- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
653-654

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Assurnasirpal ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

653

Layard ja Rassam kaivattivat päivän valoon ja
jonka aarteista Bezold on laatinut luettelon
(Catalogue of the cuneiform tablets in the
Kou-yundjik colleciion of the British Museum, 5 nid.,
1889-99), on vanhan ajan historian tutkimuksen
tärkeimpiä lähteitä. K. T-t.

Assurnasirpal (ass. Assur-nasir-apli = „Assur
jumala suojelee poikaa"), kolmen assyr.
kuninkaan nimi. A. III (885-860 e. Kr.),
Tukulti-Ninibin poika, oli tarmokas ja voittoisa, mutta
julma ruhtinas. Jatkaen edeltäjiensä politiikkaa
hän hankki Assyrialle vapaan tien Välimeren
rannalle, jossa hän perusti assyr. siirtokunnan.
Hän piti asuntoansa Kalkhin kaupungissa (vrt.
1 Moos. 10u). K. T-t.

Assyria (nuolenpääkirj. mät Assur,
Raamatun eress Assür = Assurin maa, on saanut
nimensä Assurin, A:n ensimäisen pääkaupungin
ja sen kansallisjumalan nimen mukaan).
Tietomme tästä vanhan ajan kuuluisimmasta
sotilasvallasta perustuivat ennen osaksi klassillisten
kirjailijain niukkoihin ja usein vääriin
tietoihin, osaksi Vanhaan testamenttiin, joka (1 Moos.
10M) johtaa Assurin asukkaat Semin suvusta,
siten vallan oikein lukien heidät seemiläisten
kansain joukkoon. Mutta A. oli Israelin
profeetoilla vain välikappale Jahven kädessä ja A:n
historiasta kerrotaan vain siinä määrin kuin
Israelin vaiheet siitä olivat riippuvaisia. Mitään
eheätä kuvaa sen historiasta emme V. T:n
mukaan saa. Vasta 19:nnen vuosisadan
keskivaiheilta saakka toimitetut kaivaustyöt luovat
uuden valon tämän maan historiaan.

A. näkyy syntyneen Hammurabin dynastian
hallitessa Babylonissa (noin 2300-2000 e. Kr.).
II. näet mainitsee eräässä kirjeessä Assurin ja
Niniven kaupungit. A. oli silloin vain pieni
maakaistale Tigris-joen varrella, siellä missä ylinen
Zab laskee Tigrikseen. Sen kaupungit
muodostivat ympäristöineen kukin valtion, jota hallitsi
Babylonista riippuvainen patesi s. o.
vasalli-ruhtinas. Vanhimmat kaupungit olivat Ninive,
nykyinen Kujundzik, josta Assurbanipalin
kirjasto kaivettiin esiin, Arbela molempien
Zab-jokien välillä, ja Assur etelämpänä, nyk. Kal’at
Serkat, jossa saksalaiset par’aikaa kaivavat.
Noin 1800:n tienoilla e. Kr. tapaamme
ensimäisen kuninkaaksi itseään nimittävän hallitsijan.
Senjälkeen lähteemme kokonaan uupuvat pari
sataa vuotta. Noin v. 1500 oli A:n valta
melkolailla kasvanut, koskapa sen kuningas
Assur-bel-niäesu teki Babylonin kuninkaan kanssa rauhan,
jossa heidän maittensa rajat määrättiin. Siitä
alkavat A:n ja Babylonian ainaiset keskinäiset
sodat, joita jatkui lähes vuosituhannen. —
Kahden seuraavan vuosisadan hallitsijat saivat
parhaasta päästä taistella heettiläistä
Mitani-val-tiota vastaan, joka käsitti miltei koko
Mesopotamian (ks. A m a r n a ja M i t a n i). Vasta
Adad-nirarin (ennen v. 1300) onnistui laskea
Mesopotamia valtansa alle. Hänen seuraajansa
oli Sulman-asaridu (Salmanassar) I, joka
laajensi valtakuntaa tuntuvasti pohjoiseen ja
perusti siirtoloita kauas Armeeniaan. Hän kohotti
pääkaupungikseen Kaihin, nyk. Nimrudin.
Hänen poikansa Tukulti-Ninib (noin v. 1280)
valloitti Babylonin, mutta ei jaksanut pitää sitä
hallussaan kuin 7 vuotta. Siihen päättyi nopeasti
kasvaneen A:n ensimäinen loistokausi.

