- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
669-670

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asukasoikeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

669

Asukasoikeus—Asutushistoria

670

soissa, jotka ovat kohonneet kiinteisiin
asunto-oloihin, tavataan maa-asuntoja muuallakin kuin
pohjoisissa maissa; niin esim. Afrikassa n. s.
tembet. Erilaiset ilmastolliset ja
maantieteelliset olot vaikuttavat huomattavasti
rakennusaineeseen ; niin holvaavat esim. arktiset eskimot
asuntonsa usein jää- tai lumikimpaleista,
aro-seuduilla elävät kansat kattavat sen heinillä,
metsäseudussa asustavat tuohella j. n. e.
Maaperän kosteus, siitä nousevat epäterveelliset
höyryt, äkisti yllättävät tulvat y. m. sentapaiset
tosiasiat ovat arvatenkin saattaneet tekemään
asuntoja puihin ja paaluille. Jälkimäisiä, n. s.
paalurakennuksia (ks. t.) ovat monet
kansat pystyttäneet mataloille vesipohjille (ks.
tähän kuuluvia kuvaliitteitä: Asumuksia I ja II).

U. T. S.

Kehityskauden eri ajanjaksoina, eri maissa
ja eri kansoilla ja erittäinkin eri ilmanaloissa
on asumusten tarkoitus ja sisäinen sommittelu,
niiden rakennusaine ja ulkomuoto eli tyyli
hyvin vaihdellut. Niin mainitaan nykyään
yhden perheen rakennukset, joissa koko
rakennus on yhden ainoan perheen asuntona ja
tavallisesti myös yhden omistama (kaupunki-,
huvila- ja työväenrakennuksia) sekä „v u o k r
a-kasarmi t", joissa asuu useita
vuokraamak-savia perheitä ja jotka parempaa taloudellista
tulosta tavoitellen tavallisesti rakennetaan
monikerroksisiksi (esim. amer. ,,p i 1 v e n p i i r t
ä-j ä t") ja niin suuriksi kuin käytettävissä oleva
rakennusala ja rakennusjärjestys sallivat, sekä
asuntoyhtiötalot, jotka muuten
enimmäkseen ovat edellisten kaltaiset, paitsi että
yhtiölle vuokraa maksavat asukkaat ovat itse
asuntonsa suuruuteen nähden suhteellisia
osakkaita yhtiössä. vrt. Rakennustaide ja
Työväenasunnot. J. C-én.

Asukasoikeus, vakaa hallintaoikeus toisen
maahan. Vakaalla asukasoikeudella
hallitaan nykyään kruununtiloja. Kruununtilain
asukasoikeus on aikojen kuluessa kehittynyt
tavallisesta lampuotijärjestelmästä. Alkuaan
kruunu antoi maata lampuodin viljeltäväksi
määräajaksi ja sovittua vuokraa vastaan. Pian
tuli kuitenkin tavaksi, että lampuodit saivat,
poika isänsä jälkeen, häiritsemättä asua tilaa,
niin kauan kuin he täyttivät
asukasvelvollisuu-tensa. Kaarlo XI vakuutti sitten nimenomaan
vuosina 16S4 ja 1695 annetuilla asetuksilla
kruununrusthollien ja sellaisten kruununtilain
asukkaille, joista vero oli määrätty
sotilaslaitok-sen ylläpitämiseksi, että he ja heidän
jälkeläisensä saivat yhä edelleenkin hallita tilojaan, niin
kauan kuin he täyttivät asukasvelvollisuutensa.
Asukkaiden hallintaoikeus oli kuitenkin hyvin
epävakainen, kunnes helmikuun 21 päivänä 1789
annetun kunink. asetuksen 6 §, jolla on
perustuslain luonne, vakuutti kaikille kruununtilain
asukkaille, että niin kauan kuin he huoneiden ja
maan puolesta asumaansa tilaa hyvin hoitivat,
he ja heidän lapsensa saivat ne häiritsemättä
pitää mies mieheltä siinä järjestyksessä kuin
erittäin oli säädetty ja että sellaisella
asukkaalla oli oikeus ennen muita lunastaa
asumansa tila perinnöksi määrätyssä järjestyksessä.
Perinnöksiostamisesta on voimassa kunink.
asetus 19 p:ltä syyskuuta 1723 ja keis. julistus
lokakuun 4 p:ltä 1849, joiden mukaan verolle-

