- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
687-688

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Atlantis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

687

mukaan A. oli kuningas, jonka Perseus Medusan
pään avulla muutti hänen nimeään kantavaksi
Atlas-vuoreksi. Kreikkalaisten maailmankuvan
laajetessa oli näet A:n tarun toiminta siirtynyt
siirtymistään länteen päin, kunnes se liittyi
mainittuun, Valtameren ääreiseen pilviä
pitävään vuoristoon. — Rakennustaiteessa sanotaan
atlanteiksi voimakkaita miehenkuvia, joita
käytetään kannattimina rakennuksissa. E. Ii-n.

Atlas 1. a 11 a n 11 i, Mercatorin (ks. t.)
käytäntöön ottama nimitys, joka annetaan maa-,
vesistö- tai tähtikarttakokoelmalle tai
tieteelliselle kuvateokselle. Tällaisten teosten kannessa
tai nimilehdellä oli usein kuvattuna maapalloa
hartioillaan kantava titaani Atlas (ks. t.) ; siitä
nimi.

Atlas, tavallisessa puheessa kiiltävä
silkkikangas, jonka sidos on ponisi (Satiini).
Kangas-tekniikassa käytetään sitä usein merkitsemään
pomsisidoksella kudottuja kankaita
raaka-aineesta huolimatta. Niinpä villa-atlas merkitsee
5-vartisella pomsisidoksella kudottua kangasta,
jonka loimi ja kude ovat yksinkertaista
kampa-lankaa. Silkkikutomossa a. merkitsee
8-varti-sella pomsisidoksella kudottua kangasta, jonka
loimi on parempaa organsiini- ja kude
trom-silkkiä. E. J. S.

Atlas, anat., ylin kaulanikama.

Atlaskivi 1. a 11 a s-s ä 1 p ä, hienosäikeinen,
silkinkiiltoinen kalkkisälvän muunnos.

Atlaslisko (Atlantosaurus), 36 m pituinen
kasveja syövä matelija ylemmistä
jurakerrok-sista.

Atlaspaperi 1. satiinipaperi, peitattu
ja talkkijauhoilla kiiltopintaiseksi tehty
koru-paperilaji. V. V.

Atlaspuu on ruskeata, keltaista, punertavan
juovikasta, kiiltävää puuta, jota käytetään
hienoihin puusepäntöihin. Sitä saadaan
muutamista kuuman vyöhykkeen puulajeista
(Chloro-xylon). Nimi johtunut sen atlas-(silkki ) kiillosta.

Atlas-vuoret, Pohjois-Afrikassa. muodostavat
2,300 km pitkän ja 200-400 km leveän
vuoristoalueen, joka, kulkien koillista suuntaa
yhdensuuntaisissa jonoissa Marokon, Algerian ja
Tunisin kautta, ulottuu Atlantin rannikolta lännessä
Vähän-Syrtin lahteen idässä. Sillävälin kuin
Afrikka muissa osissaan on tyypillistä
penger-vuorimaata, ovat nämät tertiääriajalla ja
aikaisemminkin vahvasti poimuutuneet ja
lähentelevät rakenteessaan Apenniineja (ks. t.). Ne
kuuluvat siis geologisesti ja orografisesti
Etelä-Espaujan ja Italian vuoriin, joista vain kaksi
mttalaa ja myöhään syntynyttä salmea ne
erottaa. A.-vuoret ovat Alppeja matalammat eivätkä
ulotu lumirajaan. Ne kulkevat yleensä
kahdessa yhdensuuntaisessa jonossa. Lounaassa
kohoavat Korkea-A., jolla on korkein huippu, Ari
Ajas, 4,300 m, sekä Anti-Atlas, n. 3-4,000 m.
Polij.-Mnrokossa kulkee Pieni-Atlas 1. er Rif,
1,800 m, ja pitkin rannikkoa, Gibraltarin
salmelle, Keski-Atlas, n. 4,000 m:iin. Algeriassa
on Teli-Atlas (ks. Algeria) n. 2,300 m ja
Suuri-1. Saharan Atlas, jotka yhtyvät Tunisissa.
Näitten molempien jonojen välissä sijaitsee
aronta-painen ylätasanko laskujoettomine
suolajärvi-neen, sot-alue, 800-1,100 m korkealla. A.-vuoret
viettävät jyrkästi Välimereen, joka täällä on
n. 2-3,000 m syvii, sekä Saharaan, missä vuorten

688

juurella tavataan vajoamisalueita, depressioneja,
aina — 29 m (merenp. alla). 11’. S-m.

