- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
685-686

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Atlantis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

6S5

Atlantis—Atlas

686

da Gunhan kautta, jakaen valtameren kahteen
(n. 4,000-6,000 m syvyiseen) suureen altaaseen.
Toinen selänne (Wyville-Thomsonin selänne, joka
luultavasti on muinaisen jäätikön päätemoreeni),
kulkee n. 500 m syvyydessä Skotlannista
Färsaarien kautta Islantiin ja Grönlantiin. Tämän
ja Norjan välistä Atlantin osaa sanotaan
Norjan-mereksi. Atlantin keskisyvyyden on laskettu
olevan 3,SOO m, suurin mitattu syvyys on
Porto-rikosta luoteiseen 8,513 m. Monin paikoin
pitkin rannikoita on laajoja matalikoita, missä
syvyys on noin parisataa metriä (New
Foundlan-din, Englannin ja Norjan ympäristöllä). Näillä
harjoitetaan mitä suurinta ja tuottavinta
kalastusta. — Lämpösuhteet ovat erilaisia eri
osissa laajaa valtamerta ja ovat suureksi osaksi
riippuvaisia merivirroista ja vallitsevista
tuulista. Veden pintalämpö vaihtelee (0 —29°),
mutta syvemmällä lämpö vähitellen tasaupi niin,
että se n. 3,650 m syvyydessä on kaikkialla
melkein sama n. — 0,5° ja + l,s°. Keskilämpö
pohj.-Atlantissa cn suurempi kuin muissa samalla
etäisyydellä ekvaattorista olevissa merissä. Sen
vaikuttaa Goli-virta. Wyville-Thomsonin selänne
estää Jäämeren kylmän veden pääsemästä
edemmäksi ; selänteen pohj.-puolella on 600 m
syvyydessä — 0,T°, eteläpuolella -f- 7°. — T u u 1 e t ja
virrat. Päiväntasaajan kohdalla on vyöhyke,
missä ilmanpaine on alhainen, tätä seuraavat
molemmin puolin, aina 35° saakka vyöhykkeet,
missä paine on korkeampi, ja sitten taas
vyöhykkeet alhaisempine ilmanpaineineen. Sen
tähden on päiväntasaajan luona tyyni vyöhyke,
tätä seuraavat pasadivyöhykkeet molemmin
puolin (koillis- ja kaakkois-pasadi) ja näitten
ulkopuolella pohj. pallonpuoliskolla lounais- ja
eteläpallonp. luoteistuulten vyöhykkeet, tahi
yhteisellä nimellä länsituulten vyöhykkeet.
Laivan, joka Euroopasta purjehtii Kap-maahan,
on ensin seurattava Euroopan rannikkoa ja
koillispasadin avulla purjehdittava
Etelä-Ame-riikkaan ja täältä pitkin rannikkoa aina
länsituulten alueelle, josta nämät vihdoin vievät sen
Afrikkaan. Tuulia vastaavat merivirrat.
Molemmin puolin ekvaattoria virtaavat idästä
länteen ekvaattorivirrat, ja niiden välillä
vastavirta lännestä itään, Guinean virta. Eteläinen
ekvaattorivirta jakaupi Brasilian rannikolla,
toinen haara kulkee etelään, kääntyy senjälkeen
itään (maan pyörimisen vaikutuksesta) ja sitten
pohjoiseen, yhtyäkseen jälleen ekvaattorivirtaan,
toinen haara kulkee pohjoiseen Karibian-mereen.
Pohjoinen ekvaattorivirta jakaupi myös; toinen
haara kulkee ulkopuolitse Antillien ympäri,
Antillivirta, toinen Antillien sisäpuolitse ja
yhtyy eteläisen ekvaattorivirran pohjoiseen
haaraan. Yhtyneinä nämä virtaavat
Sleksikon-lah-teen, jossa vesi nousee pinnalle ja virta
pur-kaupi Florida-salmen läpi, yhtyy osaan
Antilli-virtaa ja sanotaan sitä senjälkeen Golf-virraksi,
joka jatkuu aina Jäämereen. Osa Golf-virrasta
kääntyy itään ja lopuksi etelään yhtyäkseen
jälleen pohj. ekvaattorivirtaan. Täten
syntyneessä pyörrevirrassa on n. s. Sargasso-meri.
New Foundlandin luona kohtaa Golf-virta
kylmän Labrador-virran, joka jatkaa kulkuaan
osittain etelään päin pitkin Ameriikan rannikkoa
(ameriikkalaisten „Cold wall"). Pitkin
Grönlannin itärannikkoa kulkee samanlainen kylmä

