Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Assurnasirpal ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
655
Hän kokosi ja kopioi kirjastoaan varten
lukuisia nuolenpäätauluja. Tämä kirjasto, nyk.
British Museumissa, on päälähde
babylonilais-assyrilaisen sivistyksen tuntemiseen (ks. A s s u
r-b a n i p a 1). — Häntä seurasi kaksi heikkoa
hallitsijaa Assur-etil-iläni ja Sin-sar-iskun, joiden
aikana Assyria vaipui vaipumistaan, kunnes
Babylonin voimakas hallitsija Nabu-apal-usur ja
Median kuningas Kyaksares v. 606 tekivät siitä
surkean lopun.
Varsinaisen Assyrian luonnollisina rajoina
olivat pohj. ja idässä Armeenian ja Kurdistanin
vuoristot, lännessä Eufrat, etelässä Babylonia.
Ilmanala oli hyvin vaihteleva. Vuoristoissa
viileätä, talvisin pakkasta, niin että Tigris
yläjuoksussaan jäätyi, etelässä ilmanala
troopillinen. Maaperä oli hedelmällistä, varsinkin
etelässä miltei kuin Babyloniassa, vuoristosta
saatiin runsaasti metsänriistaa ja joet vilisivät
kaloja. Pohj. saatiin runsaasti eri kivilajeja,
joista Babyloniassa vallitsi täydellinen puute.
Ohraa ja vehnää viljeltiin, maan
hedelmällisyyttä lisäsi taaja kanavaverkko.
Assyrialaiset olivat seemiläistä rotua, joka
varsinkin kuvissa selvästi näkyy. He olivat
uljasta, voimakasta, toimintalialuista kansaa,
sodassa rohkeita ja pelkäämättömiä, mutta samalla
myös julmia ja säälimättömiä, luonteeltaan
rehellisiä ja suoria.
Assyria oli täydellinen sotilasvaltio.
Sotajoukko oli kuninkaan tärkein tuki.
Kuninkaitten kirjoitukset kertovat parhaasta päästä
sotaisista urotöistä ja kuvat osoittavat, miten
tarkkaa huolta pidettiin sotavarustuksista. —
Oikeuslaitos oli tarkalleen järjestetty,
lukuisat taulut sen osoittavat. Kauppakirjeistä,
työsopimuksista, velkasitoumuksista, laskuista
y. m. näemme, miten elinkeinot kauppa,
käsityö ja teollisuus kukoistivat. Assyrialaisten
kauppa kulki lännessä Välimereen ja idässä
Intiaan saakka ja rahamarkkinoilla oli
assyrialainen tavara määrääjänä.
Mitä sivistykseen tulee, olivat
assyrialaiset kokonaan babylonilaisista riippuvia.
Assurbanipalin kirjastossa oli parhaasta päästä
jäljennöksiä babylonialaisten tärkeimmistä
kirja-tuotteista. Erittäin tärkeitä lähteitä Assyrian
historian tuntemiseksi ovat assyrialaisten
„kuninkaitten kirjoitukset", kiveen, saveen y. m. s.
hakattuja kiilakirjoituksia, joissa tehdään
selkoa kuninkaitten hallituksesta, sotaretkistä,
rakennusyrityksistä y. m., edelleen n. s.
synkro-nistinen historia (1500-783), joka koskettelee
A:n ja Babylonian välisiä suhteita, ja n. s.
1 i m u- 1. eponymi-luettelot (892-647), joissa
mainitaan jokaisen vuoden limu, s. o. virkamies
kuten Kreikan arkontit ja Rooman konsulit.
Heidän mukaansa sai vuosi nimensä. —
Rakennustaide kukoisti Assyriassa. Temppelit ja
palatsit koristettiin korkokuvilla sota- ja met;
sästyselämän y. m. aloilta, ja ne tehtiin
mieluimmin alabasterista, jota saatiin vuoristosta. Ovia
vartioivat jättiläisleijonat ja -härät,
metalli-koristuksia käytettiin runsaasti ja
jalokivikai-verrustakin on tavattu. Naiset käyttivät
korvissa, ranteissa, sormissa ja nilkoissa
koristuksia, joiden teko todistaa korkealle kehittynyttä
taideaistia. — Assyrialaiset taiteilijat eivät
kuvanneet henkilöitä vaan tyyppejä. Kuvat ovat
656
profiilisia, silmät en face. Perspektiiviä ei ole.
