- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
693-694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Atšinsk ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

693

Atsinsk

:—Attår

694

Atsinsk, kaupunki Etelä-Siperiassa
Jeniseis-kin kuvernementissa Tsulym-joen ja Siperian
radan varrella, 6.699 as. (1900).

Atsimut (arab.), kaari taivaanrannalla
puoli-päiväympyrän ja tähden kautta kulkevan
pysty-ympyrän välillä; myös kulma näiden
ympyröiden välillä; lasketaan alkaen etelästä lännen,
pohjoisen ja idän kautta 0°-360°. —
Atsimut-ympyrä, vaakasuora, asteisiin jaettu ympyrä
tähtitieteellisissä koneissa atsimutin
mittaamista varten. — Atsimutaalikone, kone,
jonka avulla atsimut määrätään.

Atsobentsoli, eräs bentsolin (ks. t.)
typpi-derivaatti, syntyy, kun nitrobentsolia
pelkistetään natriumilla tai natriumamalgamilla
alko-holiliuoksessa tai myös sinkkijauholla ja
natron-lipeällä; oranssinpunaisia kiteitä; typpihapon
vaikutuksesta saadaan siitä nitroatsobentsolia ja
ammouiumsulfidin vaikutuksesta
amidoatsobent-solia („aniliinikeltaista"), josta väkevän
rikkihapon avulla saadaan värinä („happokeltaista")
käytetty sulfonihapposeos. S. K-i.

Atsoinen (kreik. kielteinen a, ja tsöo’s =
elävä), eloton ; atsoinen muodostuma =
arkeiset muodostumat (ks. t.).

Atsoospermia (kreik. kieltävä o, tsöon = elävä
olento, ja sper ma = siemen), miehen
hedelmättömyys, joka johtuu siittiöiden puutteesta.

Atsoväriaineet, keinotekoisesti valmistettuja,
orgaanisia väriaineita, joiden kromoforina on
atsoryhmä — N = N —. Auksokromi-ryhminä
ovat esim. NH,= ja OH = ryhmät — amido- ja
oksyväriaineet (ks. Väriaineet). —
Valmistetaan käsittelemällä diatsoyhdistyksiä (jotka
syntyvät typpihapokkeen vaikutuksesta
primäärisiin amiineihin) amiineilla, fenoleilla tai
sulfo-hapoilla. Yksinkertaisemmat atsoväriaineet ovat
keltaisia, oranssin värisiä tai punertavia.
Tummanpunaisissa ja sinisissä a.-väriaineissa on
tavallisesti kaksi atsoryhmää. Sellaisia saadaan
diatsoteeraamalla yksinkertaisia atsoyhdistyksiä
typpihapokkeella ja antamalla jonkun amiinin
tai fenolin vaikuttaa tällöin muodostuneeseen
diatsoyhdistykseen. Yleensä voidaan sanoa, että
molekylipainon lisääntyessä väri muuttuu
järjestyksessä: keltainen, oranssinvärinen,
punainen, violetti, sininen. A:ita käytetään villaa,
silkkiä ja myös puuvillaa värjättäessä;
kangas-painossa käj-tetään niitä hyvin paljon.
A.-väri-aineilla on kaupassa mielivaltaisesti valittuja
nimiä. Lisäksi on otettu kirjaimia, kuten O
(oranssi), R (punertava), Y (kellertävä).
Värin voimakkuus merkitään numeroilla.
Tärkeimpiä ovat: aniliinikeltainen, krysoidiini,
he-liantiini, resorsiinikeltainen, kongopunainen,
at-sosininen. S. K-i.

Atsoyhdistykset (ransk. azote = typpi),
typpipitoisia orgaanisia yhdistyksiä, joissa
tavallisesti on kaksi aromaattista radikaalia (esim.
fonyli, naftyli) kahden typpiatomin
ylidistä-minä (—N = N—). Niitä saadaan pelkistämällä
aromaattisia nitroyhdistyksiä alkaalisessa
liuoksessa. Vähemmässä määrin muodostuu a:iä,
kun aniliineja hapetetaan. Usein valmistetaan
atsoyhdistyksiä seuraavalla tavalla: aniliinia
käsitellään typpihapokkeella; saadaan
diatsoyhdis-tys; tähän annetaan aniliinin tai fenolin tai
aromaattisen sulfohapon vaikuttaa, jolloinka
atso-yhdistys muodostuu. Ovat värillisiä, kiteisiä.

