- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
709-710

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Auguurit ... - Aulanko

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vallanaikuiset valtionlaitokset pysytettiin
ennallaan, mutta korkeimmat virat ja
luottamustoimet yhdistettiin vähitellen A:n persoonaan.
Imperatorina hänellä oli käsissään koko
valtakunnan sotajoukkojen ylijohto sekä
rajamaakuntien hallinto (proconsulare imperiuin).
Cen-sorivaltansa nojalla (præfectura, morumj hän
poisti senaatista arvottomat ja epämieluisat
jäsenet sekä siirsi sinne uudet. Konsulinvirasta
hän luopui v. 23, mutta pidätti edelleen jo ennen
saamausa tribuunin virkavallan (tribunicia
po-testas), jonka kautta hänen persoonansa oli
loukkaamaton ja hän saattoi tehdä
lakiehdotuksia sekä kiellollaan estää jokaisen päätöksen
toimeenpanemista. Tulemalla ylimmäiseksi
papiksi (pontifex maximus) v. 12 e. Kr. hän
joutui koko uskontotoimen korkeimmaksi
kaitsijaksi. Täten oli täydellinen yksinvaltius luotu,
vaikka Augustus näennäisesti oli valtion
ensimäinen virkamies. Itse hän useimmiten käytti
nimeä princeps (johtaja), Augustuksen
(kunnioitettu, pyhä, ylevä) nimellä (vuodelta
27) hän yleisesti historiassa mainitaan.
Sittenkuin Augustus oli saanut valtion johdon
käsiinsä, koetti hän tarmokkaasti tukea uskontoa
ja siveyttä sekä ajanmukaisilla toimenpiteillä
edistää valtakunnan rauhaa ja turvallisuutta.
Maakuntien hallintoa parannettiin ja niissä
vallitsevat väärinkäytöt poistettiin.
Kaikkialle perustettiin siirtokuntia sekä
rakennettiin teitä ja vesijohtoja. Pitkällisen rauhan
suojassa kauppa, teollisuus ja yleinen vaurastus
ripeästi edistyivät joka taholla. Itse Rooma
kehittyi Augustuksen hallitusaikana
suunnattomasti sekä muuttui hänen toimestaan
terveelliseksi ja komeaksi suurkaupungiksi. Augustus
suosi innokkaasti kaikkia tieteitä ja taiteita
ja hänen hallituskautensa olikin roomalaisen
kirjallisuuden varsinainen kulta-aika, jolloin
Rooman etevimmät runoilijat Vergilius,
Horatius, Ovidius elivät hallitsijan ja hänen läheisen
ystävänsä C. G’ilnius Mæcenaan (ks. M æ c e n a s)
turvissa.

Sodankäyntiä Augustus ei suosinut, mutta
turvatakseen valtakuntansa rajoja hän kävi
kuitenkin monta sotaa, etupäässä Agrippan ja
poikapuoliensa Tiberiuksen ja Drusuksen
johdolla. Agrippan vaikutuksesta parthit
tunnustivat hänen valtansa v. 20 e. Kr. Koko
Pvreneit-ten niemimaa valloitettiin vv. 27-19, osaksi
Augustuksen omalla ylijohdolla. Useilla sodilla
kaikki Tonavan-puoliset maat kukistettiin tai
liitettiin kiinteämmin valtakuntaan (Rætia,
Vindelicia ja Noricum vv. 16-15 e. Kr.,
Panno-nia ja Dalmatia vv. 13-10 e. Kr. ja vv. 6-9 j. Kr.),
joten Tonava tuli valtakunnan luonnolliseksi
pohjoisrajaksi. Germaniassa roomalaisten valta
Drusuksen ja Tiberiuksen ylijohdolla ulotettiin
aina Elbeen saakka, mutta P. Quintilius
Varuk-sen tappion kautta Teutoburgin metsässä v. 9
j. Kr. menetettiin Reinin pohjoispuolella olevat
valloitukset. Sotajoukkoon kuului likimäärin
300.000 miestä kaikkialla maakunnissa sekä n.
10,000 miestä henkivartiostoa (ks. P r æ t
o-r i a n i) Roomassa ja sen ympäristössä.