Aineen — alabasterin — heikkouden tähden ei
tehty kokokuvia. Kuningas kuvataan
säännöllisesti muita kahta vertaa suuremmaksi.
Uskonto oli kokonaan Babyloniasta
lainattu. Kansallisjumala oli Assur, jonka
puoliso oli Belit-Istar, jota palveltiin Ninivessä ja
Arbelassa. Assyrialaiset eivät uskonnon ja
mytologian alalla luoneet mitään uutta, mutta
uskonto vaikutti syvästi heidän jokapäiväiseenkin
elämäänsä. — ks. tähän liittyvää
kuva-taulua.
[Botta, „Les monuments de Ninive" (1846-50) ;
Place, „Ninive et 1’Assyrie" (1866-69) ; Layard,
„The monuments of Niniveh" (1849-53),
„Nini-veh and its Remains" (1849) ; Rassam.
„Excava-tions and discoveries in Assyria" (1880) ;
ks. myös Babylonia.] ff. ff.
Assyriologia, viime vuosisadalla syntynyt
tiede, joka koskee muinaisen Assyrian ja
Babylonian arkeologiaa, kieltä, kirjoitusta,
kirjallisuutta ja sivistystä. [Lincke, „Bericht über die
Fortschritte der Assyriologie" (1894) ; Fossey,
„Manuel d’Assyriolog’ie" (1904).] K. T-t.
Astaattinen (kreik. astatos = epävakaa) on
magneettiiieula silloin, kun maaumagnetismin
vaikutus on joko kokonaan tehty tehottomaksi
tai sillä on vain vähäinen vaikutus. Tämä
saadaan aikaan, joko asettamalla läheisyyteen
toinen liikkumaton magneetti tai yhdistämällä
toinen samanvoimainen magneettineula siten,
että neulat ovat samansuuntaisia, poolit
päinvastaisia.
Astacus ks. Joki äyriäinen.
Astarot ks. A s t a r t e.
Astarte f-a’-J, syyrialainen jumalatar, sama
kuin babylonialainen Istar, hebr. Astarot, aram.
Atargatis, asiallisesti sama kuin syyrialainen
Baalat, bab. Belit-Mylitta, kartagolainen Tanit
j. n. e. Astarte oli Baalin puoliso,
hedelmällisyyden tuottaja, mutta varsinkin taivaan
kuningatar ja kuun jumalatar. Häntä palveltiin
hekumallisilla menoilla; monin paikoin tuli neitosten
uhrata neitseytensä hänen kunniakseen, ja useissa
Astarte-pyhäköissä oli varsinaisia
temppeliport-toja. Toisin paikoin ajateltiin Astarte
neitseelliseksi ja sotaisaksi, jolloin hän myös
palvelijoiltaan vaati sukupuolista puhtautta.
Lukia-noksen teos: „De dea Syra" kuvaa laajasti
Astarte-palvelusta. Baalin palveluksen kanssa
tunkeusi myöskin Astarten palvelus Israeliin
tuoden mukanansa hurjaa irstaisuutta ja tapain
turmelusta. Muinais-kaivaukset Palestiinassa
(1902-04) ovat ilmituoneet m. m.
parikymmentä Astarte-kuvaa, jotka todistavat, että
tämän jumalattaren palvelus jo esi-israelilaisella
ajalla oli Palestiinassa yleinen. [E. Kaila,
,,Us-konnonhistoriallisia luentoja" 1908.] E. K-a.
Aste. 1. fys. Jakoväli useissa
fysikaalisissa koneissa, niinkuin lämpömittareissa y. m.
- 2. Matein, ks. Yhtälö. Kulmat mitataan
asteissa siten, että suoran kulman 1/90 on yksi
aste (1°). Aste jaetaan 60 minuuttiin ja
minuutti (1’) 60 sekuntiin (60"). Mittaamiseen
käytetään astelastaa (ks. t.). — 3. Oeod. Maan
pinnalla määrätään paikan asema n. s.
pituus-ja leveysasteilla. Pituusasteet mitataan pitkin
paralellipiirejä (ks. t.). Koska paralellipiirit
pienenevät navoille päin ja 1 pituusaste on ’/»o
Assyriologia—Aste
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
