- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
657-658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asteikko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

657

Asteikko Astemittaus

65S

vastaavan paralellipiirin kehästä, pienenee
myöskin l:tä pituusastetta vastaava matka.
Päiväntasaajalla sen suuruus on noin 111 km.
Alkukohdaksi, josta pituusasteet luetaan,
otetaan jonkin tähtitornin kautta kulkeva
puoli-päiväpiiri (ks. t.), itään siitä mitattu matka on
itäistä, länteenpäin mitattu läntistä pituutta.
Kaikilla paikoilla, jotka ovat samalla
puoli-päiväpiirillä on myöskin sama pituus.
Leveysasteet lasketaan päiväntasaajasta navoille
jakamalla tämä väli 90 leveysasteeseen, pohjoiseen
mitattu matka on pohjoista, etelään eteläistä
leveyttä. Leveysaste on joka paikassa melkein
yhtäsuuri, noin 111 km, maapallon litteyden
johdosta kuitenkin navoilla hieman suurempi kuin
päiväntasaajalla.

4. Mus. Sävelaste, välimatka jostakin
sävelestä lähimpään sävelmässä kysymykseen
tulevaan joko ylä- tahi alapuoliseen säveleeseen; —
kokoaste voidaan tarvittaessa jakaa kahtia
muuntamalla, — puoliaste, joka tapauksessa
jakamaton (poikkeuksena ovat eräitten Aasian
kansojen koloratuuriset ’/<"asteet, jotka meidän
korvissamme pikemmin tuntuvat vinkumiselta
tai ulvomiselta). I. K.

Asteikko, mittakaava, jaoitus, millä mitataan
suuruutta tahi intensiteettiä. Siten pituus-a:lla
mitataan pituutta, kulma-a:lla kulman
suuruutta, lämpömittari-a:lla lämpötilaa j. n. e.
Tuulen voimakkuutta arvostellaan esim.
12-asteisen Beaufortin asteikon mukaan. Kun
maantieteellinen kartta on piirretty ’/iooom
mittakaavassa, vastaa jokaista matkaa kartalla
100,000 kertaa suurempi todellisuudessa. —
Mus. Sävelsarja, joka käy asteettain yhden tai
useamman oktaavin alalla, kulkien ylös tai alas.

Astelasta, transporteur, kone millä
mitataan kulman suuruutta; reunaltaan asteihin
ja niiden osiin jaettu puoli- tahi kokoympyrä.

Astelevy ks. Astelasta.

Astemittaus, etäisyyden mittaaminen kahden
tähtitieteellisten havaintojen avulla asemansa
puolesta tarkoin määrätyn paikan välillä
maanpinnalla. Asteen pituus saadaan vertaamalla
toisiinsa mitattu pituus ja asteissa lausuttu
paikkojen välinen kaari. Asteen suuruus riippuu
paikkojen latitudista (leveydestä), ja kahden
tahi useamman astemittauksen avulla saadaan
maan suuruus ja litistyminen määrätyiksi.
Leveysastemittauksissa mitataan
puolipäiväpiirin asteen pituus,
pituusaste-mittauksissa paralellipiirin asteen pituus.
Astemittaus suoritetaan siten, että pituudeltaan
tarkasti määrättyjen tankojen tahi
metalli-lankojen avulla ensin mitataan muutaman
kilometrin pituinen asema- 1. baasi-viiva
maanpinnalla; tämän kumpaisestakin
päätepisteestä tähdätään kolmanteen pisteeseen, jonka
asema siten tulee määrätyksi; näin syntyy
ensimäinen kolmio. Uusien tähtäämisien avulla
liitetään tähän kohta kohdalta yhä uusia
pisteitä, niin että muodostuu n. s. kolmioketju
1. sarja. Tätä jatketaan molemmille puolin
siksi, kunnes astemittauksen molemmat
päätepisteet ovat yhdistetyt. Tuntiessamme näiden
kolmioiden kulmien suuruuden ja kun mitattu
asema suuruudeltaan on tunnettu, voimme
laskemalla määrätä sekä kaikkien kolmioiden sivujen
että myös kaikki kolmioiden kärkiä yhdistävien

