- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
711-712

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aulanko - Aulestad - Aulin, Pekka - Aulin, Tor - Aulis - Aullagas - Auma - Aumale - Aumale - Aunuksen kieli

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
Aulangonjärvi.


päässä pohjoiseen. Vuori on jo kauan ollut
tunnettu, mutta varsinkin sen jälkeen kuin se
yhdistettiin Karlbergin kartanoon, on siitä tullut
hucmatuimpia turistipaikkoja maassamme.
Eversti Standertskjöld on suuria varoja uhrannut
paikan somistamiseksi. Niinpä m. m. 1906
valmistuivat vuoren seinään hakatut portaat
johtamaan alas vuoren huipulta Aulangonjärven
rannalle. Vuoren alle ja itse vuoreen on louhittu
luola, johon on sijoitettu taiteilija R. Stigellin
veistämä karhuryhmä. V. 1907 valmistui komea,
graniitista rakennettu 40 m korkea näkötorni,
joka on tullut maksamaan 80,000 mk. —
Näköala tornista on laaja ja komea. Sieltä näkee
osia Hämeenlinnaa, Vanajan, Rengon, Hattulan,
Tyrvännön, Sääksmäen, Pälkäneen, Hauhon ja
Janakkalan pitäjistä. Kirkkoja näkyy paljaalla
silmällä Hämeenlinnan, Hauhon ja Hattulan
kirkot sekä kaukoputkella Sääksmäen.
Vanaja-veden reittiä voidaan tornin huipusta seurata
kaupungista aina Sääksmäen kirkolle asti.                        K. S.

Aulestad [-ād], norjalaisen runoilijan
Bjørnstjerne Bjørnsonin maatila
Gudbrandin-laaksossa, lähellä Faabergin asemaa.

Aulin, Pekka ks. Ahmavaara.

Aulin [-i′-], Tor (s. 1866), ruots.
viuluniekka ja säveltäjä, tuli 1889 konserttimestariksi
Tukholman hovioopperaan, v:sta 1902
Tukholman konserttiyhdistyksen johtaja. „Aulinin
jouhikvartetin” johtaja.

Aulis [-i′s], muinaisajalla satama Boiotiassa,
Euripos-saaren ääressä; sinne kreikkalaiset uroot
tarun mukaan kokoontuivat Troiaan
lähteäkseen.

Aullagas [-lja′gas], Laguna de
Pampa
-A. l. Lago de Poopo), järvi
Etelä-Ameriikassa, 3,000 km2, 30 km lev., 120 km pitkä,
3,680 m yl. merenp. Bolivian Puna′lla. Sen
vesimäärä on hyvin vaihteleva. Desaguadero-joki
Titicaca-järvestä (ks. t.) laskee siihen. Laca
Ahuira, joka A:järvestä laskee Cienaga de
Coipasan suolajärveen, ehtyy kuivana aikana.

Auma l. keko, lava, joka ennen oli
närtettä tavallisempi, tehdään olkien kuivuttua
niin rukiin kuin toukoviljankin säilyttämistä
varten riihetykseen asti. Seipäistä laaditulle
pohjalle (alustalle) sijoitetaan lyhteet
säteettäisesti — tähkäpuolet (laihot) yhteen
asetettuina — siten, että muodostuu ensin
ylöspäin levenevä ja sitten matalaksi keilaksi
soukkeneva latomus. Auman pää peitetään havuista
tai oljista (hattu, hakkula) tehdyllä
katolla. Yhteen aumaan pannaan useinkin vain
yksi ahdos (riiheys). Kero, useat
vieretyksin seisovat aumat.                        U. T. S.
illustration placeholder
Auma.


Aumale [oma′l], ennen Albemarle,
kaupunki Pohjois-Ranskassa Seine-Inférieuren
departementissa, 2,383 as. (1901),
kivennäislähteitä, kutomo- ja fajanssitehtaita. A. oli
keskiajalla pääpaikkana samannimisessä
kreivikunnassa, joka naimisen kautta joutui Lothringille
ja 1500-luvulla korotettiin herttuakunnaksi.
A. siirtyi myöhemmin (v. 1822) Orleans-suvulle.
Heinäkuun kuningaskunnan aikana Ludvik
Filipin neljäs poika kantoi A:n herttuan
arvonimeä.

Aumale [oma′l], Henri Eugène
Philippe Louis
, A:n herttua (1822-97), taisteli
vuodesta 1840 Algierissa, kohosi korkeimpiin
sotilasarvoihin ja nimitettiin 1847 Algierin
kenraalikuvernööriksi. Helmikuun
vallankumouksen puhjettua hän matkusti Englantiin 1848;
siellä hän 1861 julkaisi lentokirjasen „Lettre
sur l′histoire de France”, jossa ankarasti
hyökkäsi prinssi Napoleonia ja Napoleon III:tta
vastaan. 1867 ilmestyi A:n kuuluisa teos „Les
institutions militaires de la France” ja 1869-92
„Histoire des princes de Condé”. Turhaan hän
tarjosi Ranskan hallitukselle palvelustaan 1870,
mutta valittiin 1871 kansalliskokoukseen, jossa
liittyi keskuspuolueen oikeistoon. 1871 hän tuli
Ranskan akatemian jäseneksi ja lahjoitti sille
1884 Chantillyn linnan runsaine
taidekokoelmineen. Vuodesta 1873 A. oli Ranskan ylimmissä
sotilasviroissa, mutta erotettiin 1883 ja eli 1886-89
Ranskasta karkoitettuna Brysselissä.                        K. B:dt.

Aunuksen kieli, se karjalaismurre, jota
puhutaan Aunuksen (ks. t.) kuvernementin
Aunuksen piirikunnassa ja Petroskoin piirikunnan
luoteis-(länsi-)osassa sekä Suomen puolella
Salmissa, osissa Impilahtea, Suistamoa ja
Suojärveä. Genetz on erottanut sen karjalasta
itsenäiseksi kieleksi, koska se hänen mielestään on
„samanlainen itsenäinen välimuoto vepsän ja
karjalan välillä, jommoinen vatja on viron ja
suomen välillä”. Pääeroavaisuudet aunuksen ja
karjalan välillä ovat: 1) aunuksessa on
alkuperäinen sanaa lopettava a muuttunut u:ksi ja
ä ü:ksi aina useampitavuisissa sanoissa (jumalu,
ižändü, venehtü)
sekä kaksitavuisissa, milloin
ensi tavu on pitkä (hoabu, akku, silmü); 2)
aunuksessa konsonanttiyhtymät hk, ht, sk, st, tk

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0392.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free