- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
705-706

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Augusta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

706

Augustinus—Augustus

708

valittiin 1607 Puolan kuninkaaksi. Venäjän ja
Tanskan liittolaisena A. yhtyi 1700 suureen
Pohjoismaiden sotaan
Kaarle XII:tta
vastaan, mutta joutui
tappiolle, jonka
jälkeen Puolan
valtiopäivät julistivat 1704
hänet kruunun
menettäneeksi, ja A:n
täytyi itsensä 1706
Altranstädtin
rauhanteossa siitä
luopua. Pultavan
taistelun jälkeen hän
kuitenkin ryhtyi
jälleen sptaan ja voitti
kruununsa takaisin.
A. oli loistoa
rakastava, kevytmielinen
hallitsija, jonka lukuisista lemmikeistä Aurora
von Königsmark on tunnetuin. Vartaloltaan hän
oli kookas ja ruumiinvoimiltaan väkevä, jonka
tähden häntä onkin nimitetty A. Väkeväksi.

2. A. III (1696-1763), edellisen poika ja
seuraaja, vaikka Puolassa vasta 1736 n. s. Puolan
perimyssodan päätyttyä tuli yleisesti
tunnustetuksi. Hallitusasioista ei A. suuresti välittänyt,
vaan jätti ne suosikkiensa käsiin. Saksissa
hallitsi täten melkein itsevaltiaasti kreivi Brühl.
Preussin ja Itävallan sodissa A. oli milloin
toisella, milloin toisella puolella. Puolassa hänen
liittymisensä Venäjään lisäsi Venäjän
vaikutuksen kasvamista. (K. G.)

Augusta [ogö’sta], 1. Maine-valtion
pääkaupunki Yhdysvalloissa Kennebec-joen varrella,
11,683 as. (1901). Puuvilla- ja paperitehtaita.
— 2. Kaupunki Yhdysvalloissa, Georgian
valtiossa, Savannah-joen varrella, 39,441 as.
Puuvilla- ja öljytehtaita.

Augusta (lat.), „korkea", liikanimi, joka
ensin annettiin keisari Augustuksen leskelle
Li-vialle, sitten sen omaksuivat Rooman
keisarinnat ja vihdoin keisarillisen perheen naisjäsenet.

(K. J. HJ

Augusta, Marie Louise Katharina
(1811-90), Saksan keisarinna, Sachsen-Weimarin
herttuan Karl Friedrichin tytär, 1829 naitu
prinssi sittemmin keisari Wilhelm Iille,
Fredrik Ulin äiti. Mainittu Bismarckin
vastustajaksi.

Augusta, usean roomalaisten keisarien tai
keisarinnain perustaman kaupungin nimi, esim.
A. prætoria (Aosta), A. Taurinorum
(Turin), A. Treverorum (Trier), A. V i
n-delicorum (Augsburg).

Augustana
tä’-J ks. Augsburgin [-uskontunnustus.

Augustana-synodi [-tä’-] (nimi, joka johtuu
tunnustuksesta Confessio uugustana), v. 1860
Chicagossa Ameriikan ruotsalaisten ja
norjalaisten seurakuntien kesken perustettu liitto. Sillä
oli pappiskoulu, joka ensin oli Chicagossa, sitten
Paxtonissa, josta se siirrettiin Rock Islandiin.
1870 norjalaiset kielellisten erimielisyyksien
vuoksi erosivat siitä ja perustivat oman
synodinsa. A.-synodiin kuului 1890 582
seurakuntaa, 292 pappia ja 76,000 ripillä käyvää jäsentä.

(J. G.)

23. Painettu »7,09.

Auguste Victoria (s. 1858), Preussin
kuningatar, Saksan keisarinna, Augustenburgin
herttuan Fredrikin tytär, 1S81 prinssi,
sittemmin keisari Wilhelm Ilin puoliso.

Augustenborg. 1. Linna Als-saarella; sen
rakensi 1600-luvun keskivaiheilla herttua Ernst
Günther, joka antoi sille nimen puolisonsa
Glücksborgin Augustan mukaan. Nykyistä
rakennusta, 1700-luvun loppupuolelta, käytetään
saksankielisenä opettajaseminaarina. -—• 2.
Vanhempi haara Holsteinin herttuasukuun kuuluvaa
llolstein-Sonderburgin haaraa, herttua Ernst
Güntheristä polveutuva, sai nimensä Als-saarella
olevasta Ain linnasta.

Augusti [-gu’s-] (lat.), oik. A. mensis,
Augustuksen kuukausi; elokuu.

Augustinolaismunkisto, munkkikunta, joka
seuraa n. s. Augustinuksen sääntöä (regula
Augustini). Kirkkoisä Augustinus ei laatinut
mitään munkkisääntöä, mutta eräässä kirjeessä
Hippon nunnille ja saarnoissaan hän antoi
luostarielämää koskevia ohjeita. Näiden pohjalla
syntyi myöhemmin useita luostarisääntöjä, joille
annettiin hänen nimensä. Tunnetuin on Regula
Augustini, jonka lJominicus 1216 omaksui
mun-kistolleen. Myöskin muut sen hyväksyivät
itselleen (esim. n. s. Augustinolais-erakot).
Innocen-tius IV yhdisti v. 1243 useimmat tällaiset
munk-kipiirit yhdeksi Augustinolaiskongregatsioniksi,
yhteisen „Augustinuksen säännön" alle.
Fransiskaanien ja dominikaanien rinnalla A. on
huomattavin kerjäläismunkisto. Kurin
rappeutuessa keskiajan lopulla sääntö uudistettiin
muutamissa luostareissa koko ankaruudessaan.
Tällaiseen ankaran suunnan augustinolaisluostariin
Luther meni munkiksi ruvetessaan.

Augustinus [-ti’-] A u r e 1 i u s (354-430 j. Kr.),
vanhan kirkon suurin opettaja, synt. Tagasten
pienessä
kaupungissa Numi-diassa. Hänen
isänsä,
Patri-cius, oli
pakana, mutta
äitinsä, Monica,
harras
kristitty. Hyvälah-jainen kuu oli,
sai A.
sivistyksensä etevimpien opettajien
johdolla
Karthagossa, mutta joutui
samalla tässä [-maailmankau-pungissa paheiden pyörteisiin.-]
{+maailmankau-
pungissa pahei-
den pyörtei-
siin.+} Ciceron
Hortensius
kirjan herättämänä A. rupesi tavoittelemaan
korkeampia elämänihanteita, mutta joutuikin
pitkäksi aikaa manikealaisen haaveellisen
uskonnollisuuden pauloihin. Suoritettuaan loppuun
opintonsa A. tuli itse kaunopuheisuuden
opettajaksi ensin Karthagoon, myöhemmin Milanoon,
jossa hänellä oli valtion
kaunopuheisuudenopet-tajan virka. Täällä hän luopui
manikealaisuu-desta, oli jonkun aikaa uusplatonilaisuuden kan-

Aug. Schetlerin taulu „Augustinus ja
hänen äitinsä Monica".

August II.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0389.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free