Attagenus pellio.

Atsuuri (arab. al-azurd - sininen),
lasuuri-kivi 1. kuparilasuuri (ks. t.), myös ultramariini
ja tummansininen kobolttilasi. Atsuurisini,
tai-vaansini.

Attacca [-a’k-] (it. = „yhdistä!", „sido!"),
mus., merkitään sonaatin tai muun
sarjasävel-lyksen yksityisen osan loppuun, ellei pidetä lomaa
ennen seuraavan osan alkamista, vaan viimeisen
sävelen kajahdettua on heti jatkettava.

Attaché [-se’] (ransk.), ks. Attasea.

Attagenus,
kovakuoriais-suku. A. pellio, 4-5 mm pitkä,
musta, 2 valkoista pilkkua
peitinsiivissä; joskus hyvin
vahingollinen. Ruskea toukka,
jonka takaruumis on
varustettu pitkällä sukaistupsulla,
hävittää turkiksia,
karva-mattoja y. m. U. S-s.

Attalea, sulkapalmusuku Etelä- ja
Keski-Ameriikasta. A. funiferau, p i a s s a b a p a
1-m u n, laajenneiden lehtiruotityvien karkeita
syitä, ,,piassaba"-kuituja, punotaan köysiksi tahi
käytetään harjoihin ja luutiin. A. Cobunea
pähkinöiden kivikovasta kuoresta sorvataan
nappeja, rukousnauhahelmiä y. m. A. excelsan,
urikurupalmun, öljvnpitoiset hedelmät ovat
syötäviä.

Attalos (lat. Atialus), usean Pergamonin
kuninkaan nimi. 1. A. I S o t e r, hallitsi 241-197
e. Kr. Kohta hallitsijaksi päästyään A.
saavutti Kaikos-virran luona ratkaisevan voiton
Vähää-Aasiaa ahdistavista galatalaisista
(gallialaisista), jonka jälkeen hän otti kuninkaan
nimen. Sittemmin hän vaihtelevalla onnella kävi
pitkällisiä sotia Syyrian kuninkaita Seleukos
III:ta ja Antiokhos III:ta („Suurta") sekä
heidän sotapäällikköään Akhaiosta vastaan, joka
oli tekeytynyt itsenäiseksi hallitsijaksi.
Myöhemmin A. yhtyi Aitolian liittoon sekä
roomalaisiin, joita uskollisesti auttoi sodissa
Makedonian kuningasta Philippos V:tä (III)
vastaan, kunnes hän kesken toista
makedonialais-sotaa äkkiä kuoli, 197 e. Kr. Gallialaisista
saamansa voiton muistoksi A. pystytti Pergamoniin
joukon taideteoksia ja pani alulle suuren
Zeuksen alttarin rakentamisen. Samoin kuin
seuraajansa, A., paitsi taiteita, suosi myös tieteitä ja
kirjallisuutta. — 2. A. II Philadelphos
edellisen poika, hallitsi 159-138 e. Kr. — 3. A. III
Philometor, edellisen veljenpoika (tai
mahdollisesti poika), hallitsi 138-133 e. Kr. Kun A.,
jonka kerrotaan enimmäkseen harjoittaneen
tieteitä ja taiteita, mutta olleen luonteeltaan
omituinen, 38 vuoden vanhana kuoli, havaittiin
hänen testamentissaan määränneen Rooman
kansan valtakuntansa ja suurten rikkauksiensa
perilliseksi. E. R-n.

Attalus, Länsi-Rooman keisari, jonka
Länsigoottien kuningas Alarik 409 j. Kr. nosti
valtaistuimelle, tehden hänet Honoriuksen
vasta-keisariksi. Seuraavana vuonna Alarik
kuitenkin erotti hänet, mutta 414 A:n onnistui
uudelleen saada keisarinarvo. V. 415 A. joutui
Honoriuksen käsiin, joka lähetti hänet maanpakoon
Liparian saarille. E. R-n.

Attär („rohtojen kauppias"), Muhammed
F e r I d-e d d i n (1119-1230), Persian suurin
mystillinen runoilija. Hänen kuuluisin teok-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0383.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free