654

Vasta noin v. 1100 näemme jälleen
valtaistuimella mahtavan hallitsijan, Takulti-apil-Esarra
(Tiglatpileser) I:n. Hän laajensi valtakuntaansa
pohj. Van-järveen, luoteessa Taurukseen,
lännessä Välimereen, yksinpä Egyptin farao
toimitti hänelle lahjojaan. Babylonian suurimmat
kaupungit tunnustivat hänen yliherruuttaan. —
Mutta taas A. vaipui heikkouteen, jota kesti pari
sataa vuotta. V. 885 tuli hallitsijaksi
Assur-nasir-apli, A:n mahtavimpia kuninkaita. Hän
laski jälleen Mesopotamian valtansa alle ja
tunkeutui Välimereen saakka, päämäärä, johon sen
jälkeen kaikki kuninkaat pyrkivät. Hänen
poikansa Salmanassar II (860-825) taisteli
Damaskosta vastaan ja pakoitti m. m. Ahabin ja
Jehun veroa maksamaan. Seuraavat hallitsijat
olivat jälleen heikompia, kunnes v. 745 Kaihissa
syntynyt kapina saattoi valtaistuimelle
Tiglatpileser III:n (745-727), A:n maailmanvallan
varsinaisen luojan. T. kuului valtaansa yhä
paisuttavan pappispuolueen vastustajiin ja koetti
supistamalla sen etuoikeuksia parantaa
maalais-väestön asemaa hyvin ymmärtäen, että
hyvinvoipa talonpoikaissääty on sotilasvallan paras
edellytys. Hän koetti myös osaksi lempeydellä
osaksi voimakeinoilla yhdistää laajan valtansa
eri kansakunnat lujemmin Assyriaan. Jotteivät
voitetut kansat alati kapinoisi, hän siirteli
asu-jamia valtakuntansa toisesta äärestä toiseen. T.
taisteli voitokkaasti lännessä saaden (732)
Damaskoksenkin antaumaan. 729 hän julistautui
Babylonin kuninkaaksi nimellä Pulu. Hänen
poikansa Sulman-asarid (Salmanassar) IV
(727-722) jatkoi isänsä politiikkaa ja piiritti 2
vuotta Israelin pääkaupunkia Samariaa, joka
kuitenkin vasta hänen seuraajansa Sarru-ukinin
(Sargonin) hallitessa (722-705) antautui. Sargon
kuului pappispuolueeseen ja antoi ensi työkseen
sille takaisin kaikki sen etuoikeudet. S., joka
sotajoukoissaan käytti myös palkkasotureita,
taisteli voitokkaasti lännessä, kukistaen m. m.
(v. 717) Karkemisin, Hatti-kansojen viime
jätteen ja samalla, Damaskoksen antauduttua,
niskoittelevien länsikansojen viimeisen turvan.
Niniven pohjoispuolelle S. perusti uuden kaupungin,
„Sargonin kaupungin" (nyk. Khorsabad), jossa
Ranskan konsulit Mosulissa, Botta ja Place
viime vuosisadan puolivälissä toimittivat
kaivauksia. Sargonin komeat muistomerkit ovat
nykyään Pariisin Louvressa.

Seuraava hallitsija oli Sin-ahi-erba
(Raamatun Sanherib) (705-681), joka piiritti
Jerusalemia (701), mutta hänen täytyi äkkiä
heittää piiritys kesken kukistaakseen Babylonissa
syntynyttä kapinaa. S. kuului pappispuolueen
vastustajiin. Kyllästyneenä Babylonin,
pappispuolueen tyyssijan, ainaisiin kapinoihin, hän
lopulta (689) hävitti koko kaupungin
rakennuksineen päivineen. S. valitsi
pääkaupungikseen Niniven. S:n surmasivat muutamat
pappispuolueen salaliittolaiset. Hänen poikansa
Assur-ahu-iddin (Asarhaddon, 681-668)
rakennutti uudestaan Babylonin. Hänen aikanaan
Assyria saavutti suurimman laajuutensa kun
siihen vielä liitettiin Egypti. Hänen poikansa
oli Assurbanipal (Sardanapalos) (668-626), joka
teki sotaretkiä Palestiinaan, Arabiaan ja
Egyptiin. Suurimman maineen on hän kuitenkin
saavuttanut tieteiden innokkaana harrastajana.

Assurnasirpal—Assyria

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0359.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free