Tietosanakirja / 1. A-Confort / 659-660 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asteikko ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ōē659 Astenia— Asteverkko 660

vv. 1819-22 osaa valmistaviin töihin; itse
työnkin suoritti pääasiallisesti suomalainen mies,
sittemmin tähtitieteen professori Woldstedt,
vv. 1835-45. — Kolmiomittausta, jonka
tarkoituksena myös oli olla astemittaus, mutta jolta
puuttui tarvittava tarkkuus, vaikkakin se kyllä on
ollut hyödyksi kartoittamistöille, on vv. 1829-38
venäläisten meriupseerien suorittama
Baltialainen triangulatsioni (kolmiomittaus)
pitkin Suomenlahden rannikkoja. —
Valtiopäiväanomuksen johdosta hallituksen asettama
komitea laati vv. 1889-91 ehdotuksen maamme
karttografisten töitten perustamiseksi
kolmioverkko-jaksoille. Tämä komitea ehdotti myös
erityisen geodeettisen toimiston
perustamista, jolle toimistolle, uudistetun ja
hyväksytyn anomuksen nojalla, toinen komitea 1890
laati ohje- ja vuosirahasäännön, mutta
myöhemmin nämät ehdotukset korkeammalla taholla
hyljättiin. A. D.

Astenia (kreik. asthe’neia), voimattomuus,
heikkous.

Astenopia (kreik. asthe’neia = heikkous, ja
ōps = silmä), näön heikkous, näkemisen
vaikeutuminen, silmän ankara väsyminen kauan likeltä
katseltaessa; perustuu usein
valontaittamishäiriöihin, erittäinkin kaukonäköisyyteen (a.
accommodativa), sekä myöskin
akkommodatsionilihasten heikkouteen. M. O-B.

Asteosasto l. aste-puolisuunnikas
kartalla on ala, jota kaksi pituus- ja kaksi
leveysastetta rajoittaa. Jokainen kartta, olkoonpa
kokoonpantu kuinka monesta osasta eli lehdestä
tahansa, jos se vain kokonaisuudessaan on
piirretty samassa projektsionissa l. saman kuvaa-
mistavan mukaan, muodostaa yhteenliitettynä
yhtenäisen kokonaiskuvan. Yksinäinen lehti
tällaisesta kartasta on siis ainoastaan osa tästä
kokonaisuudesta, niinkuin useasta lehdestä tehty
seinäkartta meille osoittaa. Myös monet
vanhemmista topografikartoista, jotka usein
käsittävät satojakin karttalehtiä, ovat täten
piirretyt. Näissä on siis lehtijako vallan riippumaton
asteverkosta ja projektsionista. Uudemmat
topografikartat sitävastoin ovat n. s. asteosasto l.
astepuolisuunnikaskarttoja, joitten jokaista
lehteä rajoittaa kahden pituus- ja kahden
leveysasteen murto-osien
muodostama puolisuunnikas.
Kartoitettava ala kutakin
lehteä kohti on
valittu niin pieneksi,
että piirrettävässä
mittakaavassa
voidaan sitä pitää
täydellisenä tasona, jolle
kaikki kuvattavat
kuviot ja viivat
tulevat yhdenmukaisesti
kuvatuiksi.
W. S-m.

Aster tripolium.

Aster, asteri
kasvisuku
Compositæ-heimossa.
Tavallisesti monivuotisia,
jokseenkin isoja
kaunismykeröisiä
yrttejä. Kehräkukat
keltaisia, laitakukat sinisiä, punaisia tahi
valkeita. Suuri luku lajeja, useimmat
Pohj.-Ameriikasta. Suomen ainoa laji A. tripolium,
meriasteri, Pohjan- ja Suomenlahden rannoilla,
on yleisimpiä ja kauniimpia
merenrantakasvejamme. Joukko lajeja koristuskasveina
syyskukkina. Meidän tavallinen puutarha-asterimme
kuuluu Callistephus-sukuun.

Asterabad 1. Astrabad. 1. Maakunta
Persiassa, Kaspian-meren eteläpuolella. Rikas
metalleista, ilmanala epäterveellinen. — 2.
Pääkaupunki samannimisessä maakunnassa, n.
20,000 as.

Asteri ks. Aster ja Callistephus.

Asteriscus pygmæus ks. Jerikon ruusu.

Asteriski (kreik. asteri’skos = tähti),
tähdenmerkki (*), jota kreikkalaiset grammatikot
käyttivät käsikirjoitusten alkuperäisiä tai
myöskin huomattavia kohtia (vastakohta
obeliskille +) osoittamaan. — Viittausmerkki
kirjoissa; arkkinumeron vieressä arkin
sekundamuodon merkki.

Asteriskos ks. Asteriski.

Asterismi (kreik. astē’r = tähti), valon
taittumisesta johtuva muutamien mineraalien
ominaisuus antaa määrättyihin suuntiin
heijastuneessa tahi läpikulkeneessa valossa ympyrän
tahi tähden muotoisia kuvia.

Asteroidea ks. Piikkinahkaiset.

Asteroidit, ryhmä pieniä planeetteja, jotka
kulkevat Marsin ja Jupiterin ratojen välillä.
Ensin keksittyjä (Ceres, Pallas, Juno, Vesta)
pidetään suurimpina; vain Vesta on joskus ilman
kaukoputkea nähtävissä. Nykyään tunnetaan
n. 600 asteroidia.

Astevaihtelu, uudenaikaisessa suomen
kieliopissa, tarkoittaa saman paradigmin eri muotoja
verratessa havaittavaa, pääasiallisesti tavun
avonaisuudesta tai sulkeutuneisuudesta
riippuvaa sanansisäisen p:a, t:n, k:n vaihtelua saman
konsonantin eri pituusasteen, muiden
konsonanttien tai kadon kanssa, esim. otti ~ otin,
parempi ~ paremman, arpa ~ arvan, jalka
~ jalaton (vanha kielioppi puhui
konsonantinpehmennyksestä l.
-heikennyksestä). Tämä a. on oikeastaan osa
laajempaa vaihtelua, joka on käsittänyt, paitsi
konsonantteja (muitakin kuin yllämainittuja), myös
vokaaleja. Riippuen siitä, onko tavu ollut
korollinen vai koroton (korko ei nim. ole ollut
sidottuna sanan ensi tavulle, kuten
nykysuomessa), on sanan eri muodoissa ollut
tavattavana vaihtelua pitemmän (vahvemman) ja
lyhyemmän (heikomman) äänteen välillä; siten on
esim. sellaisessa muodossa kuin laiva i ollut
pitempi, mutta toisen tavun a lyhyempi kuin
vastaavat äänteet muodossa laivan. Tämän laajan,
heikko- ja vahva-asteisten muotojen vaihtelun
juuret ulottuvat taaksepäin aina
suomalais-ugrilaiseen alkuaikaan asti; selvimpiä jälkiä siitä
on säilynyt suomen, viron ja lapin kielissä.
Astevaihteluteorian keksijä on prof. E. N. Setälä,
joka sen ensi kerran esitti v. 1895, ja se on
hedelmöittävästi vaikuttanut koko
suomalais-ugrilaiseen äännehistorialliseen kielentutkimukseen.
A. K.

Asteverkko. Maapallomme
pallonmuotoisella kuvalla ja maailmankartoilla emme
tarvitsisi tuntea muuta kuin kaksi toistaan leikkaavaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>