viivojen pituudet, siis myös sen viivan pituuden,
joka yhdistää toisiinsa astemittauksen
päätepisteet. Jos atsimut-määräyksen avulla on
saatu määrätyksi se kulma, jonka yksi
kolmio-sivu puolipäiväpiirin kanssa muodostaa, voi
laskemalla määrätä kaikkien muitten sivujen
ja viivojen puolipäiväpiirin kanssa tekemät
kulmat, ja siten saadaan myös koko
astemittaus-kaaren puolipäiväpiirille projisioitu pituus
määrätyksi. Tämän pituus on silloin sama kuin
puolipäiväpiiriä pitkin laskettu etäisyys
astemittauksen päätepisteitten kautta kulkevien
leveyspiirien välillä. Siinä tapauksessa, että
näitten pisteitten leveydet tähtitieteellisesti ovat
määrätyt, saadaan saman kaaren pituus
asteissa lausuttuna ja täten myös asteen pituus.—
Koska yllämainittujen mittausten avulla myös
kaikkien kolmionkärkien 1. n. s.
kolmiopis-teitten maantieteellinen asema tarkoin tulee
määrätyksi, saadaan näistä myös kiintopisteitä
kartoittamistöille, joten tällaisilla mittauksilla
maan kartoittamisessa on perustava merkitys.
Kaikissa kulttuurimaissa tämä perustuukin
aste-ja kolmiomittauksiin (triangulatsioneihin).
Aste-mittaukset ovat vaivaloisia töitä; ne vaativat
pitkää aikaa ja melkoisia kustannuksia.
Kartto-grafisen arvonsa tähden niitä on paljon
käytetty, niin että monissa paikoin koko maa, tahi
suuri osa siitä on yhtäjaksoisen kolmioverkon
peittämä. Yhteistoiminnan aikaansaamiseksi eri
valtioitten välillä on perustettu kansainvälinen
toimisto, joka ensin käsitettyään
Keski-Euroo-pan ja sitten koko Euroopan, on muodostunut
kansainväliseksi maanmittauksen
(geodesian) pysyväiseksi
toimistoksi. — Astemittaukset ovat olleet
metrijärjestelmänkin perustuksena, sillä alkuaan metrin
pituus määriteltiin puolipäiväpiirin 40,000,000:as
osaksi ja tämä määrättiin osaksi aikaisempien,
osaksi tätä varten tehtyjen astemittauksien
nojalla. — Astemittauksien historiassa on
meidän maallamme ollut oma huomattava sijansa.
Kun Kanskan tiedeakatemia, selvittääkseen
silloin riidanalaista kysymystä, oliko maapallomme
navoilta suippeneva vaiko litistynyt, varusti 2
suurta astemittausretkikuntaa mittaamaan
asteen leveyttä mahdollisimman erilaatuisilla
maantiet, leveysasteilla, lähetettiin toinen
ekvaattorin läheisyyteen, Peruun, toinen
Pohjoissuomeen. Tämä n. s. Lapinmaan
astemittaus ulottuu Torniosta jokea ylös
Kittis-vaaralle ja suoritettiin Maupertuis’n johdolla
vv. 1736-37. Molemmat mittaukset verrattuina
Ranskassa tehtyihin osoittivat, että maapallo on
navoilta litistynyt. — Koska mittauksien
suhteen vallitsi epäilyksiä, toimitti Svanberg
1801-03 uuden mittauksen Mallörnin ja
Pahtavaaran välillä; tämä osaksi varmensi, osaksi
paransi edelliset tulokset. Vihdoin on v e n
ä-1 ä i s-s kandinaavialaisesta
astemit-tauksesta, joka vv. 1816-55 suoritettiin Tonavan
suulta Jäämerelle, ja joka yhä edelleenkin on
tärkeimpiä tämänlaatuisia töitä, n. ’/s suoritettu
maamme rajojen sisäpuolella. Kolmioketju käy
Suursaarelta Loviisaan, Päijänteelle, Jyväskylään
ja Kajaanin seutuville, täältä Ouluun ja sen
jälkeen rannikkoa pitkin Tornioon sekä sieltä
Tornion- ja Muonion-jokia ylös valtakunnan
rajalle. Turkulainen astronomi W a 1 b e c k otti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0363.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free