- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
683-684

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Athamas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



683

Athos—Atlantin valtameri

684

Athos-niemen luostareita.

Athos (myöh. kreik. Tlagion oros = „pyhä
vuori", ven. Afon), Makedonian Kalkidiken
niemimaan itäisin, 47 km pitkä, 5-10 km leveä,
vuoristoinen haaranne, joka ainoastaan 2 km leveän
kannaksen kautta on yhteydessä manteren
kanssa ; sen eteläisimmässä osassa on 1,935 m
korkea Athos-vuori. Niemen eristetty ja juhlallinen
asema houkutteli sinne 9:nneltä vuosis. saakLa
erakkoja; siellä syntyi pian luostari toisensa
jälkeen, ja nämä yhtyivät omituiseksi
kreikkalaiseksi munkkitasavallaksi, johon sittemmin tuli
lisäksi slaavilaisia munkkiyhdyskuntia. Nykyään
on Athoksessa 20 luostaria (lavra)
linnoituksen-tapaisine rakennuksineen, 12 „skiittaa"
(ala-luostaria) ja noin 300 „kelliota" (erakkomajaa) ;
sitäpaitsi asuu joku määrä erakoita luolissa.
Munkit (5-6,000) ovat kreikkalaisia ja Balkanin
slaaveja sekä venäläisiä. Niemellä käy suuret
joukot pyhiinvaeltajia, mutta ei ainoakaan
nainen eikä turkkilainen (paitsi maaherra) saa
munkkien alueelle astua. Keskiajalla samoin
kuin 1700-luvulla A. oli kreikkalaisen opin
pääpaikkoja; siellä on vieläkin tavattoman runsaita
käsikirjoituskokoelmia (noin 10-12 tuh. nidosta).
Sen maalauskoulun tuotteet ovat hyvin haluttuja
kreikkal. kirkkoihin. Luostareilla on tiluksia ja
muuta omaisuutta monessa maassa, varsinkin
Venäjällä. J. G.

Athyrium, hiiren porras, sanikkaissuku
Pc/j/potZiaccæ-heimossa. Suomessa 3 lajia, joista
A. filix femina, naisen hiirenporras, on
yli maan yleinen etenkin varjoisilla
puronvarsilla. Juurakoista saadaan matolääkettä,
„fili-konia".

Atimia (kreik. atimi’a sanan mukaisesti =
kunniattomuus), kansalaisoikeuksien täydellinen
tai osittainen menettäminen. A:a käytettiin
muinaisen Kreikan valtioissa useanlaatuisten
rikosten rangaistuksena.

Atitlan f-ä’-J. 1. Tulivuori Guatemalassa,
Keski-Ameriikassa, 3,525 m, samannimisen
järven rannalla. — 2. A., kaupunki, 9,000 as.
A.-järven rannalla.

Atjeh (Atjih, Atjin, Atchin, saks. A
t-s c h i n, engl. A c h e e n), Alankomaihin kuuluva
Luoteis-Sumatran kuvernementti, ennen
itsenäinen valtio, joutui Alankomaille ankaran sodan

(1873-79) jälkeen: 53,222 km!, 582,175 as. (1905).
Hedelmällinen maa, reheviä metsiä;
vientitavarapa: riisi, pippuri, ja betelpähkinät; myös
kultaa, kuparia ja petroleumia. Asukkaat ovat
ma-laijeja ja tunnustavat islamin oppia. Pääk.
Kota Radja.

Atjih ks. Atjeh.

Atjin ks. Atjeh.

Atkinson [ätkinsn], Thomas William
(1799-1861), engl. löytöretkeilijä, piirustaja ja
arkkitehti; teki 19:nnen vuosis. keskivaiheilla
useita retkiä Altai-vuoristoon, Siperiaan,
Mongoliaan ja Gobin erämaahan. Näiltä
matkoiltaan hän toi mukanaan n. 600 omakätistä
piirrosta, mitkä ovat arvokkaimpana aineksena
hänen kahdessa matkakertomuksessaan.

Atlanta [atlä’nta], pääkaupunki Georgian
valtiossa, Pohjois-Ameriikassa, 104,984 as. (1904).
Bautateiden yhtymäkohta, 3 yliopistoa (2
neeke-reitä varten), harjoitetaan kone- ja
puuvillateollisuutta, puuvilla-, maissi- ja
tupakkakauppaa.

Atlantica [-a’n-], Olof Rudbeck vanhemman
(ks. t.) julkaisema kuuluisa teos, neljä osaa,
painettu Upsalassa 1675-1702; siinä koetetaan
todistaa, että Skandinaavian niemimaa on
ihmiskunnan sivistyksen vanhimpia tyyssijoja, tuttu
jo filosofi Platonille, joka tarkoittaa tätä
mainitsemallaan satumaisella Atlantis nimisellä (ks.
t.) saarella (siitä teoksen nimi), ja että
vanhojen sivistysmaiden, Kreikan, Rooman y. m.,
kulttuuri suureksi osaksi on sieltä peräisin.
[K. Grotenfelt, „Olof Rudbeckin Atlantica ja
sen tiedot suomalaisista ja lappalaisista"
(Valvoja, 1907).] K. G.

Atlantic City [atlä’ntik sitij, kaupunki New
Jerseyn valtiossa Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa. Suosittu merikylpypaikka. 27,838 as.
(1900).

Atlantin valtameri, maapalloa peittävän

valtameren osa, jota rajoittavat idässä Eurooppa,
Afrikka ja Hyväntoivonniemen kautta kulkeva
puolipäiväpiiri, lännessä Ameriikka ja Kap
Hornin puolipäiväpiiri sekä jäämeriä vastaan
pohjoisessa ja etelässä napapiirit. Nimensä on
valtameri saanut tarumaisesta Atlantis-saaresta
(ks. t.). Suuria lahtia A. ei yleensä muodosta
etelässä (mainittavin on Guinean-lahti
Afrikassa), mutta pohjoisessa on sekä suuria
meren-lnhtia että syvälle mannermaitten sisään
tunkevia välimeriä. Niistä ovat huomattavimmat
Ameriikan puolella Karibian-meri,
Meksikon-laliti ja Hudson-lahti, Euroopassa Välimeri,
Biskajan-lahti, Pohjanmeri ja sen jatkona
Itämeri, Suomenlahti ja Pohjanlahti. A:n pinta
on, lahtia lukuunottamatta, 79,8 milj. km1 (8
kertaa Eurooppa), rantojen pituus 142,300 km,
joista välimerien ja lahtien osalle tulee 98,700
km. A. on Intiau-merta hiukan suurempi, mutta
vain puolet Tyynestä valtamerestä. Kapein
kohta, Kap S. Roque-niemen (Brasiliassa) ja
Sierra Leonen (Afrikassa) välillä, on n. 2,600
km (Suomi Hangosta Utsjoelle on 1,100 km).
Syvyysauhteet: Atlantin valtameressä on
kaksi suurta, vedenalaista selännettä. Toinen
Challenger- ja Dolphin-selänne (nähtävästi
tulivuorijono) kulkee n. 2,000-3,000 m syvyydessä
keskellä merta S-muotoisena yhdensuuntaisena
molempien rantojen kanssa, Azorien ja Tristan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0378.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free