- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
697-698

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Attila ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

697

Attila—Aubigné

698

Saksalaisten tarinoissa A. säilyi Etzel
(skandinaaveilla Atle) kuninkaan nimellä ja sai heiltä
liikanimen Godegisel (s. o. Jumalan vitsa), joka
hyvin ilmaisee sitä tunnetta, jota A.
aikalaisissaan herätti. [A. Thierry, „Histoire d’Attila et
de ses successeurs" (myöskin saksaksi).]

K. G.

Attila (unk. atilla), unk. kansallispukuun
kuuluva lyhyt, nyörikoristeilla varustettu takki;
husaarintakki.

Attis (Atys), jumalaisolento, jota alkuaan
palveltiin Fryygiassa ja Lyydiassa, sittemmin
Kreikassa ja myös
Roomassa. Tarun mukaan A.
oli ihana nuorukainen, jota
jumalten emo, Kybele,
lempi. Kuir jumalatar
surmasi A:n rakastetun,
joutui A. mielipuoleksi ja
runteli itsensä kuoliaaksi,
jonka jälkeen Kybele
harhaili maita mantereita
häntä etsimässä. A:n
palvelus liittyi Kybelen
kulttiin ja siihen kuului
hurjia surumenoja, joiden
kestäessä hänen pappinsa
(G a 11 i) haltioissaan
itseään silpoivat ja joita
seurasi yhtä hillitön
ilojuhla. E. R-n.

Attitydi (ransk. attitude), itsetietoisesti
ilmeikäs taiteellinen ruumiinasento, vars.
kuvaelmissa.

Attius ks. Accius.

Attok (Atak), kaupunki ja linnoitus
brittiläisessä Itä-Intiassa, Punjabin maakunnassa,
vastapäätä Kabulin laskua Indus-jokeen.
Paikalla on suuri sotajoliteellinen merkitys, se kun
on Etu-Aasiasta Intiaan kulkevan valtaväylän
varrella (Kabulin laaksossa).

Attorney [ataa’ni], asianajaja, joka
Englannissa valmistelee asian, mutta ei itse esiinny
oikeuden edessä.

Attraktsicni (lat. attra’liere = vetää luo),
kahden kappaleen välinen vaikutus, mikä
ilmenee siinä, että ne ilman ulkonaista syytä
pyrkivät lähenemään toisiaan. Luonnossa esiintyvän
a:n syyt ovat usein hyvin monimutkaiset.
Sellainen on esim. sähköisten kappalten ja
mag-neettipoolien välinen a. Tavallisesti käsitetään
a:lla taivaankappalten ja niiden osien välistä
n. s. vetovoimaa, mikä maan ja sen pinnalla
olevien esineiden kesken ilmenee painovoimana.
Tämän syytä ei osata selittää. A:iin lasketaan
vielä n. s. molekylaariset attraktsionivoimat:
kohesionivoima, mikä pitää kappaleen osat
koossa, adhesioni- eli tartuntavoima, joka
vaikuttaa esim. sen, että vesi tarttuu astian
seinämiin, kemiallinen taipumus, mikä vaikuttaa
kemiallisissa ilmiöissä. Yleisen a.- 1.
vetovoimalain keksi kuuluisa englantilainen Isak
Newton 17:nnellä vuosisadalla.

Attributiivi ks. Attribuutti.

Attribuutti (lat. attribü’tum = lisätty),
lisä-määräys 1. lisä, välittömästi (ilman verbin apua)
substantiiviin liittyvä määräys:
adjektiivi-attri-buutti (esim. valkoisen paidan avatusta
aukeamasta paistoi ruskea, voimakas rinta), substan-

tiivi-attribuutti (esim. ee]ioksemme Kalevala on
käännetty monille kielille) ja
genitiivi-attri-buutti 1. attributiivi (esim. hauen pää ja
halon pää, siian pää ja sian pää). A. K.

Taiteessa a:lla tarkoitetaan
tunnusmerkkiä 1. symbolia, jolla huomio käännetään
johonkin taideluoman pääominaisuuteen; esim.
Posei-docin kolmikärki. — Filosofiassa a.
tarkoittaa olion olennaista ominaisuutta.

Attritio [ tri’tiöj (< lat. terere = kuluttaa),
roomalaiskatolisen kirkon oppijärjestelmässä
sellainen epätäydellinen katumus, jota ei ole
aiheuttanut suru synnin tähden, vaan yksistään
rangaistuksen pelko. Oikea, siveellisistä syistä
lähtevä katumus on eontritio. J. G.

Attu, vanha kartano Paraisten pitäjässä,
mainitaan jo 1400-luvulla, ollut Skalm-, Stålarm-,
Stälhandske- y. m. sukujen hallussa.

Atulat, pienet, terävillä leuoilla varustetut
hohtimet, joita käytetään metallilankojen
poikki-leikkaamiseen.

Atunmaa 1. A 11 u 1 a n d e t, saari lähellä
Turkua.

Atwood [ätüd], George (1745-1807), engl.
fysiikan tutkija. Keksi hänestä nimensä
saaneen pudotuskoneen.

Atys ks. Attis.

Au, kullan (aurum) kem. merkki.

Aubade [obä’d] (ransk.), trubaduuriajan
aamuserenadi.

Aubanel [obane’1], Joseph Marie Jean
Baptiste Théodore (1829-86),
uusproven-celainen runoilija, Félibre-liiton huomatuimpia
jäseniä, osoittautui rakkaudenruuoissaan „La
miougrano entraduberto" („Puoliavoin
granaattiomena") aito lyyrikoksi, jossa kaipauksen
tuskan alla hehkui ja leimusi valtava liekki ja
joka pystyi luomaan sattuvia värikkäitä kuvia.
Paitsi runoja hän kirjoitti myös näytelmiä.
[Legrén (1894) ja Weiterin (1901) kirjoittamia
elämäkertoja.]

Aube [Ob]. 1. Seinen oik. syrjäjoki. —
2. Departementti koillisessa Ranskassa, käsittää
osia Champagnesta, Bourgognesta ja Ile de
Fran-cesta, 6,026 km3, 243,670 as. (1906). Pohjoisosa
hedelmätöntä, kaakossa hedelmällisiä laaksoja,
joissa viini hyvin menestyy. Huomattava
rauta-ja pumpuliteollisuus. Pääkaupunki Troyes.

A. ’R. B.

Auber [obä’rj, Daniel Francois
Esprit (1782-1871), kuuluisa ransk.
oopperasävel-täjä, yli puolen vuosisadan ransk. opéra
comi-quen etevin edustaja, Cherubinin ja Boieldieun
oppilas, saavutti maineensa oopperalla „Porticin
uykkä" (1828), joka yhdessä Rossinin „Wilhelm
Teliin" kanssa merkitsi suuren oopperan
muotojen muuttumista ja kansanvaltaista
vapauden-rakkautta uhkuvana, saavutti poliittisenkin
merkityksen, se kun innostutti mieliä 1830:n
vallankumouksen edellisellä ajalla. A:n muista
teoksista mainittakoon „Fra Diavolo" (1S30;
Suomessakin esitetty) ja „Le macon" („Muurari";
1825) ; kaikkiaan hän on säveltänyt 80 oopperaa.
A. oli akatemian jäsen ja (v:sta 1842) Pariisin
konservatorin johtaja.

Aubergine [obärzi’n] (ransk.), kiinalainen tai
japanilainen sinipunaiseksi lasitettu saviastia.

Aubigné fobinjC], Théodore Agrippa d
(1550-1630), ransk. kirjailija, hugenottien ete-

Attis.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0385.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free