ostaminen voi tapahtua, jos maa on hyvin
viljelty eikä metsä ole hävitetty ja jos rakennukset
ovat lainmukaisesti kunnossapidetyt.
Perin-nöksi-ostohinta, joka voidaan maksaa joko
kerrallaan tahi kymmenen vuoden kuluessa,
suoritetaan veroparsselien kolminkertaisella arvolla
sen verohinnan mukaan laskettuna, joka on
vahvistettu lähinnä edellisenä vuonna siitä kuin
hakemus on sisäänannettu.

Nykyään on kruununtilain asukasoikeus
lähemmin järjestetty kesäkuun 6 p:nä 1883
annetulla asetuksella. Sen mukaan on kruununtilan
asukas se, joka siksi on säädetyssä järjestyksessä
otettu, ja nauttii hän hallintaoikeuttaan
hyväkseen niin kauan kuin hän hoitaa huoneita ja
tiluksia lain mukaan, mutta jos hän sen
laiminlyö tai jättää veronsa maksamatta, on hän
menettänyt asukasoikeutensa. Kuolleen
asukkaan perilliset eivät siis ilman muuta ole
kruununtilan asukkaita, vaan on heillä ainoastaan
oikeus tulla asukkaaksi hyväksytyiksi.
Asukas-oikeuden voi myynnin tahi vaihdon kautta
luovuttaa toiselle ja niinikään voi sen ulosmitata
asukkaan velasta. Mutta lahjana tai
testamentilla ei asukasoikeutta voi toiselle siirtää.
Luovutus ei kuitenkaan ole pätevä, ennenkuin
kuvernööri on sen hyväksynyt ja ostajan asukkaaksi
ottanut. Kruununtilan asukkaaksi ei oteta
ketään, joka rikoksesta on tuomittu elinkautiseen
vapausrangaistukseen tahi tuomittu syypääksi
varkauteen tahi muuhun häpeälliseen rikokseen,
olipa hän sitten saanut hallintaoikeuden
perinnön tahi siirron kautta. O. K.nen.

Asumakartano, aatelismiehen verovapaudella
omistama tila, n. s. säteritila ja erittäinkin sillä
oleva asuinrakennus, jota säterin omistaja oli
velvollinen säterivapauden menettämisen uhalla
ylläpitämään ja jonka tuli olla säterin omistajan
aseman ja arvon mukainen, vrt. Säteri,
Perinnönjako.

Asuncion [-npio’n], etelä-ameriikkalaisen
tasavallan Paraguayn pääkaupunki,
Paraguay-joen varrella; vilkas laivaliike pitkin jokea,
melkoinen kauppa; vienti: vuodat, tupakka ja n. s.
paraguay-tee. Perust. 1536. Yliopisto. 51,719 as.
(1900).

Asunnontarkastus ks.
Työväenasunnot.

Asunta, rautatieasema Jyväskylä—Haapa
mäen rataosalla Petäjäveden ja Keuruun
asemien välillä, 26 km Haapamäeltä. 5:nnen luokan
rautatie-, 2:sen luokan postiasema. IV. S-m.

Asunto, lakit. ks. Kotipaikka.

Asuntokysymys ks. Työväenasunnot.

Asunto-oikeus (h a b i t a t i o) oli
roomalaisessa oikeudessa personaaliservituutti, joka
tuotti korkeintaan elinkautisen esinekohtaisen
oikeuden asua toisen rakennuksessa, kuitenkin
vain siihen tapaan kuin toisen elätettävänä
oleva. O. K:nen.

Asurbanipal ks. Assurbanipal.

Asutushistoria on esitys jonkun maan tai
seudun vanhimmasta asuttamisesta ja asutuksen
leviämisestä siellä. Eri pitäjäin kertomukset
sisältävät tavallisesti myöskin seudun a:n.
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisemat
kertomukset eri kihlakuntain muinaisjäännöksistä
koskettelevat useimmiten a:aakin. Sitäpaitsi
voidaan käsitellä a:aa erityisissä tutkimuksissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0371.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free