelupaikkoja. Sen
läheisyyteen on perustettu hautausmaa kotieläimiä
(koiria, kissoja ja lintuja) varten. (A. R. B.)

Asnyk, Adam (1838-97), puolalainen
runoilija, myöhemmän romantiikan etevin edustaja
Puolassa. Hänen runonsa, jotka usein ovat
mie-tiskelylyriikkaa, kuuluvat taiteellisen muotonsa
puolesta Puolan kirjallisuuden paraihin. A:n
historiallisista näytelmistä huomatuimmat ovat
„Keijstut" (aihe Liettuan muinaisuudesta) ja
„Cola di Rienzi" sekä huvinäytelmä „Veljekset
Lerche".

Asomaattinen (kreik. kieltävä a, ja soma =
ruumis), ruumiiton.

Asov 1. Azov [-o’-], kaupunki lähellä Donin
suuta Jekaterinoslavin kuvernementissa
Venäjällä, 25,000 as., oli muinoin tärkeä linnoitus ja
kauppakaupunki, mutta on sataman
hiekoittu-misen tähden kadottanut merkityksensä.
Asukkaat ovat enimmäkseen kalastajia. Kaupungin
valloitti Venäjälle turkkilaisilta, joille se
Krimin kaanikuntaan kuuluvana oli joutunut 1471,
Pietari Suuri 1696, mutta hänen täytyi 1711
luovuttaa se takaisin turkkilaisille. V. 1739 se
uudelleen luovutettiin Venäjälle. Läheisyydessä
oli vanhalla ajalla kreikkalainen siirtokunta
T a n a i s ja keskiajalla genualaisten perustama
kauppakaupunki Tana. (A. R. B.)

Asova ks. A s o v.

Asovan aro, hedelmätön tasanko
Etelä-Venäjällä, joka ulottuu Manyts-joesta Asovan-mereen
ja Doniin. Maa, joka on entistä merenpohjaa,
on savensekaista hietaa kalkkikivipohjalla, ja
kasvaa niukasti arokasveja. (A. R. B.)

Asovan-meri (ven. Azovskoe möre),
oikeastaan Mustan-meren lahti ja yhteydessä sen
kanssa Kertsin-salmen kautta, 37,600 km3.
Suurin syvyys on ainoastaan 15 m. Rannat ovat
yleensä matalat, vähän korkeammat
luoteiskulmassa; saaria on runsaasti, kalarikas. Tärkein
satama on Taganrog. Alituinen mataloituminen
21. Painettu 15/,09.

tekee merenkulun vaikeaksi. Niinpä
Taganro-giin pyrkivien suurempien laivojen täytyy
ankkuroida 30 km ranuasta.

Asp-s u k u on kotoisin Angermanlannista,
Ruotsista. Suvun kantaisä Yrjö A. palveli
ison vihan aikana kapteenina Porin rykmentin
Ruoveden komppaniassa. — 1. Karl il e n r i k
A. (1779-1846), hovioikeudenneuvos, oli Karkun
kirkkoherran Antti A:n poika; tuli ylioppilaaksi
v. 1796 ja otettiin v. 1806 auskultantiksi Turun
hovioikeuteen. 1808 A. nimitettiin
sotatuomariksi Porin rykmenttiin, jotenka hän tuli läheltä
seuranneeksi Suomen sodan tapahtumia. Niistä
luin kirjoitti päiväkirjan, jonka hänen vävynsä
toht. O. Rancken julkaisi v. 1860 kirjassaan
..Döbeln oeh Björneborgarne". A. tuli v. 1812
kopistiksi Suomen asiain komiteaan Pietariin,
v. 3S19 asessoriksi ja v. 1832
hovioikeudenneuvokseksi Vaasan hovioikeuteen. — A. oli
isän-maallismielinen ja harrasti erityisesti
suomenkielen ja suomalaisen kirjallisuuden kehitystä.
|Hin oli koonnut huomattavan kirjaston
suomenkielistä kirjallisuutta ja historiaa käsitteleviä
kirjoja, tehden sitten lahjoituksia yliopiston ja
Vaasan lukion kirjastoille. Niinikään hän
keräsi sananlaskuja ja arvoituksia, jotka
toimitti Lönnrotin käytettäviksi.

2. Georg A u g u s t A. (1834-1901)
lääketieteen professori, anatomi, edellisen poika, synt.
Vaasassa. Tuli ylioppilaaksi v. 1S54, fil.
kandidaatiksi 1S60 sekä lääketieteen lisensiaatiksi
v. 1S65 opiskeltuaan sitä ennen Tukholmassa.
Väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi
v. 1866. Opiskeltuaan ulkomailla nimitettiin
hänet v. 1868 fysiologian dosentiksi yliopistoon.
Sai 1874 professorin arvonimen ja nimitettiin
anatomian professoriksi 1884. Sekä ennen että
jälkeen professoriksi tulonsa A. julkaisi joukon
tieteellisiä teoksia. A. harrasti erityisesti
sai-rasvoimistelun kehittämistä maassamme. Hän
perusti v. 1868 puolisonsa kera Helsinkiin
nais-voimistelulaitoksen. V:sta 1874 A. johti
sairas-voimistelulaitosta, jossa annettiin opetusta
lääketieteen kandidaateille ja
voimistelunopettajille. — A. oli ruotsalaisuuden ja ruotsalaisen
sivistyksen innokas kannattaja. O. .l/-e.

3. "Mathilda Sofia A., synt.
Wetterhoff (s. 1840), perusti jo v. 1867 Helsingin
ruots. tyttökouluun n. s. voimisteluluokan ja
avasi v. 186S puolisonsa prof. G. Aspin (ks. t.)
kanssa Helsingissä opiston naisvoimistelua ja
naisvoimistelunopettajain kehittämistä varten,
joka opisto toimi lähes kaksikymmentä vuotta.

-Iskm-,

Asp, Hilda (1862-91), näyttelijätär ja
kirjailija; käytyään koulua Tampereella ja
Helsingissä A. 1881 tuli opettajattareksi Kuopion
suom. tyttökouluun, josta kahden vuoden
kuluttua siirtyi suom. teatterin palvelukseen; erosi
siitä 1887 ja antautui taas opettajaksi. Hän ou
suorittanut useita onnistuneita suomennoksia
(m. m. Ibseniä, Holbergia, Brandesia).

Asparagiini, hiiltä, vetyä, typpeä ja happea
sisältävä kem. yhdistys (C«HsN203),
asparagiini-hapon amidi, yleinen hernekasvien, kuten pavun,
iduissa ja parsan vesoissa, joista se ensin
löy-dettiinkin; tärkeä aine kasvien
ainevaihdok-sessa; kiteytyy suurina, mauttomina kiteiuä;
liukenee veteen ja alkoholiin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0353.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free