Augustus ei ollut mikään suuri, loistava nero,
mutta hän oli erittäin järkevä, käytännöllinen
ja selvänäköinen henkilö, joka
järkähtämättömällä sitkeydellä ja tarmolla ajoi läpi suunni-

telmansa. Elämässään ja esiintymisessään hän
oli vaatimaton, lempeä ja ystävällinen.
Syystäkin Augustusta kauan aikaa pidettiin
hallitsijan esikuvana.

Naimisissa Augustus oli kolmasti.
Ensimäi-sestä vaimostaan, Antoniuksen tytärpuolesta
Clodiasta hän erosi jo v. 41 e. Kr.; toisen, v. 39
hylkäämänsä Scribonian kanssa hänellä oli
tytär, myöhemmin siveellisistä hairahduksistaan
tunnettu Julia, joka ensin oli naimisissa
Augustuksen sisarenpojan, jaloluonteisen Marcus
Claudius Mareelluksen kanssa (kuollut 23 e. Kr.),
sitten Agrippan (kuollut 12 e. Kr.) ja lopuksi
Tiberiuksen kanssa; kolmannella vaimolla Livia
Drusillalla oli edellisestä aviostaan Tiberius
Claudius Neron kanssa kaksi poikaa Tiberius ja
Drusus (kuollut 9 e. Kr.). Kun Julian ja
Agrippan pojat Gaius ja Lucius Cæsar, jotka
Augustus oli adopteerannut, olivat kuolleet
nuorina, katsoi A. välttämättömäksi määrätä
hänelle vastenmielisen Tiberiuksen seuraajakseen.

Augustusta esittävistä veistoteoksista
mainittakoon Rooman ulkopuolelta v. 1863 löydetty,
nykyään Vatikaanin kokoelmissa oleva komea
kokokuva (ks. kuvaa) sekä myös Vatikaanissa
säilytetty, nuorta Octavianusta esittävä
rintakuva ynnä kaksi kuvaa Münchenin
Glyptothe-kissä.

[Th. Mommsen, „Res gestæ Divi Augusti"
(Berlin 1883). vrt. Monumentum
Ancyra-n u m; V. Gardthausen, „Augustus und seine
Zeit" (Leipzig 1891-1904) ; O. Seeck, „Kaiser
Augustus" (Bielefeld 1902) ; E. S. Shuekburgh,
„Augustus" (London 1903).] K. J. B.

Auguurit ks. Augurit.

Aukkoäänne ks. Kieli.

Auksanometri (kreik. auksa’nesthai =
lisääntyä ja metron = mitta), Sächsin keksimä kone,
jonka avulla kasvien pituuden lisääntyminen
voidaan mitata.

Auksetofoni (kreik. auksa’nesthai = karttua,
ja phönC = ääni, sävel), kaapin muotoon tehty
grammofoni, jonka ääniaallot vahvenevat
ilmapaineen avulla ja jonka koneisto käy sähkön
avulla. I. K.

Auksiliaari (lat. auxi’lium = apu), apuna
oleva, avuksi aiottu. — A.-k o n e, kone
purjealuksissa, aiottu avustamaan aluksen liikkeitä.

F. L.

Auksioni (lat. audio), huutokauppa.

Auktori (lat. auctor), aikaansaaja,
alkuunpanija; (kirjan) tekijä. —
Auktorisee-r a t t u, tekijän luvan saanut (esim. kirjan
käännös).

Auktoritatiivinen (ks. Auktoriteetti),
ohjeellinen, määräävä.

Auktoriteetti (lat. aucto’ritas), valta, jonka
alle alistuu, jota noudattaa; vaikutusvalta;
henkilö, jolla on toisiin nähden määräävä vaikutus
tai valta. — Auktoriteettiusko, sokea
luottamus auktoriteettiin.

Aul [u’-] (kirg.), kirgiisiläinen telttakylä
Kaukaasiassa.

Aula (lat.; kreik. aulëf), avoin esipiha
kreikkalaisessa ja roomalaisessa talossa.
Nykykielessä a. merkitsee juhlasalia, varsinkin
yliopiston.

Aulanko, kauniista näköalastaan kuuluisa
vuori Hämeenlinnan kaupungista n. 3-4 km

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0391.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free