- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
663-664

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

663

Astraia Astrologia

664

Astraia
tra’i-J (lat. Astræa), kreik. [-jumala istarustossa Zeukseu ja Themiksen tytär;
siirrettiin tähdeksi taivaalle.

Astrakaani 1. Ast r ali au j. 1.
Kaakkois-Venäjän kuvernementti Kaspian-meren
pohjoispuolella, 236,531 km’, 1,125,700 as. (1904).
Tasankomaa, osittain merenpinnan alapuolella,
jonka läpi Volga virtaa. Väestö on hyvin
sekalaista (venäläisiä, kasakoita, tataareja,
kirgiisejä, kalmukkeja ja saksalaisia). A. jaetaan
viiteen piirikuntaan ja on melkein kokonaan
suola-aroa suolanpitoisine järvineen (Elton,
Baskun-tsak) ja lampineen; n. 80 % maasta on tästä
syystä viljelykseen kelpaamatonta. Aroilla
sitävastoin menestyy erinomaisesti karjanhoito.
Toinen tärkeä elinkeino on kalastus Kaspian-merellä
ja Volgalla. Ilmasto on mannerilmastoa
anka-roine talvineen ja kuumine kesineen. -— 2. A.
ku-vernementin pääkaupunki, hedelmätarhojen
ympäröimällä saarella, Volgan suistossa, n. 70 km
Kaspian-merestä, 113,075 as. (1907).
Kaupungin osista on Kreml erityisesti mainittava
komeista kirkoistaan. Vilkas kauppakaupunki,
jossa kirjavanaan vilisee eurooppalaisia ja
aasialaisia. Harjoitetaan suurenmoista kalastusta
sekä nahkateollisuutta. Vientitavaroina: kalat,
kaviaari, nafta, hedelmät, nahka.
Kaspian-me-ren laivaston sotasatama. A:n merkitys ou
Keski-Aasian radan valmistuttua suuresti
kasvanut.

Astrakaani, eräs laji kähärä- ja
kiiltäväkar-vaisia mustia vuonannahkoja, joita tuodaan
Kaakkois-Venäjältä ja Lounais-Aasiasta.

Astrakaani, tunnettu omenalajien nimitys.
Suomessa viljellään kolmea yleisemmin
tunnettua tämännimistä kesäomenalajia,
nimittäin vaikeaa a., isoa kuulasta a. ja
punaista a. — 1. Valkean a:n puu
menestyy jotakuinkin hyvin ainakin Tampereella ja
Savonlinnassa saakka. Elinvoimaltaan se on
heikko ja siitä syystä usein tautien vaivaama.
Satoisuus kohtuullinen. Hedelmät ovat
keskikokoisia tai pienehköjä, litteitä ja
matalahar-juisia, silmään päin suippenevia, väriltään
viheriöitä, suotuisina kesinä hyvin vaaleita. Malto
pehmeä, useimmiten aivan kuulakka ja hyvin
mehukas sekä maultaan miellyttävä, runsaasti
sokeroitu ja miedon hapahko. Hienoin Suomessa
viljellyistä kesäomenalajeista. — 2. Iso kuulas a.
lienee näistä kestävin. Sitä viljellään esim.
Ruotsin puolella tyydyttävällä menestyksellä
aina Piitimessä (Piteässa) saakka eli
jotakuinkin samalla leveysasteella kuin Pudasjärvi
Pohjanmaalla. Hedelmät ovat hyvin isoja, litteän
pyöreähköjä, vaalean kellertäviä. Malto ja maku
jotakuinkin samanlaiset kuin edellisen. Tällä
lajilla on vain se paha puoli, että hedelmät usein
kypsyessään halkeilevat. — 3. Punainen a. Puu
ou arka. Hedelmät keskikokoisia, usein
kauttaaltaan punaisia. Malto pehmeä, useimpien
mielestä miellyttävän hapahko, mutta meillä ei
tämän lajin mausta yleensä pidetä. W. B. II.

Astrakan ks. Astrakaani.

Astrée, aikoinaan kuuluisa ransk.
paimen-romaani, täynnä idyllistä rakkautta ja
hienostelua, mutta sietämättömän pitkäveteinen. Sen
kuudesta osasta on ainakin neljä H o n o r é
d’Urffn kirjoittamaa (ilm. 1610-24).