Atleetti (kreik. athlete’s < athlon =
kilpapal-kinto). Näin nimittivät kreikkalaiset
voimailijaa, joka
harjoitti ruumistaan ottaakseen osaa
julkisiin urheiluihin
ja
kilpaleik-keihin. Atleetit harjoittivat
kaikkia
voi-mailumuotoja,
mutta
etenkin nyrkkiotte-lua ja pankra-tionia (vapaaottelua) ; harjoitusaika oli pitkä ja vaivaloinen ;
harjoituksia, tapojen yksinkertaisuutta ja
nautinnoista luopumista vaadittiin. — A t 1
e-t i i k k a muodostui erikoiseksi opintoalaksi,
joka kuitenkin Rooman vallan kukistuessa
joutui unhotuksiin. vrt. Paini ja Voimailu.

-Iskm-,

Atmiset tuuliruusut (kreik. atmo’s = usva),

graalillisia tauluja tai kuvioita, jotka osoittavat
vesihöyryjen painon eri tuulensuuntien
vallitessa.

Atmolyysi (kreik. atmo’s = usva, ja lyein =
irroittaa), kaasuseoksen, esim. ilman, eri osien
toisistaan erottaminen pusertamalla se jonkun
huokoisen aineen läpi.

Atmometri 1. atmidometri (krsik.
atmo’s = utu, ja metron = mitta), haihtumismittari,
koje, joka osoittaa sen vesimäärän, joka
määräajan kuluessa haihtuu määrätystä vesipinnasta.

Atmosfäriilit (vrt. Atmosfääri), ilman
kaasumaiset osat: happi, typpi, hiilihappo,
vesihöyry, ammoniakki, otsoni y. m.

Atmosfääri (kreik. atmo’s-usva, ja spliaira =
pallo). 1. Ilmakehä (ks. t.), ilma. — 2.
Ilmakehän keskimääräinen paine, mikä vastaa noin
760 mm korkean elohopeapatsaan painetta
pohjaansa vastaan, mikä on 1 ein2 suuruista pintaa
kohden 1,033 kg; käytetään kaasujeu ja
höyryjen paineen yksikkönä. Kun siis sanotaan esim.
höyryllä olevan 7 a:n paineen, niin se merkitsee
sitä, että höyry painaa esiin. 1 cm1 suuruista
alaa yhtä kovasti kuin 1 cm*:n läpimittainen
7 x "60 = 5,320 mm korkea elohopeapatsas, siis
7 x 1.088 = 7,23 kg:n voimalla.

Atoksinen vkreik. kielteinen o, ja toksiko’n =
myrkky), myrkytön.

Atolli ks. Koralliriutat.

Atomi, kem., (kreik. atomos = jakamaton <
kielteinen a. ja temnein = leikata), alkuaineen
hiukkanen, jota ei voida jakaa pienempiin
osasiin. ks. Atomit e o r i a.

Atomiarvo, kemiallinen arvo,
vale n s s i, alkuaineitten atomien kyky sitoa tai
korvata määrätty määrä vetyatomeja. Vedyn
atomi pidetään yksikkönä ja itse vetyä
sanotaan yksiarvoiseksi. Samoin nimitetään
yksiarvoisiksi kaikkia niitä alkuaineita, joiden
atomit saattavat joko sitoa tai korvata ainoastaan
1 vetyatomin tai sen kanssa samanarvoisen
atomin. Jos jonkun alkuaineen atomi saattaa
sitoa tai korvata 2 yksiarvoista atomia, on se

Atlas—Atomiarvo

Atleetteja (Firenze.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0380.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free