virta. - - A. on kaupallisessa suhteessa tärkeä.
Jo vanhalla ajalla harjoitettiin laivakulkua
Euroopan länsirannikoilla, mutta vasta sen jälkeen
kuin Ameriikka ja meritie Intiaan löydettiin, on
A:n merkitys kauppamerenä nopeasti kasvanut
ja nykyään, höyrylaivojen tultua käytäntöön,
tullut kerrassaan suurenmoiseksi. Etenkin on
yhteys Euroopan ja Ameriikan välillä vilkas.
Ensi sijassa lukuisat englantilaiset ja
saksalaiset, mutta toisessa myöskin ranskalaiset,
italialaiset, ameriikkalaiset y. m. höyrylaivalinjat
välittävät tätä yhteyttä. Eurooppa lähettää
tehdastavaroitaan Ameriikkaan, Ameriikka
pääasiassa viljaa ja raaka-aineita, mutta viime
aikoina myös eräitä teollisuuden tuotteita
Eurooppaan. Kulttuurin kannalta on A:n välittämä
vuorovaikutus vanhan ja uuden maailman
välillä myöskin erittäin tärkeä. — Suurenmoinen
on myöskin laivaliike Euroopasta Länsi- ja
Etelä-Afrikkaan. — A:n ensimäinen
sähkölennä-tinkaapeli laskettiin v. 1866 (Valentiasta
Irlannista New Foundlandiin), nykyisin on niitä
useita sekä Euroopan ja Pohj.-Ameriikan (15)
että Afrikan ja Et.-Ameriikan (3) välillä.
Tärkeimmät Atlantin merisatamat ovat
Euroopassa: Liverpool, Glasgow, Lontoo, Hampuri,
Bremen, Amsterdam. Rotterdam, Antwerpen,
Havre, St. Nazaire, Bordeaux, Lissabon, Cadiz;
Ameriikassa: Quebec, New York, Boston,
Baltimore, New Orleans, Bahia, Rio, Montevideo, ja
Bouenos Aires; Afrikassa Kap kaupunki.

V. K-o. & K. R. B.

Atlantis [-i’-], tarunomainen saari, josta
Platon on kertonut Timaios ja Kritias
nimisissä dialogeissaan. Vanha egyptiläinen pappi
oli muka ateenalaiselle Solonille kertonut, että
muinoin oli Atlantin-meressä, Herakleen
patsaiden (Gibraltarin salmen) ulkopuolella ollut
A. niminen manner, laajempi kuin Aasia ja
Libya (Afrikka) yhteensä. Siellä oli ollut ylen
mahtava ja kaikin puolin vauras liittovaltio.
9,000 vuotta ennen Solonin aikaa oli muka sieltä
päin tehty suuri valloitusretki Välimeren maita
vastaan, mutta silloin olivat Ateenalaisten
esi-isät urhoollisesti torjuneet uhkaavan vaaran.
Atlantiin kansassa oli sittemmin päässyt
valtaan tapainturmelus; lopulta koko saari oli
kauhean maanjäristyksen tuhoamana vajonnut
mereen. O." E. T.

Atlantit ks. Atlas.

Atlantosaurus ks. A
t-1 a s 1 i s k o.

Atlantti ks.
Atlantin valtameri.

Atlas
ä-j, [-kreikkalaisessa tarustossa titaani
Iapetoksen ja okeanidi
Klvmenen poika, joka
hartioillaan kannatti
tai-vaanlakea tai tuki niitä
pylväitä, jotka erottavat
taivaan ja maan.
Käydessään noutamassa
hes-peridien omenia saapui
hänen luokseen Herakles,
joka kantoi
taivaankantta, sillaikaa kuin A. oli
niitä hakemassa.
Ratsio-nalistisen taruntulkinnan

Atlas Farnese.
Napolin museossa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0379.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free