Astrid (< As-friö), mskand. naisennimi

(= Estrid), sanan alkuosa = jumala, loppuosa =
nainen.

Astrofotografia (kreik. ustëfr = tähti, phös =
valo, ja graphein = kirjoittaa) tähtivalokuvaus,
valokuvauksen käyttäminen taivaankappaleita
tutkittaessa, vrt. Tähtitiede.

Astrofotometria (kreik. aste’r = tähti, phös =
valo, ja metron - mitta), tähtien
valovoiman-määrääminen. Tämä suoritetaan n. s.
fotometrillä, joko esim. vertaamalla tähden valovoimaa
johonkin toiseen määrättyyn tai keinotekoiseen
tähteen tahi himmentämällä tähden valo
näkymättömäksi sysäämällä eteen kiilan muotoista
himmentäjää tahi mittaamalla valokuvauslevyllä
sen kuvan suuruus.

Astrofysiikka (kreik. aste’r = tähti, ja
phy-sikf = luonnonoppi), se osa tähtitiedettä, mikä
käsittelee taivaankappalten fysikaalisia ja
kemiallisia suhteita sekä fotometrisesti määrää
tähtien valovoiman, vrt. Tähtitiede.

Astrognosia (kreik. aste’r = tähti, ja gnösis =
tieto), oppi taivaalla näkyvien tähtien nimistä
ja ryhmittymisistä. Astrognosia on
tähtitieteen esittävä osa.

Astrograf! (kreik. aste’r = tähti, ja graphein =
kirjoittaa), kone, millä mekaanisesti tai
valokuvaamalla voidaan nopeaan tehdä
tähtikarttoja.

Astrolabebai
lä’-J, suuri merenlahti Keisari

Wilhelmin maan (saks. Uuden-Guinean) [-rannikolla.

Astrolabium (kreik. astrola’bon),
Hippar-khoksen keksimä kone, millä määrätään tähtien
asemat ekliptikan suhteen. Pääasiassa
samankaltainen kuin n. s. armillaarikehät.

Astrolatria (kreik. aster = tähti, ja latre’ia =
palvelus), tähtienpalvelus, näyttää saaneen
alkunsa Babyloniassa, jossa jumalat yhdistettiin
erityisiin tähtiin, varsinkin kiertotähtiin. Sieltä
tähtienpalvelus levisi myöskin Syyriaan ja
Israeliin, jossa profeetat sitä vastustivat.

Astrologia (kreik. astrologi’a < aste’r = tähti,
ja logos = oppi), taito, jolla luultiin voitavan
tähdistä ennustaa tulevia asioita. Astrologiaa on
harjoitettu jo kaukaisessa muinaisuudessa, sen
luullaan syntyneen kaldealaisten keskuudessa.
Sen vaikuttimina ovat olleet taikauskoinen
salaisen tutkimisen halu ja se väärä otaksuma, että
ihmistä koskevat tapahtumat ovat yhteydessä
tähtien asemien kanssa. Roomassa a. oli joskus
kuten esim. keisariajalla, suuressa ar%’ossa,
mutta 14:nnell:i ja 15:nnellä vuosis. tämä taito
saavutti suurimman vaikutuksensa Euroopassa
etenkin arabialaisten ja juutalaisten
kabbalis-tien kehittämänä. 16:nnella vuosis. a. alkoi
menettää mainettaan, mutta ei vielä paljoa
myöhemminkään puuttunut tämän taidon
harjoittajia. Kullakin planeetilla luultiin olevan
erikoisia voimia, joiden vaikutukset ihmiskohtaloihin
olivat määrättyihin suuntiin käypiä. Erittäin
tärkeitä olivat konjuktsionit, tapaukset jolloin
2 planeettia tulee hyvin lähelle toisiaan. Esim.
Jupiterin ja Saturnuksen yhteentulemisen
luultiin merkitsevän hyvin tärkeitä tapahtumia.
Jakamalla taivaanpallo isoympyröillä 12 osaan
saatiin n. s. „koteja", joista ensimäistä
sanottiin elämän kodiksi. Muut olivat: onnen ja
rikkauden, veljien, sukulaisuuden, lasten,
terveyden, avioliiton, kuoleman, uskonnon, arvojen, ys-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0366.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free